Työnantajat käyttävät asiantuntijoiden työsopimuksiin kirjattua houkuttelukieltoa kilpailukiellon korvikkeena. Tarkoitus on välttää kilpailukiellosta seuraava korvausvelvollisuus. YTN haluaa, että houkuttelukiellot joko kielletään kokonaan tai ne rinnastetaan lainsäädännössä suoraan kilpailukieltoihin.
Houkuttelukielto on viime vuosina yleistynyt ylempien toimihenkilöiden työsopimuksissa huomattavan paljon, kertoo YTN:n lakiryhmän puheenjohtaja Jan Degerlund. Ilmiö on havaittu jäsenten yhteydenotoista ja kyselyistä YTN-liitoille.
– Muutos tapahtui sen jälkeen, kun kilpailukiellosta säädettiin laissa korvausvelvoite työnantajalle vuonna 2022. Nyt houkuttelukielto kirjataan noin joka toiseen ylempien työsopimukseen.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä työsuhteensa päätyttyä yritykseen, jota voidaan pitää edellisen työnantajan kilpailijana.
Suomen laki ei kuitenkaan tunne sellaista käsitettä kuin houkuttelukielto. Degerlundin mukaan työsopimuksissa esiintyy pääsääntöisesti kahdenlaisia houkuttelukieltoja.
– Ensinnäkin sellaisia, jotka kieltävät työpaikan vaihdon jälkeen houkuttelemasta entisiä kollegoja uuden työnantajan palvelukseen. Ja lisäksi sellaisia, jotka kieltävät houkuttelemasta tai edes lähestymästä vanhan työnantajan asiakkaita. Joskus sinne on jopa kirjattu, ettei saa lähestyä potentiaalisia asiakkaita.
Houkuttelukiellon kestoksi työsopimuksessa kirjataan useimmiten kuusi kuukautta, joskus kaksitoista.
Houkuttelun määritelmä testaamatta oikeudessa
Korkeasti koulutetun asiantuntijan näkökulmasta houkuttelukielto saattaa olla suuri toimintavapauden rajoitus, varsinkin jos kielto on työsopimuksessa määritelty laajasti. Erityisesti myynti- ja markkinointityössä se aiheuttaa hankalia tilanteita, koska Suomessa piirit ovat monella alalla pienet.
– Jos perustaa oman yrityksen, niin asiakkaiden houkuttelukielto voi olla olennainen este liiketoiminnan käynnistämiselle. Siitä seuraa usein hyvin samankaltaisia rajoitteita kuin kilpailukieltosopimuksesta.
Juridiselta kannalta on lisäksi epäselvää, mikä tulisi katsoa ”asiakkaiden houkutteluksi”.
– Itse ajattelen, että houkuttelu olisi proaktiivista toimintaa. Eli pitäisi lähestyä itse asiakkaita, ei toisinpäin. Mutta Suomessa ei vielä taida olla korkeimmassa oikeudessa punnittua ennakkotapausta, Degerlund sanoo.
Kilpailukiellosta säädettiin neljä vuotta sitten työnantajalle korvausvelvoite. Työsopimuslakiin tehty muutos pakotti Degerlundin mukaan työnantajia karsimaan työsopimuksista pois perusteettomia kilpailukieltoja. Nyt lainsäätäjältä tarvittaisiin toimia, jotka estäisivät yrityksiä käyttämästä houkuttelukieltoa kilpailukiellon tavoin.
Marttisen selvitys tervetullut
Työministeri Matias Marttinen käynnisti syyskuussa selvityksen houkuttelukielloista. Toimeksiannon mukaan tarkoitus on valmistella pohjaa niiden nykyistä tiukemmalle sääntelylle.
– Selvityksen teettäminen oli ministeriltä erittäin tervetullut päätös. Houkuttelukiellot tulisi rinnastaa kilpailukieltoihin, eli katsottaisiin että niitä koskee kaikki se, mikä koskee lainsäädännössä kilpailukieltoja. Tai houkuttelukiellot voisi jopa kieltää kokonaan, eli katsottaisiin sellainen työsopimuksen ehto pätemättömäksi. Näinkin on maailmalla toimittu, linjaa YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Keskeinen ongelma on, että houkuttelukieltoa tulkitaan työsopimuksissa hyvin laajasti ja se on käytännössä tullut korvaamaan kilpailukieltoa.
– Ja jos katsotaan, mitä kilpailukiellolla alun perin haettiin, niin sehän koski vain hyvin pientä asiantuntijoiden ydinjoukkoa, joilla oli strategista tietoa yrityksen toiminnasta, niin että heidän siirtymisensä kilpailijan palvelukseen voisi aiheuttaa yritykselle välitöntä vahinkoa, Hankamäki taustoittaa.
Nyt suuri joukko ylempiä toimihenkilöitä on houkuttelukiellon piirissä. Tilanne on hyvin haitallinen ensinnäkin yksilötasolla ja toiseksi se on myös yhteiskunnallinen, työmarkkinoiden rakenteita jäykistävä ongelma, koska houkuttelukiellot heikentävät asiantuntijoiden ja yritysten keskijohdon liikkuvuutta.
– Suomessa on valitettavasti jo valmiiksi työvoiman liikkuvuutta hidastavia rakenteellisia tekijöitä liikaa, ja houkuttelukiellot tosiasiallisesti heikentävät tilannetta edelleen. Tämä ei ole sen enempää yksilön kuin yhteiskunnankaan etu.
Tukea YTN:n toiveille lakimuutoksesta antaa osaltaan Itä-Suomen hovioikeuden huhtikuinen ratkaisu. Siinä katsottiin, että houkuttelukielto oli tosiasiassa ollut työsopimuslain mukainen kilpailukielto. Se oli kaventanut työntekijän mahdollisuuksia toimia työsuhteen päättymisen jälkeen samalla alalla kuin hänen vanha työnantajansa.
Teksti: Mikko Nikula
Kuvat: Opa Latvala