Skip to content

Toimiminen luottamusmiehenä

Henkilöstön edustaja edustaa nimensä mukaisesti työpaikan henkilöstöä työsuhteeseen liittyvissä asioissa sekä auttaa henkilöstöä työsuhteeseen liittyvissä ongelmissa. Hän toimii neuvottelijana ja sopijana työntekijöiden ja työnantajan välillä.

Edustajasta käytetään eri sopimuksissa ja lainsäädännössä mm. sellaisia nimityksiä kuin (pää)luottamusmies, luottamushenkilö, neuvotteleva yhteyshenkilö, luottamusvaltuutettu ja yhteyshenkilö.

Luottamusmiehen valinta

Luottamusmies valitaan toimialasta riippuen joko yritys- tai toimipaikkakohtaisesti. Alan työehtosopimuksissa on määritelty kuka voi asettua ehdolle tai keillä on äänioikeus. Luottamusmiehen toimikausi on lähtökohtaisesti kaksi vuotta.

Luottamusmiehen valinta

  • Kun työpaikalle ollaan valitsemassa edustajaa ensimmäistä kertaa, täytyy aluksi selvittää mitä ollaan valitsemassa ja millä perusteella (työehtosopimus vai työsopimuslaki). Myös työnantajan kanssa on hyvä keskustella luottamusmiehen/valtuutetun valinnasta.
    Eri toimialojen työehtosopimuksissa on määritetty kuka saa osallistua valintaan ja kuka voi asettua ehdolle.

Kuka voi järjestää vaalit?

  • Luottamusmiesvaalit järjestää yleensä edellinen luottamusmies tai yritysyhdistys. Työpaikalla, jolla ei vielä ole luottamusmiestä, voi kuka tahansa olla aktiivinen ja tarttua asiaan. Vaalit voi järjestää esimerkiksi yritysyhdistys tai ryhmä ylempiä toimihenkilöitä, yhteistoimintaedustaja tai toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu.

Luottamusmiesvaalin toteutus

  • Ennen vaalien järjestämistä on hyvä selvittää, keitä valittu henkilö edustaa. Epäselvissä tilanteissa työnantajalta voi pyytä listan työpaikan ylemmistä toimihenkilöistä.
  • Ehdokasasettelussa on tähdättävä avoimuuteen, jotta kaikki halukkaat voivat asettua ehdolle ja osallistua vaaliin. Ehdokasasetteluun on varattava tarpeeksi pitkä aika, esim. kaksi viikkoa.
  • Mikäli ehdokkaita on vain yksi, voidaan luottamusmies valita yksimielisesti. Jos ehdokkaita on useampia, voi vaalit järjestää joko vaalikokouksena, uurnavaalina tai sähköisenä äänestyksenä sähköpostitse tai netin kautta.
  • YTN auttaa tarvittaessa sähköisen vaalin järjestämisessä.

Varaluottamusmies

  • Luottamusmiehelle voi valita varaluottamusmiehen useimpien YTN:n sopimusten mukaan. Varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena silloin, jos luottamusmies on pidempään estynyt toimimasta tehtävässään tai ei enää jatka työnantajan palveluksessa. Myös luottamusvaltuutetulle on suositeltavaa valita varaluottamusvaltuutettu.

Henkilöstöryhmien yhteinen luottamusmies

  • Joillakin toimialaoilla on sovittu menettelystä, jolla eri henkilöstöryhmät voivat valita yhteisen luottamusmiehen. Tällaisesta menettelystä on syytä keskustella myös YTN:n asiamiesten kanssa ennen valintaa. Yhteinen luottamusmies on tarkoitettu ensisijaisesti pieniin yrityksiin tai työpaikkoihin.

Eri yritysten tai toimipaikkojen yhteinen luottamusmies

  • Erityisen painavasta syystä luottamusmies voidaan valita yhteiseksi usealle työpaikalle tai yritysryhmälle. Tällaista sopimusta suunniteltaessa on syytä olla yhteydessä YTN:n asiamiehiin ja laatia kirjallinen sopimus kaikkien mukana olevien yritysten johdon ja henkilöstön kesken. Sopimuksessa tulee mainita ainakin luottamusmiehen toimialue eli yritykset, erikseen sekä sopimus- että neuvotteluoikeudet, tiedonsaantioikeudet, ajankäyttö- ja tiedotusoikeudet sekä luottamusmieskorvauksen määräytymisperiaate.

Tuloksen ilmoittaminen

  • Luottamusmiehen valinnasta tulee ilmoittaa työpaikan ylemmille toimihenkilöille ja työnantajalle, esimerkiksi sähköpostitse. YTN:lle ilmoituksen voi tehdä asiointipalvelussa. Ilmoitus YTN:lle tulee tehdä, jotta voi ilmoittautua luottamusmieskoulutuksiin sekä saada alakohtaista infoa ja kutsuja YTN:n tilaisuuksiin.

Palvelualoilla on syytä olla yhteydessä alan vastuullisen asiamieheen ennen paikallisen neuvotteluedustuksen valitsemista.

Muista aina ilmoittaa luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun ja YTN -yhteyshenkilön valinnasta YTN:lle sekä työnantajallesi.

Tiedonsaanti

Perusperiaate on, että luottamusmies saa edustettaviensa asioiden hoitamisen kannalta riittävät tiedot. Luottamusmiehelle annettavista tiedoista on säädetty lainsäädännössä ja joissakin työehtosopimuksissa.

Henkilöstöedustajan tiedonsaantioikeudet (otsikoiden alle aukeaa ingressit, ingressin alle aukeaa klikattavat alaotsikot)

A. Mitä tietoja voin saada edustettavistani?
Tietoja työsuhteiden ehdoista työehtosopimuksen ja lain perusteella. Tietojen antoon ei tarvitse liittyä neuvotteluvelvoitetta, vaan työnantajan pitää myös informoida sinua. Esimerkiksi työaikakirjanpito sinun on tärkeää nähdä.

1. Palkkatiedot – yt-laki 11 §
Työnantajan on annettava henkilöstöryhmän edustajalle:
• tilastotiedot edustajan henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista,
• edustajan pyynnöstä henkilöstöryhmän palkkatiedot ammattiryhmittäin eriteltyinä.
Palkkatietojen henkilöstö- tai ammattiryhmittelystä ei saa käydä ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja. Järjestäytynyt työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen määräyksiä palkkatietojen antamisesta.

2. Työsuhteet – yt-laki 12 §
Työnantajan on annettava henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä:
• selvitys yrityksen määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määristä.

3. Ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet – yt-laki 13 §
Työnantajan on esitettävä henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä:
• vuosittain selvitys alihankintasopimukseen perustuvan työvoiman käyttämisestä. Selvityksestä tulee käydä ilmi työkohteet ja -tehtävät sekä ajanjaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään.

4. Vuokratyövoiman käyttö – yt-laki 17 §
• Kun työnantaja harkitsee sopimusta vuokratyövoiman käytöstä, siitä tulee ilmoittaa niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi.
• Henkilöstöryhmien edustajille annettavasta ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja -kohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään.
• Henkilöstön edustajalla on oikeus vaatia sopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvottelussa ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä. Neuvottelut on käytävä viikon kuluessa vaatimuksesta (koskee vain yrityksiä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 työntekijää).

5. Työajat – työaikalaki 39 §
Työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä työntekijöiden edustajalle. Työnantajan on annettava työaikakirjanpito, johon tulee kirjata:

• tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin,
• joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat,
• arvioitu lisä-, yli- ja sunnuntaityön määrä kuukaudessa, jos työntekijän kanssa on tehty sopimus lisä-, yli- tai sunnuntaitöiden korvaamisesta kuukausikorvauksella.

6. Vuosiloma – vuosilomalaki 29 §, 21 §, 27 §
• Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä tämän lain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista (vuosilomakirjanpito).
• Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruudet ja niiden määräytymisen perusteet.
• Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työntekijän vuosilomaa ja säästövapaita koskevista merkinnöistä.

B. Mitä tietoja voin saada yrityksestä?
Yleisiä tietoja yrityksen tilanteesta ja taloudesta sekä automaattisesti että pyynnöstä. Voit pyytää tietoja esim. alihankintasopimukseen perustuvasta työvoiman käyttämisestä.

1. Tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta – yt-laki 10 §
Työnantajan tulee esittää henkilöstön edustajille:
• julkisen osakeyhtiön tilinpäätös tai tulostiedot julkistamisen jälkeen, noteeraamattoman yhtiön tilinpäätös viimeistään, kun se on vahvistettu tai kun veroilmoitus on annettava, jos tilinpäätöstä ei vahvisteta,
• minimissään 2 kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta. Selvityksen pitää sisältää yrityksen tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
• henkilöstöryhmän edustajien pyynnöstä selvityksestä ilmenevät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle,
• muutokset, jotka poikkeavat selvityksessä esitetystä kehityksestä.

2. Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa (1990/725)
• Henkilöstöllä on oikeus osallistua liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä.
• Edustaja valitaan kuten työsuojeluvaltuutettu, jos edustajista ei voida henkilöstön kesken sopia.
• Ennen kuin edustaja voidaan valita, pitää työsuhteessa olevan henkilöstön määrä olla Suomessa säännöllisesti vähintään 150.
• Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on lähtökohtaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet.
• Henkilöstön edustajilla sekä heidän varaedustajillaan on oikeus tutustua käsiteltävänä olevan asian aineistoon samassa laajuudessa kuin toimielimen muilla jäsenillä.
• Henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja tai työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

C. Milloin tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut ja mitä tietoja voin saada?
Yt-neuvottelujen alkaessa sinulle kuuluu tiedot suunniteltujen irtisanomisten, lomautusten tai osa-aikaistamisten perusteista ja vähentämistarpeiden määristä. Muista myös, että sinulle pitää varata riittävästi aikaa perehtyä saamiisi tietoihin.

1. Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä, kun käsitellään – yt-laki 22 §, 28 §, 36 §, 41 §, 47 § ja työsopimuslaki 4 §:
• Henkilöstövaikutuksia, jotka aiheutuvat yrityksen tai osan lopettamisesta, siirtämisestä, toiminnan supistamisesta tai laajentamisesta, kone- ja laitehankinnoista, palvelutuotannon- tai valikoiman muutoksista, työn järjestelyistä tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä.
• Työhönotossa noudatettavia periaatteita ja käytäntöjä, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, vuokratyövoiman käyttöä, yrityksen sisäistä tiedotustoimintaa, tasa-arvosuunnitelmaa, huumetestausta edellyttäviä työtehtäviä, kamera- tai kulunvalvonnan käyttöönottoa, sähköpostin käytön periaatteita tai henkilöstörahaston perustamista.
• Työnantaja tai henkilöstöryhmän edustaja voi tehdä neuvottelualoitteen yhteistoimintakoulutuksen määristä, sisällöstä ja kohdentamista, noudatettavista työsäännöistä, aloitetoiminnan säännöistä, työsuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavista periaatteista, sosiaalitilojen suunnittelusta, työpaikkaruokailun järjestämisestä työnantajan osoittamien varojen puitteissa sekä työnantajan harrastus- ja virkistystoimintaa varten osoittamien avustusten yleisistä jakoperusteista.
Työnantajan on ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista annettava asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille.

2. Liikkeenluovutus
Liikkeenluovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee:
• luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset työntekijöille sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet.
Hallussa olevat tiedot on annettava edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista.

3. Vähintään 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista toistaiseksi ja osa-aikaistamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut
Työnantajan on annettava kirjallisesti tiedot:
• aiottujen toimenpiteiden perusteista, alustava arvio toimien määrästä, selvitys, miten toimenpiteiden kohteena olevat työntekijät määräytyvät sekä arvio ajasta, jonka kuluessa päätetyt toimenpiteet pannaan toimeen,
• alle 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista toistaiseksi tai osa-aikaistamista koskevissa tai vähintään 10 työntekijän määräaikaista lomauttamista koskevissa tilanteissa tiedot voidaan antaa työntekijöille tai heidän edustajilleen.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille sellaisia tietoja, joiden luovuttamisesta aiheutuisi puolueettomasti arvioiden merkittävää haittaa tai vahinkoa yritykselle tai sen toiminnalle.

D. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen
Jos saat tiedon esim. sukupuoleen liittyvästä palkkasyrjintäepäilystä, työnantajan kuuluu antaa sinulle henkilön tai henkilöryhmän palkka- ja työehtotietoja. Yksittäisen henkilön ollessa kyseessä, asianomaiselta pitää pyytää lupa tietojen saantiin ja hänelle on myös ilmoittava, että tiedot on saatu.

1. Tasa-arvosuunnitelma – tasa-arvolaki § 6 a ja § 6 b
Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkilöä, laatimaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelman pitää sisältää:
• selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta
• erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin,
• koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista,
• suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi,
• arvio aiempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

2. Tiedonsaantioikeudet – tasa-arvolaki 10 § ja yhdenvertaisuuslaki 7 §
• Luottamusmiehellä on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tämän suostumuksella tai työntekijäryhmästä, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella. Jos tiedot koskevat yksittäisen henkilön palkkausta, asianomaiselle on ilmoitettava, että tietoja on annettu.
• Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään terveydentilasta tai muista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta.
• Luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla tai muulla henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Sama oikeus on myös työsuojeluvaltuutetulla.

E. Työsuojelutoiminta
Työsuojelu on yhteistoimintaa. Sinun pitää olla selvillä työpaikan terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista ja muutoksista niissä. Työsuojeluvaltuutettuna voit pyytää nähtäväksesi mm. työpaikan kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät suunnitelmat sekä tietoja alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdyistä sopimuksista.

1. Työsuojelun asiakirjat – laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 32 §
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus:
• saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan, esimerkiksi riskien arviointiasiakirjat,
• tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin,
• saada työnantajalta nähtäväkseen työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta
• saada asiakirjoista tehtävänsä hoidossa tarpeellisia jäljennöksiä.

Oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet pitävät sisällään mm. neuvottelu- ja sopimusoikeuksia, oikeuden koulutukseen sekä salassapitovelvollisuuksia. Luottamusmiehen oikeuksista ja velvollisuuksista on säädetty työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa.

Neuvottelu- ja sopimusoikeudet

Työehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä on oikeus sopia ja neuvotella kollektiivisesti ylempien toimihenkilöiden puolesta. Työehtosopimuksesta voi tarkistaa, missä asioissa luottamusmiehellä on sopimusoikeus.

Yksilöä koskevissa asioissa luottamusmiehellä on oikeus osallistua neuvotteluun ylemmän toimihenkilön pyytäessä. Luottamusmiehellä on myös oikeus neuvotella ja sopia yksittäisen henkilön puolesta, mikäli henkilö antaa siihen valtuudet.

Työsopimuslain perusteella valitulla luottamusvaltuutetulla on oikeus neuvotella ylempiä toimihenkilöitä yleisesti koskevissa asioissa, mutta sopimuksia hän voi tehdä vain kutakin asiaa varten erikseen annetulla valtuutuksella.

Toimintaedellytykset ja –mahdollisuudet

Luottamusmiehelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset toimintamahdollisuudet. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksessä käytössä olevia tietoteknisiä välineitä, tietoliikenneyhteyksiä ja muita toimistotyökaluja. YTN suosittelee, että toimintaedellytyksistä sovitaan paikallisesti. Edellä todettujen työvälineiden lisäksi on syytä sopia luottamusmiehen työ- ja säilytystiloista sekä mahdollisuudesta käyttää yrityksen sisäisiä viestintäkanavia tehtävänsä hoitamiseksi.

Vapautus työstä

Luottamusmiehelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeellisessa määrin vapautusta työstä. Vapautuksen määrästä on syytä sopia työnantajan kanssa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että vapautusta annetaan kulloisenkin neuvottelutilanteen edellyttämä määrä.

Esimerkiksi joukkoirtisanomistilanteissa on yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen johdosta varattava oikeus suurempaan vapaan käyttöön kuin keskimäärin on tarvetta.

YTN:n sopimuksissa ei ole täsmällisiä aikamääreitä vapaan määrästä vaan paikallisesti huomioon on otettava muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään ja toiminnan luonteeseen.

Luottamuksellisuus ja salassapito

Lähtökohtaisesti luottamusmies saa tiedot käyttöönsä luottamuksellisina. Niitä ei ole syytä levittää muiden yritysten luottamusmiehille. YTN:n näkemyksen mukaan tiedoista ja niistä tehtävistä johtopäätöksistä voi keskustella YTN:n asiantuntijoiden kanssa. Myös erilaisiin tutkimuksiin voi tietojen pohjalta vastata.

Yhteistoimintaan liittyvistä asioista voi keskustella niiden henkilöiden kanssa joita asia koskee. Jos tietoja antaessaan työnantaja on ilmaissut tietojen olevan liike- tai ammattisalaisuuksia ja siten erityisen luottamuksellisia, on luottamusmiehen tästä kerrottava, käsitellessään tietoja jäsenkunnan kanssa.

Henkilökohtaisia tietoja ei saa kertoa eteenpäin ilman kyseisen henkilön nimenomaista suostumusta.

Ehdokassuoja

Joidenkin toimialojen (energia- ja ICT-alat) luottamusmiesehdokkaalla on laajennettu irtisanomissuoja (samansisältöinen kuin toimikauden aikana) yleensä kolmen kuukautta ennen luottamusmiesvaalia.

Työsuhdeturva

Luottamusmiehellä on laajennettu, yleensä työsopimuslain mukainen, irtisanomissuoja toimikautensa ajan. Laajennettu irtisanomissuoja koskee erityisesti kollektiivi-irtisanomisia.

Henkilökohtaisin perustein luottamusmies voidaan yleensä irtisanoa vain, jos hänen edustamistaan ylemmistä toimihenkilöistä vähintään puolet sen hyväksyy. Joillakin toimialoilla luottamusmiehen työsuhteen työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä seuraa kovempi korvausvelvollisuus kuin työsopimuslaissa on määrätty.

Vastaava suoja on yleensä myös varamiehellä silloin, kun hän hoitaa luottamusmiehen tehtäviä, mutta ei muutoin. Tällöin ei laajennettua irtisanomissuojaa ole luottamusmiehellä.

Jälkisuoja

Joidenkin toimialojen (teknologiateollisuus, energia- ja ICT-alat) luottamusmiehellä on laajennettu irtisanomissuoja (samansisältöinen kuin toimikauden aikana) myös luottamusmieskauden jälkeen, yleensä kuuden kuukauden ajan.

Oikeus ay-koulutukseen

Työehtosopimukset antavat yleensä luottamusmiehelle oikeuksia osallistua YTN:n järjestämään ammattiyhdistyskoulutukseen, jonka tarkoituksena on edistää luottamusmiehen mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään. Jossain sopimuksissa myös varaluottamusmiehelle on myönnetty vastaava oikeus.

Pääsääntöisesti työehtosopimuksissa on todettu, että osallistuminen edellä todettuun koulutukseen tapahtuu palkkaa menettämättä. Oikeus on yleensä kuhunkin koulutukseen kerran toimikauden aikana.

Koulutukseen on oikeus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon, toiminnan laatuun, tehtävien hoitoon ja sijaisuusjärjestelyyn. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Käytännössä koulutukseen osallistumisen yksityiskohdista sovitaan paikallisesti.

Joissakin sopimuksissa (ICT-ala) on edellä todettua palkallisen koulutuksen oikeutta laajennettu osin myös järjestötehtävissä toimiviin henkilöihin.

Oikeus ammatilliseen koulutukseen

Joissakin työehtosopimuksissa on erikseen todettu luottamusmiehen oikeus kehittyä ammatissaan yhtäläisin mahdollisuuksin kuin muilla toimihenkilöillä. Käytännössä luottamusmiehen on viimeistään toimikauden lopussa neuvoteltava millaisia koulutustarpeita hänellä olisi palatessaan kokoaikaisesti ammattiinsa.

Luottamusmiehen ammattiin liittyvää osaamista on kuitenkin hyvä pitää yllä koko luottamusmieskauden ajan vastaavalla tavalla kuin yrityksen muiden ylempien toimihenkilöiden osalta tehdään.

Luottamusmieskorvaus

Luottamusmieskorvauksesta on sovittu teknologiateollisuudessa, suunnittelu-, energia ja ICT-alalla. Korvauksen suuruus on yleensä riippuvainen edustettavien ylempien toimihenkilöiden lukumäärästä.

Varaluottamusmiehelle korvaus maksetaan silloin kun hän hoitaa luottamusmiestehtäviä, ja tästä on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Korvausta ei tällöin makseta varsinaiselle luottamusmiehelle.

Kokoontumis- ja tiedottamisoikeudet

Työsopimuslain mukaan työntekijöillä on oikeus kokoontua työpaikalla työmarkkina-asioiden tiimoilta. Kokoontuminen ei saa aiheuttaa haittaa työnteolle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan on annettava (työajan ulkopuolella) käyttöön kokoontumistilat. Tarjoiluista ja vastaavista muista kustannuksista työnantajan ei tarvitse huolehtia.

Työntekijöillä on myös oikeus jakaa tiedonantoja ja ilmoittaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla. Käytännössä usein sovitaan paikallisesti oikeudesta käyttää yrityksen tavanomaisia sähköisiä viestimiä, kuten sähköpostia ja intranetiä.

Joillakin aloilla on edellä mainittuja oikeuksia täsmennetty työehtosopimuksessa.

Ansiokehitys

Joillakin aloilla (suunnittelu- ja ICT-ala) on työehtosopimuksessa sovittu siitä, että luottamusmiehen ansiokehityksen on vastattava yrityksen ylempien toimihenkilöiden ansiokehitystä. Käytännössä luottamusmiehen on toimikautensa aikana ja jälkeen verrattava omaa ansiokehitystään yrityksen ylempien toimihenkilöiden ansiokehitykseen.

Palkka- ja siirtoturva

ICT-alalla on työehtosopimuksessa erikseen sovittu, ettei luottamusmiestä saa toimikautensa aikana tai välittömästi sen jälkeen siirtää alempipalkkaisempaan työhön, kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään ilman omaa suostumustaan siirtää matka- tai vuorotyöhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamustehtävän hoitamista.

Joissakin sopimuksissa (rahoitusala, metsäteollisuus ja Perussopimus) on todettu yleisemmin, ettei luottamusmiestä tule työsuhteessaan luottamustehtävänsä vuoksi saattaa huonompaan asemaan kuin muut yrityksen ylemmät toimihenkilöt.

Luottamusmies perehdyttämisprosessissa

YTN suosittelee, että yhteistoimintalain 15 §:n mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä, jossa käsitellään työhön tulijalle työpaikkaan ja yritykseen perehtymiseksi annettavat tarpeelliset tiedot, sovitaan myös menettelystä, jossa työhön tulijoille varataan tapaaminen asianomaisen henkilöstöryhmän edustajan kanssa yrityksen neuvottelukulttuurin ja työmarkkinasuhteiden selvittämiseksi.

Muut oikeudet

Joillakin toimialoilla on työehtosopimuksissa sovittu edellä todetun lisäksi myös muista erityiskysymyksistä. Tällaisia ovat esimerkiksi voimassa olevien edustusjärjestelmien suojaaminen (energia-ala) ja luottamusmiehen asema liikkeen luovutuksen yhteydessä (ICT-ala).