Skip to content

Tiedonsaanti

Tiedonsaanti

Perusperiaate on, että luottamusmies saa edustettaviensa asioiden hoitamisen kannalta riittävät tiedot. Luottamusmiehelle annettavista tiedoista on säädetty lainsäädännössä ja joissakin työehtosopimuksissa.

Henkilöstöedustajan tiedonsaantioikeudet

A. Mitä tietoja voin saada edustettavistani?
Tietoja työsuhteiden ehdoista työehtosopimuksen ja lain perusteella. Tietojen antoon ei tarvitse liittyä neuvotteluvelvoitetta, vaan työnantajan pitää myös informoida sinua. Esimerkiksi työaikakirjanpito sinun on tärkeää nähdä.

1. Palkkatiedot – yt-laki 11 §
Työnantajan on annettava henkilöstöryhmän edustajalle:
• tilastotiedot edustajan henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista,
• edustajan pyynnöstä henkilöstöryhmän palkkatiedot ammattiryhmittäin eriteltyinä.
Palkkatietojen henkilöstö- tai ammattiryhmittelystä ei saa käydä ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja. Järjestäytynyt työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen määräyksiä palkkatietojen antamisesta.

2. Työsuhteet – yt-laki 12 §
Työnantajan on annettava henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä:
• selvitys yrityksen määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määristä.

3. Ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet – yt-laki 13 §
Työnantajan on esitettävä henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä:
• vuosittain selvitys alihankintasopimukseen perustuvan työvoiman käyttämisestä. Selvityksestä tulee käydä ilmi työkohteet ja -tehtävät sekä ajanjaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään.

4. Vuokratyövoiman käyttö – yt-laki 17 §
• Kun työnantaja harkitsee sopimusta vuokratyövoiman käytöstä, siitä tulee ilmoittaa niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi.
• Henkilöstöryhmien edustajille annettavasta ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja -kohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään.
• Henkilöstön edustajalla on oikeus vaatia sopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvottelussa ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä. Neuvottelut on käytävä viikon kuluessa vaatimuksesta (koskee vain yrityksiä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 työntekijää).

5. Työajat – työaikalaki 39 §
Työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä työntekijöiden edustajalle. Työnantajan on annettava työaikakirjanpito, johon tulee kirjata:

• tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin,
• joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat,
• arvioitu lisä-, yli- ja sunnuntaityön määrä kuukaudessa, jos työntekijän kanssa on tehty sopimus lisä-, yli- tai sunnuntaitöiden korvaamisesta kuukausikorvauksella.

6. Vuosiloma – vuosilomalaki 29 §, 21 §, 27 §
• Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä tämän lain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista (vuosilomakirjanpito).
• Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruudet ja niiden määräytymisen perusteet.
• Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työntekijän vuosilomaa ja säästövapaita koskevista merkinnöistä.

B. Mitä tietoja voin saada yrityksestä?
Yleisiä tietoja yrityksen tilanteesta ja taloudesta sekä automaattisesti että pyynnöstä. Voit pyytää tietoja esim. alihankintasopimukseen perustuvasta työvoiman käyttämisestä.

1. Tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta – yt-laki 10 §
Työnantajan tulee esittää henkilöstön edustajille:
• julkisen osakeyhtiön tilinpäätös tai tulostiedot julkistamisen jälkeen, noteeraamattoman yhtiön tilinpäätös viimeistään, kun se on vahvistettu tai kun veroilmoitus on annettava, jos tilinpäätöstä ei vahvisteta,
• minimissään 2 kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta. Selvityksen pitää sisältää yrityksen tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
• henkilöstöryhmän edustajien pyynnöstä selvityksestä ilmenevät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle,
• muutokset, jotka poikkeavat selvityksessä esitetystä kehityksestä.

2. Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa (1990/725)
• Henkilöstöllä on oikeus osallistua liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä.
• Edustaja valitaan kuten työsuojeluvaltuutettu, jos edustajista ei voida henkilöstön kesken sopia.
• Ennen kuin edustaja voidaan valita, pitää työsuhteessa olevan henkilöstön määrä olla Suomessa säännöllisesti vähintään 150.
• Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on lähtökohtaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet.
• Henkilöstön edustajilla sekä heidän varaedustajillaan on oikeus tutustua käsiteltävänä olevan asian aineistoon samassa laajuudessa kuin toimielimen muilla jäsenillä.
• Henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja tai työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

C. Milloin tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut ja mitä tietoja voin saada?
Yt-neuvottelujen alkaessa sinulle kuuluu tiedot suunniteltujen irtisanomisten, lomautusten tai osa-aikaistamisten perusteista ja vähentämistarpeiden määristä. Muista myös, että sinulle pitää varata riittävästi aikaa perehtyä saamiisi tietoihin.

1. Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä, kun käsitellään – yt-laki 22 §, 28 §, 36 §, 41 §, 47 § ja työsopimuslaki 4 §:
• Henkilöstövaikutuksia, jotka aiheutuvat yrityksen tai osan lopettamisesta, siirtämisestä, toiminnan supistamisesta tai laajentamisesta, kone- ja laitehankinnoista, palvelutuotannon- tai valikoiman muutoksista, työn järjestelyistä tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä.
• Työhönotossa noudatettavia periaatteita ja käytäntöjä, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, vuokratyövoiman käyttöä, yrityksen sisäistä tiedotustoimintaa, tasa-arvosuunnitelmaa, huumetestausta edellyttäviä työtehtäviä, kamera- tai kulunvalvonnan käyttöönottoa, sähköpostin käytön periaatteita tai henkilöstörahaston perustamista.
• Työnantaja tai henkilöstöryhmän edustaja voi tehdä neuvottelualoitteen yhteistoimintakoulutuksen määristä, sisällöstä ja kohdentamista, noudatettavista työsäännöistä, aloitetoiminnan säännöistä, työsuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavista periaatteista, sosiaalitilojen suunnittelusta, työpaikkaruokailun järjestämisestä työnantajan osoittamien varojen puitteissa sekä työnantajan harrastus- ja virkistystoimintaa varten osoittamien avustusten yleisistä jakoperusteista.
Työnantajan on ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista annettava asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille.

2. Liikkeenluovutus
Liikkeenluovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee:
• luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset työntekijöille sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet.
Hallussa olevat tiedot on annettava edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista.

3. Vähintään 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista toistaiseksi ja osa-aikaistamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut
Työnantajan on annettava kirjallisesti tiedot:
• aiottujen toimenpiteiden perusteista, alustava arvio toimien määrästä, selvitys, miten toimenpiteiden kohteena olevat työntekijät määräytyvät sekä arvio ajasta, jonka kuluessa päätetyt toimenpiteet pannaan toimeen,
• alle 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista toistaiseksi tai osa-aikaistamista koskevissa tai vähintään 10 työntekijän määräaikaista lomauttamista koskevissa tilanteissa tiedot voidaan antaa työntekijöille tai heidän edustajilleen.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille sellaisia tietoja, joiden luovuttamisesta aiheutuisi puolueettomasti arvioiden merkittävää haittaa tai vahinkoa yritykselle tai sen toiminnalle.

D. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen
Jos saat tiedon esim. sukupuoleen liittyvästä palkkasyrjintäepäilystä, työnantajan kuuluu antaa sinulle henkilön tai henkilöryhmän palkka- ja työehtotietoja. Yksittäisen henkilön ollessa kyseessä, asianomaiselta pitää pyytää lupa tietojen saantiin ja hänelle on myös ilmoittava, että tiedot on saatu.

1. Tasa-arvosuunnitelma – tasa-arvolaki § 6 a ja § 6 b
Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkilöä, laatimaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelman pitää sisältää:
• selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta
• erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin,
• koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista,
• suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi,
• arvio aiempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

2. Tiedonsaantioikeudet – tasa-arvolaki 10 § ja yhdenvertaisuuslaki 7 §
• Luottamusmiehellä on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tämän suostumuksella tai työntekijäryhmästä, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella. Jos tiedot koskevat yksittäisen henkilön palkkausta, asianomaiselle on ilmoitettava, että tietoja on annettu.
• Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään terveydentilasta tai muista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta.
• Luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla tai muulla henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Sama oikeus on myös työsuojeluvaltuutetulla.

E. Työsuojelutoiminta
Työsuojelu on yhteistoimintaa. Sinun pitää olla selvillä työpaikan terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista ja muutoksista niissä. Työsuojeluvaltuutettuna voit pyytää nähtäväksesi mm. työpaikan kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät suunnitelmat sekä tietoja alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdyistä sopimuksista.

1. Työsuojelun asiakirjat – laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 32 §
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus:
• saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan, esimerkiksi riskien arviointiasiakirjat,
• tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin,
• saada työnantajalta nähtäväkseen työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta
• saada asiakirjoista tehtävänsä hoidossa tarpeellisia jäljennöksiä.