Tiedonsaanti
Perusperiaate on, että luottamusmies saa edustettaviensa asioiden hoitamisen kannalta riittävät tiedot. Luottamusmiehelle annettavista tiedoista on säädetty lainsäädännössä ja joissakin työehtosopimuksissa.
Henkilöstöedustajan tiedonsaantioikeudet
A. Mitä tietoja voin saada edustettavistani?
Tietoja työsuhteiden ehdoista työehtosopimuksen ja lain perusteella. Tietojen antoon ei tarvitse liittyä neuvotteluvelvoitetta, vaan työnantajan pitää myös informoida sinua. Esimerkiksi työaikakirjanpito sinun on tärkeää nähdä.
1. Palkkatiedot – yt-laki 11 §
Työnantajan on vuosittain annettava henkilöstöryhmän edustajalle:
• tilastotiedot edustajan henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista,
• edustajan pyynnöstä henkilöstöryhmän palkkatiedot ammattiryhmittäin eriteltyinä.
Palkkatietojen henkilöstö- tai ammattiryhmittelystä ei saa käydä ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja. Järjestäytynyt työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen määräyksiä palkkatietojen antamisesta.
2. Työsuhteet – yt-laki 11 §
Työnantajan on kahdesti vuodessa annettava henkilöstön edustajalle:
• tiedot henkilöstömääristä liiketoimintayksiköittäin tai muulla vastaavalla tavalla jaoteltuna
• selvitys yrityksen määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määristä.
Jos tiedoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, työnantajan on ilmoitettava siitä henkilöstön edustajalle.
3. Ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet – yt-laki 11 §
Jollei toisin ole sovittu, työnantajan on vuosittain esitettävä selvitys alihankintasopimukseen perustuvan työvoiman ja vuokratyövoiman käyttämisestä. Selvityksestä tulee käydä ilmi työkohteet ja -tehtävät sekä ajanjaksot, joina mainittua työvoimaa on käytetty.
4. Vuokratyövoiman käyttö – Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 6 §
• Kun työnantaja harkitsee sopimusta vuokratyövoiman käytöstä, siitä tulee ilmoittaa niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi.
• Henkilöstöryhmien edustajille tulee pyynnöstä ilmoittaa vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta. Ilmoituksesta on käytävä ilmi vuokratyön käytön syy, yrityksen yksilöintitiedot, vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja -kohteensa, sopimuksen kestoaika ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot.
• Vuokratun työntekijän työnantajan on annettava henkilöstön edustajalle vuokratun työntekijän ja hänen työnantajansa välisen, työntekijän palkkaan tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamista koskevan erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot, jos työntekijä henkilöstön edustajan siihen valtuuttaa.
5. Työajat – työaikalaki 32 §, 29 §
Työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä työntekijöiden edustajalle. Työnantajan on annettava työaikakirjanpito, johon tulee kirjata:
• tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin,
• joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat,
• arvioitu lisä-, yli- ja sunnuntaityön määrä kuukaudessa, jos työntekijän kanssa on tehty sopimus lisä-, yli- tai sunnuntaitöiden korvaamisesta kuukausikorvauksella.
Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumissuunnitelmaa työnantajan on varattava henkilöstön edustajalle tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.
6. Vuosiloma – vuosilomalaki 29 §
• Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista, niitä täydentävistä lisävapaapäivistä ja säästövapaista sekä vuosilomalain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista (vuosilomakirjanpito).
• Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruudet ja niiden määräytymisen perusteet.
• Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työntekijän vuosilomaa ja säästövapaita koskevista merkinnöistä.
B. Mitä tietoja voin saada yrityksestä?
Yleisiä tietoja yrityksen tilanteesta ja taloudesta sekä automaattisesti että pyynnöstä. Voit pyytää tietoja esim. alihankintasopimukseen perustuvasta työvoiman käyttämisestä.
1. Tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta – yt-laki 11 §
Työnantajan tulee esittää henkilöstön edustajille minimissään 2 kertaa vuodessa yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta. Selvityksen pitää sisältää yrityksen tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Jos tiedoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, työnantajan on ilmoitettava siitä henkilöstön edustajalle.
Jollei toisin sovita, työnantajan on vuosittain annettava henkilöstön edustajalle tilinpäätös ja toimintakertomus, jos työnantajan on sellainen laadittava.
2. Henkilöstön edustus työnantajan hallinnossa – yt-laki 29 §, 30 §, 31 §, 34 §
• Henkilöstöllä on oikeus osallistua liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä.
• Henkilöstön hallintoedustuksesta ensisijaisesti sovitaan, jos sopimukseen ei päästä, henkilöstö voi vaatia oikeutta nimetä edustajansa toimielimeen, jossa käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä
• Edustaja valitaan kuten työsuojeluvaltuutettu, jos edustajista ei voida henkilöstön kesken sopia.
• Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on lähtökohtaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet.
• Henkilöstön edustajilla sekä heidän varaedustajillaan on oikeus tutustua käsiteltävänä olevan asian aineistoon samassa laajuudessa kuin toimielimen muilla jäsenillä.
• Henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja tai työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.
C. Milloin tulee käydä muutosneuvottelut ja mitä tietoja voin saada?
Muutosneuvottelujen alkaessa sinulle kuuluu tiedot suunniteltujen irtisanomisten, lomautusten tai osa-aikaistamisten perusteista ja vähentämistarpeiden määristä. Muista myös, että sinulle pitää varata riittävästi aikaa perehtyä saamiisi tietoihin.
1. Muutosneuvottelut on käytävä, kun käsitellään – yt-laki 16 §
• työnantajan taloudellisella tai tuotannollisella perusteella harkitsemaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista ja työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista
• henkilöstövaikutuksia, jotka aiheutuvat yrityksen tai osan lopettamisesta, siirtämisestä, toiminnan supistamisesta tai laajentamisesta, kone- ja laitehankinnoista, palvelutuotannon- tai valikoiman muutoksista, työn organisointiin tai järjestelyihin tehtävistä muutoksista tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai siinä tehtävistä muutoksista tai muista näihin edellä mainittuihin rinnastuvista muutoksista.
2. Säännönmukainen vuoropuhelu – yt-laki 6 §, 7 § ja 8 §
• Työnantajan on käytävä säännönmukaista vuoropuhelua henkilöstön edustajan kanssa yrityksen tai yhteisön toiminnan sekä työyhteisön kehittämiseksi lain piiriin kuuluvissa asioissa.
• Vuoropuhelun toteuttamiseksi työnantajan on järjestettävä kokous henkilöstön edustajan kanssa vähintään kerran kutakin neljännesvuotta kohden tai, jos yrityksessä työskentelee alle 30 työntekijää, kaksi kertaa vuodessa, jollei toisin sovita.
• Vuoropuhelun kohteena ovat: yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymät ja taloudellinen tilanne, työpaikalla sovellettavat säännöt, käytännöt ja toimintaperiaatteet, työvoiman käyttötavat sekä henkilöstön rakenne, henkilöstön osaamistarpeet ja osaamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen siltä osin kuin asiaa ei käsitellä muun lainsäädännön nojalla.
Lisäksi vuoropuhelussa käsitellään myös henkilötietojen keräämistä työhön otettaessa ja työsuhteen aikana, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, vuokratyövoiman käyttöä, yrityksen sisäistä tiedotustoimintaa, tasa-arvosuunnitelmaa, huumetestausta edellyttäviä työtehtäviä, kamera- tai kulunvalvonnan käyttöönottoa, sähköpostin käytön periaatteita tai henkilöstörahaston perustamista.
• Työnantaja tai henkilöstöryhmän edustaja voi tehdä aloitteen vuoropuhelun käymiseksi.
Työnantajan on otettava henkilöstön edustajan tekemä aloite käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa, jollei toisin sovita tai aloitteiden suuresta määrästä muuta johdu. Jos henkilöstön edustajan aloite on tehty myöhemmin kuin kahta viikkoa ennen kokousta, työnantajalla on oikeus siirtää asian käsittely seuraavaan kokoukseen. Asian käsittelyn siirtämisestä on ilmoitettava aloitteen tehneelle henkilöstön edustajalle.
3. Liikkeenluovutus – yt-laki 26 §
Liikkeenluovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee:
• luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset työntekijöille sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet.
Hallussa olevat tiedot on annettava edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista.
Luovutuksensaajan on annettava edellä mainitut tiedot henkilöstön edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Liikkeen luovuttaja ja luovutuksensaaja voivat hoitaa tiedottamisvelvollisuutensa myös yhdessä.
4. Muutosneuvotteluesitys – yt-laki 19 §
Työnantajan on ennen neuvottelujen alkamista annettava kirjallinen neuvotteluesitys, josta on käytävä ilmi muutosneuvottelujen alkamisaika ja -paikka, pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käytävistä asioista sekä
• suunnitellut toimenpiteet ja niiden perusteet, alustava arvio toimien kohteena olevien työntekijöiden määrästä henkilöstöryhmittäin ja toimenpiteittäin eriteltynä, selvitys, miten toimenpiteiden kohteena olevat työntekijät määräytyvät sekä arvio ajasta, jonka kuluessa päätetyt toimenpiteet pannaan toimeen.
5. Toimintasuunnitelma ja -periaatteet – yt-laki 21 §
Jos neuvotteluesityksen mukaan suunnitelmana on irtisanoa vähintään 10 työntekijää, on työnantajan muutosneuvotteluiden alkaessa annettava esitys toimintasuunnitelmaksi muutosneuvotteluiden suunnitelmalliseksi toteuttamiseksi sekä mahdollisista irtisanomisista aiheutuvien seurausten lieventämiseksi.
Toimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi neuvotteluiden suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat sekä suunnitellut periaatteet, joiden mukaisesti edistetään julkisten työvoimapalveluiden käyttöä, työnhakua ja koulutusta irtisanomisajan kuluessa ja sen jälkeen.
D. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen
Jos saat tiedon esimerkiksi sukupuoleen liittyvästä palkkasyrjintäepäilystä, työnantajan kuuluu antaa sinulle henkilön tai henkilöryhmän palkka- ja työehtotietoja. Yksittäisen henkilön ollessa kyseessä, asianomaiselta pitää pyytää lupa tietojen saantiin ja hänelle on myös ilmoittava, että tiedot on saatu.
1. Tasa-arvosuunnitelma – tasa-arvolaki § 6 a ja § 6 b
Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkilöä, laatimaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman vähintään joka toinen vuosi. Tasa-arvosuunnitelman pitää sisältää:
• selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta
• erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin,
• koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista,
• suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi,
• arvio aiempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.
2. Tiedonsaantioikeudet – tasa-arvolaki 10 § ja yhdenvertaisuuslaki 7 §
• Luottamusmiehellä on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tämän suostumuksella tai työntekijäryhmästä, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella. Jos tiedot koskevat yksittäisen henkilön palkkausta, asianomaiselle on ilmoitettava, että tietoja on annettu.
• Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään terveydentilasta tai muista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta.
• Luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla tai muulla henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Sama oikeus on myös työsuojeluvaltuutetulla.
E. Työsuojelutoiminta
Työsuojelu on yhteistoimintaa. Sinun pitää olla selvillä työpaikan terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista ja muutoksista niissä. Työsuojeluvaltuutettuna voit pyytää nähtäväksesi muun muassa työpaikan kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät suunnitelmat sekä tietoja alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdyistä sopimuksista.
1. Työsuojelun asiakirjat – laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 32 §
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus:
• saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan, esimerkiksi riskien arviointiasiakirjat,
• tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin,
• saada työnantajalta nähtäväkseen työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta
• saada asiakirjoista tehtävänsä hoidossa tarpeellisia jäljennöksiä.