Viime aikoina varallaolosta on tullut useita kysymyksiä, ja toisinaan sitä on tehty heikoin ehdoin. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on selventää, mitä varallaolo tarkoittaa ja mitä siitä sovittaessa kannattaa työntekijänä ottaa huomioon. Painopiste on tietotekniikan palvelualalla.
Mitä varallaolo on?
Varallaolo tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä on vapaa-ajallaan tavoitettavissa ja valmis toimimaan ennalta sovitulla tavalla yhteydenoton perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa usein puhelimen mukana pitämistä ja siihen vastaamista. Työntekijä voi itse päättää, missä fyysisesti oleskelee, kunhan hän on tavoitettavissa ja tarvittaessa kutsuttavissa töihin.
Tarve varallaololle syntyy esimerkiksi, kun asiakkaalle on myyty järjestelmä ympärivuorokautisella tukipalvelulla. Ongelmatilanteessa asiakas voi soittaa sovittuun numeroon, jossa asiantuntija vastaa ja pyrkii ratkaisemaan tilanteen.
Varallaoloa voi vaatia myös yrityksen sisäinen tukitoiminta. Esimerkiksi poikkeukselliseen aikaan tehtävää työtä tekevä työntekijä saattaa tarvita teknistä apua päivätyötä tekeviltä kollegoiltaan. Kaikki heistä eivät voi olla jatkuvasti saatavilla, joten heistä osan kanssa on sovittu varallaolosta. Työntekijä voi tällöin apua saadakseen soittaa varallaolijalle.
Onko varallaolo työaikaa?
Varallaolo ei ole työaikaa, ellei työntekijä tosiasiallisesti tee työtä. Varallaolo muuttuu työajaksi, kun varallaolija saa kutsun työhön. Mikäli varallaoloa edeltää täysi työpäivä, varallaolon pohjalta tehty työ on lähtökohtaisesti lisä- tai ylityötä.
Miten varallaolo eroaa päivystämisestä?
Päivystys ja varallaolo sekoitetaan usein puhekielessä, mutta ne ovat eri asioita. Varallaolosta säädetään laissa ja joissain työehtosopimuksissa, kun taas päivystys perustuu pelkästään työ- tai virkaehtosopimuksiin.
Päivystäessään työntekijä on koko ajan työajalla, oikeutettu ylityökorvauksiin ja muihin lisiin. Päivystys sitoo työntekijää vahvasti ja tapahtuu usein työnantajan tiloissa. Varsinaista päivystystä tehdään lähinnä julkisella sektorilla.
Jos varallaoloon liittyy velvollisuus reagoida hyvin lyhyellä varoitusajalla tai olla sidottuna tiettyyn paikkaan, kyse voi tosiasiassa olla työajasta. Tällaisessa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä luottamusmieheen tai liittoon.
Miten varallaolo eroaa puhelinsoittokorvauksesta?
Työntekijän ei tarvitse vastata työpuheluihin vapaa-ajallaan. Jos hän kuitenkin vapaaehtoisesti vastaa ja asia ratkeaa nopeasti puhelimessa, voidaan hänelle maksaa työehtosopimuksen mukainen puhelinsoittokorvaus.
Puhelinsoittokorvauksella ei tule korvata varallaoloa. Jos yhteydenottoja tulee toistuvasti, on syytä sopia varallaolosta.
Myös puhelinsoittokorvaukseen liittyvistä pelisäännöistä on syytä sopia työnantajan kanssa etukäteen.
Varallaolosta sovitaan paikallisesti, huolellisesti, ja kirjallisesti
Varallaolosta tulee aina sopia ennakkoon ja kirjallisesti. Epämääräiset tai huonosti korvatut järjestelyt aiheuttavat helposti ongelmia, joita on jälkikäteen vaikea selvittää ja korjata.
Sopimukset tehdään työaikalakia ja työehtosopimusta tarkemmin. Tarpeet vaihtelevat esimerkiksi asiakassopimusten mukaan, ja siksi varallaolosopimuksia voi samassa yrityksessä olla useita.
Kuka tekee varallaolosopimuksen?
Varallaolosopimuksen neuvottelee yleensä luottamusmies, ja jokainen varallaolija liittyy sopimukseen erikseen. Luottamusmiehen kannattaa sopimuksesta neuvotellessaan keskustella sekä työnantajan että työntekijöiden kanssa, jotta sopimus vastaa käytännön tarpeita.
Mistä asioista varallaolossa pitää sopia?
Sovittavia asioita voivat olla esimerkiksi:
· varallaolovuoron pituus ja toistuvuus
· ajallinen kattavuus (24/7 vai rajatut ajat)
· vasteaika eli kuinka nopeasti yhteydenottoihin tulee reagoida
· voidaanko reagointia vaativa tilanne hoitaa etänä vai onko työntekijän mentävä esim. työpaikalle tai asiakkaan tiloihin
· varallaolijoiden määrä
· vaikuttaako varallaolo työntekijän muiden työtehtävien hoitamiseen
· varallaolon korvaus
· matkakulujen korvaus
· sopimuksen irtisanomisehdot
Miten varallaolo tulisi korvata?
Tietotekniikan palvelualan TES:n mukaan, ellei muuta sovita, varallaolokorvaus on 40 % työntekijän tuntiansiosta. Usein sovitaan 50 % korvauksesta, mutta paikallisesti voidaan sopia muustakin.
Korvaukseen vaikuttavat tyypillisesti vasteaika, varallaolon toistuvuus, sitovuus ja yöaikaisuus. Korvaus voidaan sopia myös samaksi kaikille – perusteluna se, että vapaa-aika on yhtä arvokasta kaikille.
Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää, että varallaolokorvaus on riittävä, jos sillä saadaan vapaaehtoisesti mukaan riittävä määrä varallaoloehtoihin sitoutuvia työntekijöitä.
Varallaolo ja viikkolepo
Jos varallaoloa tehdään viikonloppuisin, työaikalain mukainen viikkolepo voi jäädä toteutumatta, jos varallaolo keskeytyy ja tehdään työtä. Tällöin toteutumaton viikkolepo on annettava työntekijälle myöhemmin. Sovittaessa viikkolevon aikana tehdyt tunnit voidaan maksaa myös rahana.
Varallaoloon ei tule suostua ilman selkeää sopimusta
Jos ehdot ovat epäselvät tai kohtuuttomat, niihin kannattaa hakea muutosta neuvottelemalla. Tarvittaessa huonon sopimuksen voi myös irtisanoa. Tällaisessa tilanteessa työntekijöiden kannattaa keskustella keskenään, ja tarvittaessa olla yhteydessä luottamusmieheen tai liittoon.
Hyvin sovitut ehdot hyödyttävät kaikkia
Selkeä varallaolosopimus ehkäisee ongelmia, lisää työntekijöiden motivaatiota ja parantaa asiakaskokemusta. Työntekijä saa tukea luottamusmieheltään ja liittonsa asiantuntijoilta. Järjestäytyminen tuo turvaa myös varallaolotilanteisiin.
