Teksti: Mikko Nikula
YTN-liittojen jäsenten mediaanipalkka vuonna 2025 oli 5180 euroa kuussa. Nousua edellisvuodesta oli 160 euroa eli 3,2 prosenttia. Myös ostovoima kasvoi, koska inflaatio oli alhainen. Työehtosopimusten yleiskorotukset olivat merkittävin tekijä palkankorotusten taustalla.
Ylempien toimihenkilöiden ostovoima lisääntyi vuonna 2025 toista vuotta peräkkäin. Myös vuosina 2022 ja palkat 2023 nousivat, mutta eivät silloin riittäneet kompensoimaan inflaatiota. Tiedot käyvät ilmi YTN-datasta, joka on vuosittain tehtävä yhteenveto Ylemmät Toimihenkilöt ry:n jäsenliittojen omista työmarkkinatutkimuksista.
– Vastaajista kaikkiaan 81 prosenttia oli saanut palkankorotuksen, ja 61 prosenttia kertoi saaneensa yleiskorotuksen, taustoittaa tutkija Tuunia Keränen.
Meriittikorotuksia eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvia palkankorotuksia sai 16 prosenttia vastaajista, edellisvuonna 18 prosenttia.
– Meriittikorotuksen saajien osuus on viime vuosina ollut pienessä mutta tasaisessa laskussa, sanoo Keränen.
Keskiarvopalkka kaikilla YTN-liittojen jäsenillä oli 5 659 euroa kuukaudessa. Alkupalkka eli juuri työelämään siirtyneiden mediaanipalkka oli 3 595 euroa. Johdon ja ylimmän johdon tehtävissä mediaanipalkka oli 8200–9600 euroa, keskijohdossa 6000 euroa ja asiantuntijoilla 4900 euroa kuussa.
Toimialavertailussa korkein mediaanipalkka oli rahoitusalalla, 6268 euroa kuussa. Matalin palkkataso oli ammattikorkeakouluissa ja suunnittelualalla, joiden mediaanipalkka jäi alle 5000 euron.
Palkankorotuksilla tukea kulutukseen ja lisää luottamusta talouteen
YTN:n puheenjohtajan Teemu Hankamäen mukaan YTN-datan tulokset vuodelta 2025 osoittavat jälleen kerran, miten merkittäviä ovat työehtosopimuksiin perustuvat yleiskorotukset, joita ammattiliitot palkansaajille neuvottelevat.
– Homma toimii juuri niin kuin pitääkin. Kun inflaatio jäi viime vuonna maltilliseen 0,3 prosenttiin, palkankorotusten ansiosta työsuhteessa olevien ylempien toimihenkilöiden ostovoima kasvoi selvästi. Sopimuskorotusten luonnehan on viime kädessä se, että ne takaavat jokaiselle jotakin.
Vuonna 2022 koettiin raju inflaatio, jonka juurisyynä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sodasta seurannut maailmantalouden myllerrys, joka kuluttajalle näkyi etenkin energian ja ruoan kallistumisena. Kun aiemmin sovitut palkankorotukset eivät pysyneet nopeasti nousevien hintojen perässä, tuloksena oli palkansaajien ostovoiman kutistuminen. Näin syntynyt ”ostovoimakuoppa” on viimein saatu kurottua umpeen.
– Tänä vuonna saavutetaan se ostovoiman taso, josta lähdettiin vuonna 2022 liikkeelle.
Hankamäki näkee palkankorotusten parhaassa tapauksessa hyödyttävän myös Suomen kansantaloutta, sillä kuluttajien luottamuksen puute on ollut yksi keskeinen syy kotimarkkinoiden vaikeuksiin ja huonoon työllisyyskehitykseen.
– Ostovoiman kohentuminen tuo palkansaajille luottoa omaan talouteen, ja silloin uskalletaan mahdollisesti käyttää rahaa enemmän. Tätä kautta voi luottamus koko kansantaloudessa kasvaa. Varmaan tätä toivovat nyt kaikki, ehkä jopa ne tahot, jotka korotuksia vastustivat.
Jäsenet antavat liitoille neuvotteluvoimaa
Monen suomalaisen yleissivistyksessä on iso aukko: He eivät tiedä, miten heidän oma palkkatasonsa määräytyy. Valitettavasti tietämättömien joukkoon mahtuu myös ylempiä toimihenkilöitä.
– Osa on siinä uskossa, että vuosittaiset palkankorotukset tulevat vain automaattisesti ja mystisesti jostakin, jonkinlaisina indeksikorotuksina. Näinhän asia ei ole. Korotusten takana on kovaa työtä ja vääntöä, jota palkansaajaliitot tekevät, Hankamäki sanoo.
Neuvottelujärjestelmän toimivuus perustuu siihen, että liitoilla on riittävästi jäseniä ja sitä myötä neuvotteluvoimaa. Asetelma voisi muuttua, mikäli palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa heikentyisi merkittävästi.
– Tällaisessa tilanteessa työnantajat saattaisivat tulla johtopäätökseen, että ei liittojen kanssa kannata mitään sopimuksia neuvotella. Eli jos odottaa saavansa vuosittaisen palkankorotuksen ja arvostaa sitä, niin kannattaa olla jonkin liiton jäsen, kehottaa Hankamäki.
Hän muistuttaa, että liiton jäsenillä on myös monia muita tärkeitä palveluja, kuten palkkoihin, urakehitykseen sekä oikeudellisiin asioihin liittyvää neuvontaa.
Iso enemmistö kannattaa palkka-avoimuutta
YTN-datassa vastaajilta kysytään muun muassa heidän näkemyksiään oman työpaikkansa tilanteesta ja oman työnsä varmuudesta. 62 prosenttia piti työpaikan näkymiä lähitulevaisuudessa vakaana, oman työn vakauteen luotti 79 prosenttia. Neljä vuotta sitten vastaavat luvut olivat 85 ja 90 %.
– Tämä oli kyselyaineistossa jo neljäs perättäinen vuosi, kun usko työnantajan tilanteeseen ja oman työn pysyvyyteen heikentyi, huomauttaa Tuunia Keränen.
Toimialakohtaiset erot olivat merkittäviä. Metsäalalla ja ICT-alalla koettiin eniten irtisanomisuhkaa, lomautusten todennäköisyys arvioitiin suurimmaksi rakennus- ja suunnittelualalla.
Palkkauksen koki ainakin jokseenkin kannustavaksi 73 % vastaajista. Parhaat arvosanat palkkauksen kannustavuudelle antoivat ylimmässä johdossa työskentelevät. Hieman alle puolet vastaajista oli vuoden aikana keskustellut palkastaan esihenkilönsä kanssa.
Ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat YTN-datan tulosten mukaan palkka-avoimuuteen hyvin myönteisesti.
– Ajattelen, että tämä näkemys oli yllättävänkin vahva. 74 prosenttia uskoi, että he hyötyvät avoimuudesta henkilökohtaisesti, 66 prosenttia uskoi työnantajankin hyötyvän. Ja yli 80 prosenttia oli valmis kertomaan omasta palkastaan avoimesti, sanoo Keränen.
Vastaajia vuoden 2025 YTN-datassa oli reilut 25 000. Noin kaksi kolmasosaa toimi asiantuntijoina, viidesosa keskijohdossa, 10 % johdossa tai ylimmässä johdossa ja 5 % toimihenkilöinä. Miehiä vastaajista oli 61 %. Alle 250 hengen pk-yrityksissä työskenteli 40 %, yli 3000 hengen organisaatioissa 19 % vastaajista.
Mikä on YTN-data?
- YTN-data tarkastelee vuosittain asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevien palkkakehitystä ja työoloja.
- Data on koottu YTN:n jäsenliittojen työmarkkinatutkimusten pohjalta.
- Aineisto on kerätty loppusyksystä 2025, ja vastaajia oli yhteensä 25 165.
- Tutustu YTN-dataan
Miksi kuulua liittoon ja mistä löydän itselleni liiton?
- Työehtosopimukset turvaavat ostovoimaa epävarmassa taloustilanteessa
- Työehtosopimus tuo turvaa ja tuhansia
- Tutustu YTN:n jäsenliittoihin
- Miten suosittelen jäsenyyttä?