– Mitä matkan varrella tapahtui?
Teksti: Mikko Nikula
Kuvat: Opa Latvala ja Markus Sommers
Työehtosopimusten neuvottelukierros kesti yli puoli vuotta. Työnantajat pyrkivät heikennyksiin, ja ylemmät toimihenkilöt käyttivät työtaistelutoimia edistääkseen omia tavoitteitaan, kuten riittäviä yleiskorotuksia.
– Suurin syy tämän kierroksen venymiseen oli se, että näkemys korotustasosta oli hyvin erilainen meillä ja työnantajapuolella. Lisäksi työnantajat halusivat sopimuksiin tekstiheikennyksiä, jotka meille eivät käyneet, tiivistää YTN:n puheenjohtaja Samu Salo.
Syyskuussa alkaneet neuvottelut junnasivat pitkään paikallaan. Vasta huhtikuussa YTN:n sopimussuma alkoi purkautua, kun teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus hyväksyttiin. Se on kolmivuotinen, ja viimeinen vuosi on optiovuosi eli molempien osapuolien irtisanottavissa. Sopimuskaudella palkkoja korotetaan yhteensä 7,8 prosenttia, ja yleiskorotusten osuus on 5,0 prosenttia.
Työnantajapuoli halusi ensin keskustella sopimusteksteistä, vasta sen jälkeen palkankorotusten tasosta.
– Tämä on ollut jo useamman neuvottelukierroksen ajan työnantajien taktiikkana. Me kyllä tarjosimme heille sitä, että jätetään tekstit ennalleen ja tehdään puhdas palkkaratkaisu, mutta tämä ei Teknologiateollisuuden työnantajille jostain syystä käynyt, Salo sanoo ja jatkaa, että YTN:n sopimukset ovat työehdoiltaankin hyvin työnantajaystävällisiä.
MÄÄRITTIKÖ JULKINEN SEKTORI TODELLISUUDESSA KAIKKIEN PALKAT?
Useimmiten neuvottelukierroksen on kuvattu olleen alisteinen teknologiateollisuuden sopimuspöydille, joissa Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvotteli YTN:n, toimihenkilöiden Ammattiliitto Pron sekä työntekijöiden Teollisuusliiton kanssa. Vallitsevan tulkinnan mukaan muiden alojen neuvottelut pääsivät etenemään vasta sitten, kun vientiteollisuuden palkkataso oli määritelty, ja etenkin Teollisuusliiton tekemää sopimusta on pidetty ratkaisevana päänavaajana.
Samu Salolla on kuitenkin erilainen näkemys siitä, mikä marssijärjestys oli. Hänen mielestään vientialojen palkankorotustaso riippui pohjimmiltaan siitä, kuinka suuret palkankorotukset julkiselle sektorille – lähinnä valtion arvion mukaan – oli varaa maksaa.
– Yksityisen sektorin työnantajat ja maan hallitus odottivat, jatkuuko kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma vai ei. Kun tuli selväksi, että jatkuu, se määritteli korotusten katon, mistä vähennettiin palkkaohjelman vaikutus. Näin muodostui yleinen linja ja yksityisen sektorin korotustason maksimi. Tämä alhainen palkankorotustaso yksityisellä sektorilla, joka lopulta maahan muodostui jälleen kerran, tietysti osaltaan vaikeutti sopimusten syntyä ja ennen kaikkea johti kierroksen venymiseen pitkäksi.
– Tämä on minun käsitykseni, ja epäilen vahvasti, että näin tapahtui, Salo sanoo.
Ennen kuin sopuun päästiin, YTN käytti joillain aloilla painostustoimia. Teknologiateollisuudessa lakkoiltiin viitenä perjantaipäivänä ja kemianteollisuudessakin yhtenä päivänä. Arkkitehtisuunnittelualalla uhattiin lakolla, joka peruuntui, kun alalle syntyi toukokuun lopussa sopimus.
– Kysymys oli teknossa ja kemiassa siitä, että neuvottelut eivät edenneet, ja siksi ne haluttiin siirtää valtakunnansovittelijalle enemmän kuin siitä, että lakot olisivat painostaneet työnantajia neuvotteluratkaisuihin. Ajateltiin, että sovittelijan toimistossa saadaan asiat liikahtamaan. Arkkitehtien kohdalla oli eri tilanne. Alalla meni erityisen huonosti, työnantajapuoli ei ollut valmis korotuksiin, ja katsottiin, että lakkouhka luo heille painetta sopimuksen tekoon, niin kuin sitten kävikin.
YTN ESTI IRTISANOMISSUOJAN HEIKENNYKSET VIENTIALOILLA
YTN:n varapuheenjohtaja Teemu Hankamäki pitää positiivisena sitä, että työehtosopimukset ovat kolmivuotisia ja sisältävät yleiskorotuksen.
– Vielä ei tietysti tiedetä tulevaa inflaatiota, mutta nykyennusteiden valossa näyttää siltä, että nämä korotukset aidosti parantavat ostovoimaa. Sekin oli hyvä asia, että sopimuksiin kuuluu perälaudat eikä niissä ole kertaeriä, kuten edellisellä kierroksella.
Perälauta merkitsee, että jos palkankorotusten toteuttamisesta ei päästä paikallisesti sopuun, noudatetaan tes-kirjauksia. Näin turvataan yleiskorotukset kaikille ylemmille toimihenkilöille.
Tekstiheikennyksiä eli irtisanomissuojan heikennystä Teknologiateollisuuden työnantajat ry ajoi vientialojen neuvotteluissa vahvasti ja pitkän aikaa. Työehtosopimusten pykälät olisi haluttu muuttaa vastaamaan tulevaa lakitekstiä, sillä Petteri Orpon hallitus aikoo tehdä lakimuutoksen, jonka jälkeen henkilöstä johtuvaan irtisanomiseen ei enää vaadittaisi ”painavaa syytä” vaan pelkkä ”asiallinen syy” olisi riittävä.
– Me onnistuimme tämän työnantajan yrityksen torppaamaan, eikä irtisanomissuojaa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa muutettu mitenkään. Lisäksi paikallisessa sopimisessa luottamushenkilö pysyy ensisijaisena sopijana.
Hallituksen suunnitelmiin ja tuleviin lakimuutoksiin vedottiin myös kemianteollisuuden neuvotteluissa, kun työnantajat halusivat lyhentää muutosneuvottelujen ilmoitusaikaa kuudesta viikosta kolmeen.
– Kolme viikkoa on erittäin lyhyt aika, kun isossa yrityksessä pitäisi käydä laajat neuvottelut. Tämän kiistan kanssa mentiin valtakunnansovittelijan luo, ja lopulta ilmoitusajaksi tuli neljä viikkoa. Rahasta ei kemianteollisuudessa ollut riitaa, kertoo Hankamäki.
EPÄSUORIA VAIKUTUKSIA MYÖS SOPIMUKSETTOMILLE ALOILLE
Kaikilla aloilla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole yleissitovaa, valtakunnallista työehtosopimusta. Tämän kevään palkkaratkaisuilla on kuitenkin myös sopimuksettomiin aloihin vähintään heijastevaikutuksia, uskoo Hankamäki.
– Kyllä näiden työehtosopimusten olemassaolo säteilee myös niille aloille, jotka ovat sopimustoiminnan ulottumattomissa. Tulee lisäpaineita nostaa palkkoja sielläkin, missä siihen ei ole pakkoa. Ainakin, jos on yhtään kilpailua työvoimasta.
Monessa yrityksessä onkin vakiintuneena tapana seurata vapaaehtoisesti yleissitovien työehtosopimusten viitoittamaa reittiä.
– Esimerkiksi rakennusalalla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta, mutta usein työnantaja soveltaa heihin toimihenkilöiden tessin mukaisia käytäntöjä. Tietysti yritysten välillä on eroja. Joihinkin tessit säteilevät, joihinkin eivät.
ERI ALOJEN IRTISANOMISKÄYTÄNTÖJÄ SEURATTAVA TARKASTI
– Tämä oli sikäli poikkeuksellinen neuvottelukierros, että ensimmäiset työehtosopimukset tehtiin muualla kuin vientialoilla. Kun niiden neuvottelut olivat jumissa, niin rahoitusala ja epa-sektori [=Paltan erityisalat] avasivat kierroksen maaliskuussa, kertoo varapuheenjohtaja Riku Salokannel.
Asiaa auttoi se, että näiden alojen työehtosopimukset olivat yhteisiä muitten liittojen kanssa ja ylittivät keskusjärjestöjen rajat.
– Linja oli muodostunut, kun SAK:laiset liitot ja Pro olivat jo aiemmin solmineet muita sopimuksia.
Palvelusektorin työehtosopimusten laadullisia asioita koskevat muutokset jäivät vähäisiksi; tekstit pysyivät pitkälti ennallaan. Yksi riidan aihe oli poissa, koska henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita ei palvelusektorin tesseihin ollut kirjattu, toisin kuin teollisuusaloilla, joiden neuvotteluissa käytiin tiukat taistelut työnantajien pyrkiessä irtisanomissuojan heikentämiseen.
– Sopimuskauden aikana meidän täytyy tehdä benchmarkkausta ja arvioida, mikä merkitys lakimuutoksella on. Eli muodostuuko eri aloille erilaisia irtisanomiskäytäntöjä, kun toiset noudattavat uutta lakia ja toisilla on lakitekstiä parempi tes. Jos merkitys on iso, tulee varmasti arvioitavaksi se, pitääkö työehtosopimuksissa laajasti pyrkiä vahvistamaan irtisanomissuojaa.
TYÖNANTAJILLA ”VOITONLIPPU SALOSSA” JO ENNEN NEUVOTTELUJA
YTN:n varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula koki, että työnantajille mieluisat hallituksen työelämäreformit muokkasivat neuvottelukierroksen ilmapiiriä alusta asti.
– Vähän paistoi läpi, että työnantajapuolella oli voitonlippu salossa jo ennen kuin neuvotteluita oli aloitettukaan. Aika rajulla asenteella sieltä tultiin.
Palvelusektorin neuvottelupöydissä Rantamaulaa harmitti vastapuolen passiivisuus. Kahdenkeskisissä neuvotteluissa YTN:n kanssa työnantajien Palta ry odotti tapansa mukaan vientialojen työehtosopimusten syntymistä.
– Omannäköisiä ratkaisuja ei ole palvelualoilla saatu aikaan moneen neuvottelukierrokseen, ja tämä on ollut minulle iso pettymys. Palta ottaa kyllä julkisuudessa vahvasti kantaa työelämäasioihin, mutta heillä ei ole mitään valmiutta ottaa itse aloitetta käsiin. Nytkin vain peesattiin teknologiateollisuutta ja mentiin ratkaisuissa raha edellä.
Teknologiateollisuuden ylivalta näkyi muun muassa siinä, että valtakunnansovittelijakin esitti palvelualojen palkkaukseen yksilötakuumallia, joka oli kopioitu suoraan teknologiateollisuudesta.
– Se ei olisi palvelualoille soveltunut, ja me kaadoimme sen.
YLIPITKÄT JA RIITAISAT KIERROKSET EIVÄT KENENKÄÄN ETU
Nyt työmarkkinoilla on rauha maassa, mutta mitä sopimuskauden aikana on odotettavissa, ja pysyvätkö sopimukset voimassa koko kolmivuotiskauden ajan?
– Toivottavasti pysyvät ja ainakaan nyt on vaikea nähdä, miksi mikään osapuoli olisi irtisanomisen tiellä. Irtisanovan osapuolen pitäisi saada uudella tessillä jotain parempaa kuin nykyisellä, eikä se tulisi olemaan helppo harjoitus, sanoo Teemu Hankamäki.
– Mutta olisi hyvä päästä taas siihen menettelyyn, joka oli ennen pääsääntö. Eli saavutettiin neuvottelutulokset varsin nopeasti, ilman kauheaa riitelyä ja sovittelijan apua, Hankamäki jatkaa.
Ville-Veikko Rantamaulakin pitää takana olevaa kierrosta osoituksena siitä, että neuvottelujärjestelmä ei nyt palvele sen paremmin palkansaajia kuin työnantajiakaan.
– Seitsemän kuukautta kesti, että saatiin lapsi synnytettyä, ja kivuliasta oli, tarvittiin työtaistelutoimia. Tähän asetelmaan pitäisi saada muutos. Seuraavalla kierroksella valtakunnallisen ja paikallisen sopimisen välinen suhde tulee joka tapauksessa olemaan iso kysymys.
Samu Salo toteaa, että seuraavan hallituksen työelämäagenda saattaa taas vaikuttaa neuvottelukierrokseen.
– Itse uskon kuitenkin, että riippumatta siitä, mikä on seuraava hallituspohja, nykyhallituksen tekemiä työelämän heikennystoimia ei peruta. Ei lainsäädäntöä neljän vuoden välein muokata uusiksi.
Sopimuskauden aikana Salo haluaisi nähdä sopimusalojen työryhmien kehittävän työehtosopimuksia ja valmistelevan esityksiä neuvottelupöytiin. Esimerkiksi työssä jaksamista parantavat tes-kirjaukset ovat olleet YTN:n pitkäaikaisena tavoitteena.