Skip to content

Artikkeli: Kaupan alan asiantuntijoiden etuja ajetaan paikallisissa pöydissä

Kaupan alan ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta. Koska sitä ei ole saatu, YTN on pyrkinyt edistämään paikallista sopimista ja parantamaan sen avulla ylempien toimihenkilöiden asemaa. Tuloksia onkin tullut mutta tekemistä on yhä paljon, osoittaa kysely alan suurimpien yritysten luottamushenkilöille.

– Jos alalla olisi työehtosopimus, niin esimerkiksi työajan saldotuntien ylärajan nosto tai liukumien lisäys tulisi mahdolliseksi paikallisesti sopimalla, sanoo YTN:n kaupan alan vastuullinen asiamies Joonas Kopra.

Pidemmällä aikavälillä tavoite on saada aikaan yleissitova työehtosopimus. Nyt kaupan alalla työnantajaliiton neuvottelukumppanina on Palvelualojen Ammattiliitto PAM, jonka sopimuksen piiriin kuitenkin kuuluvat vain työntekijät sekä toimihenkilöt, eivät ylemmät toimihenkilöt. Mikäli asiasta ei ole erikseen sovittu, on työnantajan määrittelyvallassa päättää, kuka on ylempi toimihenkilö.
– Työlainsäädäntöhän ei tunne käsitettä ylempi toimihenkilö, selittää Kopra.

OSTOVOIMA JA OSAAMINEN TURVATTAVA

YTN kaupan alan vastuullinen asiamies Joonas Kopra

Kun kaupan alan ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta, heidän palkkansa määräytyvät paikallisen sopimisen pohjalta, viime kädessä työnantajan päätöksellä. Henkilökohtainen vaihtelu on suurta, kuten asiantuntijatehtävissä on tyypillistä.

 

– Osalle ei tule edes sitä sopimuskierroksen yleisen linjan mukaista yleiskorotusta. Tessin avulla voitaisiin turvata se, että kaikille tulisi jotain ja ostovoima pysyisi edes samalla tasolla. Käytännössähän palkankorotukset voivat mennä pärstäkertoimen mukaan, sanoo Joonas Kopra.

Palkkakehityksessä kaupan ala onkin 2010-luvulla kärsinyt verrattuna aloihin, joilla ylemmillä toimihenkilöillä on työehtosopimus.

– Kun katsoo muita palvelualoja, kuten finanssi- ja ict-alaa, niin kaupan ylempien palkat ovat jääneet niistä jonkin verran jälkeen, toteaa Kopra YTN:n tutkimustiedon pohjalta.

Toinen keskeinen teema, jota YTN-liitot ovat pitäneet esillä, on asiantuntijatehtävissä työskentelevien mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan. Kopra korostaa tarvetta jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.

– Pitäisi pystyä arvioimaan, mihin suuntaan oma työ on menossa ja onko viiden vuoden päästä sama työtehtävä vielä olemassa. Ja jos työ lähtee alta, niin sitten on valmis siirtymään seuraavaan tehtävään. Näistä asioista pitäisi työnantajan kanssa käydä vuoropuhelua.

Työehtosopimus voisi tässäkin ehkäistä ”nollalinjaa” eli sitä, että työnantaja ei tarjoa osaamisen kehittämiseen mitään resursseja. Nyt YTN pyrkii siihen, että osaamisen kartoittamista ja kehittämistä edistetään paikallisen sopimisen kautta.

– Kun tätä perustelee työnantajille, niin toimiva argumentti on, että jos 20 prosenttia osaamisesta jää käyttämättä tai 20 prosenttia tarvittavasta osaamisesta tulee pian puuttumaan, se tarkoittaa kuoppaa yrityksen tuottavuuteen, sanoo Kopra.

STOCKMANNILLA VUOROVAIKUTUS PARANI, KOULUTUKSESSA KEHITETTÄVÄÄ

Stockmannilla ensimmäinen luottamusmiessopimus tehtiin vuonna 2015. Siinä muun muassa määriteltiin, ketkä ovat ylempiä toimihenkilöitä.

Sopimuksen syntyminen on muuttanut toimintakulttuuria positiiviseen suuntaan, kertoo ylempien toimihenkilöiden luottamusmies, kehityspäällikkö Minna Salo: – Se on ehdottomasti lisännyt vuorovaikutusta ja parantanut keskusteluyhteyttä. Nyt työnantajan kanssa pääsee puhumaan palkka-asioista ja tasa-arvosta. Istun myös hallituksen kokouksissa puhevaltaisena osallistujana.

Palkoista Stockmannilla neuvotellaan vuosittain paikallisesti. – Aika usein korotukset ovat menneet käsi kädessä kaupan alan yleiskorotusten kanssa, mutta eivät aina. Välillä ne ovat olleet isompia, välillä on menty nollalinjalla. Viiden vuoden aikajänteellä olemme ehkä hiukan perässä siitä, mitä palkkatason kuuluisi olla.

Mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ylemmät toimihenkilöt ovat pitäneet liian vähäisinä. Ylempiin koulutuksiin hakeutumiseen työnantaja ei suhtaudu tarpeeksi joustavasti.

– Digitalisaatio on ollut hyvin nopeaa ja voimistuvaa, mutta oman väen kouluttamisen sijaan on otettu uusia, joilla on jo valmiiksi haluttu osaaminen, kritisoi Salo.

KESKO: MOBIILILEIMAUKSET POSITIIVISTA, NOLLAKOROTUKSET EPÄKOHTA

Keskolla ylemmiltä toimihenkilöiltä puuttuu aika-teeman mukainen paikallinen sopimus. Sen kautta tavoiteltuja asioita on kuitenkin saatu toteutumaan toista reittiä, kun työnantajan aloitteesta otettiin käyttöön mobiilileimaus, jota henkilöstö oli tosin esittänyt jo vuonna 2017. Pääyhteyshenkilö, Team Lead Tuomas Tiilikainen kehuu uudistusta.

– Missä tahansa voi nyt avata läppärin ja tehdä töitä. Etätöiden tekoa meillä on muutenkin lisätty paljon, jo ennen koronaa.

Vaikutusmahdollisuuden yrityksen linjauksiin tuo vuonna 2018 koko konserniin perustettu henkilöstöjohtoryhmä-toimintamalli. Osaamisen kehittämiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti, joskaan paikallisessa sopimuksessa ei ole kouluttautumisesta erikseen kirjauksia.

– Säännöt koulutukseen hakeutumisesta ovat ehkä vähän sekavat, jokin lausuma siitä asiasta voisi olla hyvä. Mutta henki on, että lisäkouluttautuminen on hyvä juttu, sanoo Tiilikainen.

Korjattavaa Keskolla löytyy työmatkalaisten kohtelussa. – Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Ja vaikka siihen ei päästäisi, niin jotain kompensaatiota matkustamisesta pitäisi saada.

Palkkakehityksen kohdalla oman työehtosopimuksen saaminen olisi Tiilikaisen mielestä ylempien toimihenkilöiden edun mukaista.

– Kun tessiä ei ole, niin jossain laajuudessa meillekin se yleinen linja annetaan. Kaupan liittohan on väittänyt, että ansiokehitys olisi jopa muita aloja parempaa, mutta tästä minulla on vahva toisenlainen näkemys, sillä nollakorotuksia on meilläkin ollut huomattava määrä.

SOK: ”KOULUTUSASIOISTA PITÄISI SAADA KIRJAUS”

Ääni-teeman mukainen paikallinen sopimus oli SOK:lla tehty jo ennen vuotta 2017, aika-teemasta sopimus syntyi viime vuonna. Siihen ei sisälly työnantajaa palkkaneuvotteluihin velvoittavaa lauseketta, mutta myönteistä palkkapolitiikassa on ollut, että ylemmistä toimihenkilöistäkään ketään ei ole jätetty nollille.

– Yhden kerran tuli nollakorotukset, mutta siitä on jo useampi vuosi, muistelee luottamusvaltuutettu, markkinointipäällikkö Ulla Kivilaakso.

– Yleensä kaikki ovat saaneet jotain. Mutta kyllä kokonaisuutena ylempien toimihenkilöiden korotukset ovat olleet aika pieniä.

SOK:lla on yleisen korotuksen päälle tullut ”tasa-arvoeriä”: esimerkiksi 1,5-2 prosentin verran korotuksia on käytetty sukupuolten välisten erojen tasaamiseen tai yksiköitten sisäiseen tehtävänkuvien tarkasteluun.

– Kaupan alan tessistä meillä on myös ylempien käytössä paljon hyviä pykäliä. Esimerkiksi lääkärikäynteihin, palkalliseen sairasaikaan ja perhevapaisiin liittyviä.

Ylempien toimihenkilöiden kouluttautumisesta ei paikallisessa sopimuksessa ole erillistä kirjausta.
– Sellainen pitäisi ehdottomasti saada, sanoo Kivilaakso. – Kovasti kannustetaan osaamisen kehittämiseen noin periaatteessa, mutta käytännössä se jää yksilön vastuulle hyvin paljon. Systemaattisuus puuttuu. Ymmärrän, että kun on asiantuntijatehtävistä kyse, niin koulutustarpeita on vaikea koordinoida, mutta kyllä työnantaja saisi tässä asiassa olla kannustavampi.

Teksti: Mikko Nikula


OMA TES TAVOITTEENA

  • Vuonna 2017 YTN tavoitteli kaupan alan ylemmille toimihenkilöille omaa työehtosopimusta, jota työnantajapuoli vastusti. Kiistan takia YTN julisti toukokuun alussa alalle lakon, joka kesti neljä päivää. Valtakunnansovittelijan sovintoesityksen pohjalta syntyi ratkaisu, joka antoi paikalliselle sopimiselle laajat mahdollisuudet.
  • YTN:n tavoite on ollut saada aikaan paikallisia sopimuksia kahdesta teemasta: aika ja ääni.
  • Aika-teema liittyy asiantuntijoiden työajan käyttöön, siitä saatavaan korvaukseen ja työhyvinvointiin.
  • Ääni-teema puolestaan viittaa ylempien toimihenkilöitten näkemysten huomiointiin, eli kyse on muun muassa mahdollisuudesta valita oma luottamushenkilö ja saada edustus yrityksen päätöksentekoon.
  • Kaupan alan ylempiä toimihenkilöitä on noin 30 000. He työskentelevät asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

KOKO OSAAMINEN KÄYTTÖÖN

  • Kaupan alan asiantuntijoista suuri enemmistö kokee, että heidän osaamistaan ei hyödynnetä täysimääräisesti. Asia käy ilmi YTN:n teettämästä kyselytutkimuksesta, joka julkaistiin alkuvuodesta 2019.
  • Tutkimukseen vastanneista 72 % katsoi, että heidän osaamisestaan hyödynnetään alle 80 % nykyisissä työtehtävissä. Vain 8 % oli keskustellut oman osaamisensa päivittämisestä työnantajan aloitteesta.
  • YTN lanseerasi tutkimuksen jälkeen kaupan alalle suunnatun Vapauta osaaminen -kampanjan, jossa korostettiin asiantuntijoiden koulutusmahdollisuuksien kehittämisen tuovan yrityksille kilpailuetua.
  • Tutustu tuloksiin ja kehitysehdotuksiimme täällä

Uutiset ja tiedotteet