Artikkeli: Työ koetaan mielekkääksi, vaikka sirpaleisuus ja kiire kuormittavat

Valtaosa YTN-liittojen jäsenistä kokee työn imua ja pitää omia työtehtäviään motivoivina. Työn sirpaleisuus ja kireät aikataulut kuitenkin aiheuttavat stressiä. Jäsentutkimuksessa 2021 erityisteemana oli työhyvinvointi.

Hyvä uutinen tutkimuksessa oli, että ”työn imua” koki 70 prosenttia vastaajista. Toimiasema on vahvasti yhteydessä työtyytyväisyyteen, kertoo tutkija Tuunia Keränen syksyllä 2021 tehdyn tutkimuksen tuloksista.

– Johtotehtävissä 82 prosenttia kertoi kokevansa työn imua, keskijohdossa 73 ja asiantuntijoista 67 prosenttia. Nämä numerot selittyvät varmastikin osittain työn itsenäisyydellä ja vaikutusmahdollisuuksilla, joita johtotehtävissä on eniten.

Silmiinpistävimmät työhyvinvoinnin ongelmat aiheutuvat työn hajanaisuudesta ja liian tiukoiksi viritetyistä aikatauluista. Valtaosa vastaajista kertoi kokevansa työssään ainakin jonkin verran stressiä, ja jatkuvat keskeytykset häiritsevät työtä 52 prosentilla vastaajista vähintään melko usein. Eniten stressistä kärsittiin tilintarkastuksessa, konsultoinnissa ja järjestöalalla.

– Aikataulut ovat usein tiukkoja ja asiakkaan asettamia, ja niissä on pakko pysyä. Tämä aiheuttaa stressiä ja on valitettavasti melko tavallista asiantuntijatyössä, sanoo Keränen.

Kuormittumisen merkkejä tarkkailtava

Vastaajista 57 prosenttia sanoi työskentelevänsä vähintään viikoittain liian tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla.

– Tuollaista tulosta voi jo pitää hälyttävänä, arvioi YTN:n työsuojeluryhmän vetäjä Sirkku Pohja.

Kireistä aikatauluista kertoivat eniten esihenkilöasemassa toimivat, eli ongelma on yleisin johdossa ja keskijohdossa.

– Jos aikataulut ovat jo valmiiksi tiukat ja sen lisäksi pitäisi vielä huolehtia omista johdettavista, se voi olla mahdoton yhtälö. Siksi työpaikalla pitäisi huolehtia siitä, että henkilöstöresursseja on tarpeeksi.

Kuormitus ja stressi ovat ylemmillä toimihenkilöillä korostuneet jo vuosikausia. Pohja muistuttaa, että asialla on myös taloudelliset seuraukset ja suora vaikutus yrityksen tulokseen.

– Varsinkin jos organisaatio on suhteellisen pieni, haasteet isoja ja sairastavuus kasvaa, kyllä se alkaa näkyä myös viivan alla.

Työsuojelutoiminnan kannalta olennainen oivallus on, että asiantuntija- ja johtotehtävissä tärkein työkalu on oma pää, joten sen kuormittumista kannattaa jokaisen tarkkailla.

– Ylempien toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun pitää katsoa työyhteisöä herkällä silmällä ja kuunnella herkällä korvalla. Siinä tarvitaan oma-aloitteisuutta, esimerkiksi jaksamiseen liittyviä asioita ei ole monen helppo ottaa puheeksi, sanoo Pohja.

Yksi varsin yleinen ilmiö, johon on syytä kiinnittää huomiota, on työpäivien venyminen ylipitkiksi. Vastaajista 25 prosenttia teki vähintään 40-tuntista viikkoa, 10 prosenttia yli 45-tuntista viikkoa.

– Tietysti tehtävä on haastava, jos työaikaa ei mitata, mikä on tilanne monella työpaikalla. Tai jos systeemi hyväksyy enintään 8 tuntia, vaikka tekisi oikeasti 11 tuntia. Mutta kun työsuojeluvaltuutettu kyselee ihmisiltä näistä asioista ja pitää yllä keskustelua, häneen on helpompi ottaa yhteyttä esimerkiksi jaksamiseen liittyvissä asioissa.

“Yleiskorotuksella on sijansa” – meriittikorotukset pienehkölle joukolle

Vastaajien mediaanipalkka oli 4554 euroa kuukaudessa, mikä oli 76 euroa eli 1,7 % enemmän kuin edellisvuonna. Keskipalkka oli 5068 euroa.

Palkka oli noussut 72 prosentilla. Puolet oli saanut yleiskorotuksen tai yrityskohtaisen korotuksen, 22 prosenttia meriittikorotuksen eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan korotuksen.

– Tulokset näyttävät, että kun työnantaja jakaa rahaa omaehtoisesti, se kohdistuu aika suppealle joukolle. Tässä on vielä ikäulottuvuus. Nuoremmat ovat varmaan korotuksensa ansainneet mutta vähän vanhemmilta ne jäävät saamatta, sanoo YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

Hän viittaa siihen, että eniten meriittikorotuksia saivat 30–39-vuotiaat (26 prosenttia), 50–59-vuotiaista osuus oli vain 16 prosenttia.

– Meidän jäsenemme laajasti odottavat, että työehtosopimuksilla kollektiivisesti sovitaan joistain korotuksista heille. Siksi yleiskorotuksella on sijansa, ettei paikallinen päätösvalta jää 100-prosenttisesti työnantajalle. Tuemme yrityskohtaista sopimista, mutta tilanteessa, jossa ei kerta kaikkiaan pystytä mitään järkevää sopimaan, yleiskorotus on viimekätinen ratkaisu.

Ensi syksynä työehtosopimuksista neuvoteltaessa YTN aikookin puolustaa yleiskorotuksia.

– Ei ole käsillä mitään syytä, miksi haluaisimme niistä luopua, korostaa Hankamäki.

Suurimpia palkkoja maksettiin rahoitus-, metsä-, vakuutus- ja elintarvikealoilla, joilla vastaajien mediaanipalkka oli vähintään 5000 euroa. Pienimmät palkat olivat järjestöalalla, jonka mediaani oli 3890 euroa.

Alkupalkan eli juuri työelämässä aloittaneiden palkan mediaani oli 3200 euroa, 150 euroa enemmän kuin edellisvuoden tutkimuksessa.

Etätyön joustavuuteen ollaan tyytyväisiä

YTN-datan vastaukset kerättiin syksyllä 2021, jolloin koronapandemian takia etätyöskentelystä oli monessa työpaikassa jo tullut uusi normaali. Etätyön lisääntymisen vaikutus työviihtyvyyteen on ehkä hieman yllättäen ollut selvästi myönteinen. Peräti 94 prosenttia etätöitä tehneistä vastaajista oli niiden sujumiseen melko tai erittäin tyytyväisiä.

– Etätyöt tuovat joustavuutta työn tekemiseen sekä helpottavat työn ja muun elämän, etenkin perhe-elämän yhteensovittamista, selittää tutkija Tuunia Keränen.

Noin kolmasosa vastaajista teki kyselyn aikaan pelkästään tai lähes pelkästään etätöitä ja 22 prosenttia 3-4 päivänä viikossa. Vain 11 prosenttia ei tehnyt etätöitä ollenkaan.

– Alakohtaista vaihtelua oli paljon. Rakennusalalla oli eniten niitä, jotka eivät tehneet etätöitä lainkaan.

Keränen arvelee, että etätyötä tehdään vastedeskin paljon, koska se on ollut niin suosittua ja moni kokee sen lisänneen työskentelyn tehokkuutta.

– Toisaalta työyhteisössä ihmisillä on tarve nähdä toisiaan, joten varmaan toimistotyö ja fyysiset kokoukset lisääntyvät jonkin verran. Mutta en usko, että palataan samaan tilanteeseen kuin ennen koronaa. Hybridimalli eli etätyön ja läsnätyön yhdistäminen on luultavasti jatkossa yleinen ratkaisu.

Edunvalvonnan näkökulmasta ongelmana on, että etätyölle ei juurikaan ole määritelty pelisääntöjä.

– Tavoittelemme työehtosopimuksiin etätyökirjauksia. Toistaiseksi nämä kirjaukset ovat luonteeltaan ei-sitovia, ohjaavia tekstejä muutamien työehtosopimusten liitteinä, kertoo puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

Matkapäivät vähenivät edelleen

Omaan työsuhteeseensa vastaajat luottivat vankasti: 90 prosenttia koki asemansa vakaaksi tai melko vakaaksi. Edellisvuonna luku oli 79 prosenttia. Irtisanomista tai lomautusta omalla kohdallaan pelkäsi vain muutama prosentti; näissäkin asioissa optimismi oli lisääntynyt. Kyselyn tulokset ovat tosin vanhentuneet harvinaisen nopeasti.

– Tässä täytyy huomioida, että maailmantilanne on aivan oleellisesti muuttunut viime syksystä, huomauttaa Tuunia Keränen.

Työn takia matkusti 43 prosenttia – selvä vähennys edellisvuoteen, jolloin matkapäiviä oli 54 prosentilla. Vuoden 2019 kyselyssä 74 prosenttia vastaajista ilmoitti matkapäivistä. Matkapäivien keskiarvo oli 18, missä ei ole juuri muutosta edellisvuoteen, mutta ennen koronaepidemiaa tehdyssä vuoden 2019 kyselyssä luku oli 24.

YTN-datassa vastaajia oli yli 25 000. Mediaani-ikä oli 42 vuotta, naisten osuus 41 prosenttia. 61 prosenttia vastaajista työskenteli asiantuntijatehtävissä, 32 prosenttia vähintään keskijohdon tasolla.

Teksti: Mikko Nikula

Tuore YTN-data on julkaistu uudessa, visuaalisessa muodossa ja siihen voit tutustua tarkemmin täällä. YTN-data kokoaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsenliittojen työmarkkinatutkimukset yksityiseltä sektorilta. Tutkimus tarkastelee asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevien palkkoja ja työoloja.