Artikkeli: Uusi työaikalaki on oikein käytettynä sekä työntekijän että työnantajan etu

Edellinen eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden työaikalain, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Nykyisin voimassa oleva laki on vuodelta 1996 ja monin osin aikaansa jäljessä.
Päivitetyn työaikalain mukaan esimerkiksi kotona tai kahvilassa tehty etätyö lasketaan samalla tavoin työaikaan kuin varsinaisessa työpisteessä tehty työ.

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n tavoitteena uudistuksessa oli työaikalain soveltaminen ja työajan seurannan järjestäminen siten, että se koskee kaikkea tehtyä työtä tarkoituksenmukaisesti.
Vaikka lain valmistelun aikaan levisi huolia päinvastaisista ratkaisuista, työaikalaki koskee edelleen kaikkia henkilöstöryhmiä. YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksan mukaan lainsoveltamisala olisi toisenlainen ilman YTN:n tekemää edunvalvontatyötä: iso osa ylempiä toimihenkilöitä olisi kokonaan lain ulkopuolella. – Myös itsenäinen asiantuntija ansaitsee työaikasuojelun, Oksa painottaa.

– Jäsenkunnan osalta lähinnä johtava asema ja kentällä tehtävä liikkuva matkatyö, kuten konsultointi- tai myyntityö, eivät ole soveltamisalassa mukana, sanoo YTN:n lakiryhmän vetäjä Jan Degerlund. – Soveltamisessa edellytetään lisäksi työaika-autonomiaa eli työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä. Sen käyttöä ei valvota ja työntekijä voi itsenäisesti päättää työajastaan, Degerlund jatkaa.

Työaikapankki mahdollista kaikille

Uudessa laissa olennainen muutos on työaikapankkijärjestelmä. Työaikaa, ansaittuja vapaita ja vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.
Monissa YTN:n työehtosopimuksissa on jo aiemmin määritelty työaikapankki. Osalla toimialoista on odotettu uutta lakia ennen kuin neuvotteluihin asiasta on ryhdytty. Sopimuksettomilla aloilla asiaa ei ole juuri käsitelty.

– Laki sinänsä ei tuo yhtään uutta työaikapankkia. Nyt lakisäänteinen pohja on kaikille aloille, on pankista siitä sovittu työehtosopimuksessa tai ei, Oksa sanoo.
Jos työaikapankkeja halutaan, niistä pitää sopia yrityksissä paikallisesti. – Ylemmät toimihenkilöt tulevat varmasti esittämään työaikapankkeja. Aiemmin tämä on ollut ennen kaikkea yrityksistä kiinni, neuvottelupäällikkö huomauttaa.

Työaika voi olla joustavaa

Aivan uutta laissa on joustotyöaika. Joustotyöaikaa voi soveltaa lähinnä tietotyössä, vaativissa asiantuntijatöissä sekä muunlaisessa työssä, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan tai paikkaan.
Työnantaja määrittelee tehtävät ja tavoitteet, mutta työnteko ajoittuu ja sijoittuu työntekijän päättämällä tavalla. Keskeistä joustotyöajassa on, että työntekijä voi päättää vähintään puolet työaikansa sijoittamisesta ja työn tekemisen paikasta.

– Työnantaja ja -tekijä yhdessä sopivat, minä päivinä ja kellonaikoina työtä tehdään. Säännöllistä yötyötä ei saa teettää, mutta muuten työaika on aika vapaasti sovittavissa, Degerlund kertoo.
Esimerkiksi sunnuntaisin voi työskennellä, jos siitä on sovittu: silloin se on normaalia työaikaa. Jos sen sijaan työnantaja tekee aloitteen työnteosta sunnuntaille, se on normaalia sunnuntaityötä, joka korvataan 100 prosentin korotetulla palkalla.

– Joustotyösopimuksen voi kumpikin osapuoli irtisanoa. Siksi sopimuksessa on myös sovittava sovellettava työaika joustotyösopimuksen jälkeen, Degerlund muistuttaa.
Työnantaja ja työntekijä sopivat joustotyöstä aina kirjallisesti. – Uudessa työaikalaissa muuttuu paljon, joten sen linjaa haetaan varmaan myös tuomioistuimen ja työneuvoston kautta, Degerlund arvioi.

Vuosilomalakiuudistus lässähti

Keväällä eduskunta hyväksyi myös muutoksia vuosilomalakiin. Alun perin kyse oli kokonaisuudistuksesta, mutta varsinaiset muutokset jäivät pieniksi.

– Lakia pidettiin hankalana. Tarkoitus oli tehdä siitä yksinkertaisempi sekä helpommin luettava. Nyt mentiin aivan päinvastaiseen suuntaan, Degerlund harmittelee.

Ainoa konkreettinen parannus oli taata neljän viikon vuosiloma työntekijälle, joka sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen johdosta ei muuten saisi vähintään neljän viikon vuosilomaa. Siihen liittyy kuitenkin teknisluonteisia määräyksiä, jotka hankaloittavat lain soveltamista työpaikoilla.

Sekä Jan Degerlund että Petteri Oksa pitävät todennäköisenä, että vuosilomalakia uudistetaan vielä. Esimerkiksi lukuisia lomanansaintasääntöjä pitää vähentää.

– En olisi yllättänyt, vaikka alkavalla hallituskaudella alkaa yritys vuosilomalain kokonaisuudistamiseen. Tai ainakin seuraavalla hallituskaudella, Oksa sanoo.

Joustotyö on mahdollista ensi vuonna

Jos haluaa siirtyä joustotyöhön, siitä on tehtävä sopimus kirjallisesti työnantajan kanssa. Sopimuksessa sovitaan ainakin seuraavista asioista:

• säännöllisestä työajasta ja päivistä, joille työntekijä saa sijoitella työaikaa,
• mahdollisesta kiinteästä työajasta, joka voi olla alle puolet työntekijän säännöllisestä työajasta,
• viikkolevon sijoittamisesta,
• työajasta, jota noudatetaan joustotyön päättymisen jälkeen.

Teksti: Kirsi Tamminen /YTN

Työsuhdeasioista olemme koonneet kattavasti tietoa omaluottamusmies.fi -palveluun sekä oppaisiimme, käy tutustumassa!