Artikkeli: YTN-aktiivit koolla yritysyhdistyspäivässä
Julkaistu
Kategoriat
Noin 80 yritysyhdistystoimijaa ja luottamusmiestä kokoontui YTN:n yritysyhdistyspäivään Allas Sea Poolille marraskuisena perjantaina. Päivän aikana opittiin muun muassa yhteiskehittämisen periaatteet ja kuultiin, miten tunneälyä voi hyödyntää jäsenhankinnassa.
Aamupäivällä keskityttiin yritysyhdistysten rooliin. YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki esitteli YTN:n kehittymistä ja toimintaympäristöä. Yritysyhdistykset painivat jäsenhankinnassa samojen haasteiden kanssa kuin YTN jäsenliittoineen sekä ay-liike ylipäänsä. Haasteita ovat esimerkiksi yksilökeskeisyys, ay-liikkeen olemassaolon kyseenalaistaminen sekä työn murros.
Kuva: Joel Salminen kertoi yryjen tärkeästä roolista neuvottelutilanteessa.
– Yritysyhdistyksillä on tärkeä rooli, sillä ne tuovat jäsenelle lisäarvoa yhteisöllisyyden, tapahtumien ja palveluiden kautta. Lisäksi yryt toimivat luottamusmiehen selkänojana ja järjestäytymisen puolestapuhujana, kertoo Hankamäki.
YTN:n keskuslakkotoimikunnan puheenjohtaja Joel Salminen puolestaan perehdytti osallistujat YTN:n perusvalmiuteen tilanteissa, joissa joudutaan käynnistämään painostustoimenpiteet. – Yritysyhdistysten panos painostustoimenpiteissä on merkittävä, esimerkiksi työpaikkatason viestinnän ja organisoinnin osalta, Salminen toteaa.
Jäsenet mukaan yritysyhdistyksen kehittämiseen
Yhteiskehittämisestä yritysyhdistystoimijoille kertoi konsultti Krista Keränen. Keränen on väitellyt tohtoriksi Cambridgen yliopistosta aiheenaan palveluliiketoiminnan johtaminen, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu.
– Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu leviävät kovaa vauhtia organisaatioissa. Aiemmin palveluita ja tuotteita kehitettiin sisäisesti, suljetusti ja asiantuntijavetoisesti. Uudenlainen tapa toimia on osallistaa sidosryhmät ja kehittää yhdessä heidän kanssaan, Keränen kuvailee.
Yritysyhdistyksiin yhteiskehittämisen periaatteet soveltuvat hyvin. Jäseniä voi osallistaa toiminnan kehittämiseen monin eri tavoin.
Kuva: YTN:n Anne Granat-Jukakoski kutsui Krista Keräsen lavalle.
– Jäsenkyselyn tekeminen ei vielä ole yhteiskehittämistä. Ihmiset eivät myöskään välttämättä osaa kyselyissä vastata siihen, mitä he oikeastaan tarvitsisivat, jatkaa Keränen.
Yhteiskehittämisessä voi hyödyntää lukuisia eri työkaluja aivoriihistä peleihin. Olennaista on, että työkalut valitaan tarpeen mukaan, ei työkalun itsensä vuoksi. Yhteiskehittämisen eri vaiheita ja tuloksia kannattaa visualisoida esimerkiksi valokuvin tai piirroksin.
Varo näennäisosallistamista
Yhteiskehittämisen onnistumisen edellytys on, että jäsenet nähdään aidosti aktiivisina kumppaneina ja toimijoina passiivisten objektien sijaan.
– Näennäisosallistamista on esimerkiksi järjestää workshop, jonka tuloksia ei hyödynnetä missään tai viestitä osallistujille, Keränen toteaa.
Myös osallistamisen ajankohta on tärkeä. – Jos esimerkiksi uuden palvelun kehittely on jo pitkällä, on turha kysyä sidosryhmiltä loppuvaiheessa mielipiteitä. Siinä vaiheessa kehittäjä ei enää osaa ottaa palautetta aidosti vastaan, Keränen varoittaa.
Kehittämisen ytimessä on aina jäsen, ei palvelu, prosessi tai palveluntarjoaja. – Tavoitteena on luoda jäsenelle sellainen palvelu ja arvolupaus, joka vastaa hänen odotuksiinsa ja mieltymyksiinsä, summaa Keränen.
Jäsenhankinta alkaa itsetuntemuksesta
Adeptus Oy:n toimitusjohtaja ja valmentaja Mikko Parikka herätteli keskustelua tunneälystä ja sen hyödyntämisestä jäsenhankinnassa.
– Jos haluaa muuttaa jotakin jäsenhankinnan suhteen, kannattaa ajatella ensin omaa ajatteluaan. Olenko lukkiutunut samoihin toimintatapoihin vai pystynkö tarkastelemaan niitä objektiivisesti? kysyy Parikka.
Kuva: Mikko Parikka antoi vinkkejä jäsenhankintaan.
Jäsenhankkijan positiivinen tai negatiivinen suhtautuminen tehtävään näkyy aina sille, jota yritetään saada jäseneksi. – Jos haluat muuttaa sitä mitä teet, muuta sitä miten ajattelet, Parikka kiteyttää.
Kannattaa myös oppia tunnistamaan jäsenhankintaan negatiivisesti vaikuttavat käyttäytymismallit. Tällaisia voivat olla esimerkiksi esiintymispelko tai sosiaalinen epävarmuus. Monet tunneperäiset käyttäytymismallit ovat täysin opittuja, eivät persoonallisuuden piirteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että niistä voi halutessaan oppia myös pois.
Ymmärrä jäsenen ostomotivaatiot
Mitä tahansa liittymis- tai ostopäätöstä tehtäessä prosessi sujuu karkeasti ottaen näin: ensimmäisenä herää kiinnostus, sitten haetaan tietoa, vertaillaan ja tehdään päätös.
– Kiinnostuksen herääminen ja päätöksenteko ovat vaiheita, jotka tapahtuvat tunnepohjaisesti, Parikka kertoo. Sen vuoksi on olennaista ymmärtää jäsenen ostomotivaatio, eli pohtia sitä, miksi juuri tämä henkilö haluaisi liittyä jäseneksi.
Ostomotivaatiot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: henkilökohtaiset ostotavoitteet, arvopohjaiset tavoitteet ja euromääräiset tavoitteet.
– Arvopohjaiset tavoitteet ovat kaikista merkittävimpiä ja vaikuttavat eniten päätökseen. Niihin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan, Parikka toteaa. Ammattiliiton yhteydessä arvopohjainen ostomotivaatio voi olla esimerkiksi se, että jäsenen vanhemmat ovat kuuluneet samaan liittoon, johon myös hän itse liittyy.
– Jäsenhankinnassa ei välttämättä ole apua uusimmista järjestelmistä. Kannattaa pyrkiä vaikuttamaan tunteisiin ja esittää itselleen rehellinen kysymys: mitä minä voisin tehdä enemmän ja paremmin jäsenhankinnan osalta? päättää Parikka.
Yritysyhdistykset ovat työpaikkakohtaisia yhdistyksiä, jotka kokoavat yhteen yrityksessä työskentelevät akavalaiset. Yritysyhdistystoiminnasta löydät lisätietoja täältä.
Teksti: Maarit Laakso
Kuvat: Jari Rauhamäki/YTN