Skip to content

Asiantuntijoiden palkkaus laahaa kilpailijamaihin verrattuna

Suomessa asiantuntijoiden palkat laahaavat perässä vertailtaessa keskeisiin kilpailijamaihin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan korkeakoulutettujen bruttopalkat ovat Suomessa alhaisemmalla tasolla kuin Saksassa, Itävallassa, Irlannissa, Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa. Tämän lisäksi asiantuntija tienaa paremmin Ruotsissa ja Belgiassa. Ero on vuoden 2015 jälkeen todennäköisesti kasvanut, kun useissa maissa palkankorotukset ovat olleet Suomea suuremmat.

– Juhlapuheissa meillä arvostetaan osaamista ja siihen perustuvaa taloutta, mutta asiantuntijoiden palkoissa se ei näy, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki. – Viime vuosina täältä on lähtenyt osaajia enemmän ulkomaille töihin kuin mitä Suomeen on tullut. Samalla useilla toimialoilla puhutaan suoranaisesta osaajapulasta ja osaajista kilpailtaessa palkkaus on keskeinen tekijä, Hankamäki huomauttaa.

YTN tavoittelee alkavalla liittokierroksella ostovoimaa kehittävää prosenttipohjaista palkkaratkaisua, joka kuroo umpeen myös palkkojen jälkeenjääneisyyttä kansainvälisellä tasolla.

– Nyt näyttää siltä, että työantajat haluavat toisinnon vientimalliin, jossa kustannustaso naulataan kiinni vientiteollisuuden toimesta, eikä sitä sen jälkeen ylitetä missään, Hankamäki arvioi. – Tässä valitettavasti unohtuu se tosiasia, että Suomessa useilla toimialoilla menee hyvin. Näillä aloilla on oltava mahdollista tehdä vientiteollisuuden asettamaa tasoa korkeampia ratkaisuja, edellyttää Hankamäki.

Jo pelkästään vientiteollisuuteen kuuluvien toimialojen kesken on vaihtelevuutta. Esimerkiksi teknologiateollisuuteen sisältyvät tietoala sekä suunnittelu- ja konsulttiala ovat kasvaneet nopeasti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2008 suhdannehuipun ennätykset on näillä aloilla lyöty jo moneen kertaan.

– Suotuisaan ostovoiman kehitykseen vaikuttaa myös verotus, joten valtiovallan on välttämättä huolehdittava, ettei kenenkään verotus kiristy esimerkiksi kilpailukykysopimuksen mukaisten TyEl-maksujen siirron takia. Yksistään se kiristää palkansaajien verotusta 0,4 prosenttiyksikköä ensi vuonna, Hankamäki muistuttaa. – Jos tämäkin ostovoimatekijä täytyy hakea palkkapöydistä, nostaa se haastavan liittokierroksen kulmakerrointa entisestään, arvelee Hankamäki.


Lisätietoja:
Teemu Hankamäki, puheenjohtaja,
p. 040 709 6681

Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa: http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportteja/raportteja-39/
Ylempien toimihenkilöiden palkkataso ja työolot eri toimialoilla: YTN-data 2018 -raportti

Uutiset ja tiedotteet