BDO:n luottamusvaltuutettu Janne Majoinen: ”Usein pelkkä puhuminen auttaa”
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Tilintarkastusalalla jo pelkkä työuran vauhtiin pääsy vaatii monelta aikamoisesta tulikokeesta selviämistä. Pitkiä päiviä tehdään etenkin tilinpäätöskiireiden yhteydessä, työtä on paljon ja lähtöpalkka moneen muuhun alaan verrattuna matala.
Koska työkokemus on kuitenkin tarpeen ja palkka nousee alun jälkeen nopeasti, moni päättää venyä. Onko siis niin, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön? Onko selvittävä tai lähdettävä?
Monia alalla puurtavia omat työehdot alkavat jossain vaiheessa mietityttää. Useissa alan yrityksissä tilanne on se, ettei talosta löydy työnantajan lisäksi nimettyä henkilöä, joka toimisi työntekijän tukena. Samaan aikaan kuitenkin moni kysymys ratkeaisi ja nurina loppuisi, jos asiaa voisi kysyä henkilöstön edustajalta.
Toisin on BDO:lla, jossa JHTT-tilintarkastajana työskentelevä Janne Majoinen toimii luottamusvaltuuttettuna toista peräkkäistä kaksivuotiskauttaan. Viimeisten kolmen vuoden aikana hän on ollut avuksi monissa tilanteissa, joissa työntekijä on arkaillut ottaa epäkohtia esiin tai riitauttaa niitä.
Majoinen käyttää tehtävään kaksi tuntia viikossa sadan euron palkanlisällä. Tunteja kuluisi helposti enemmänkin.
”Välitän viestiä molempiin suuntiin”
Samaan aikaan kun Janne Majoinen on toiminut luottamusvaltuutettuna, BDO:n henkilöstön määrä on kasvanut paljon. Taloon on tullut eri aloilta ammattilaisia, joiden vuoksi myös tiimejä on aiempaa enemmän eri puolilla Suomea. Henkilöstön lisääntyminen ja melko suuri vaihtuvuus ovat tuoneet mukanaan uusia kysymyksiä ja tarvetta pelisääntöjen kehittämiselle.
”Siinäkin on ollut hyödyksi, että olen voinut välittää viestiä molempiin suuntiin. Uusista käytännöistä on ehditty puhua ennen kuin ne on otettu käyttöön.”
Luottamusvaltuutetun voi myös pyytää tueksi, jos on menossa neuvotteluun työnantajan kanssa.
”Koska olen niissä tilanteissa ulkopuolinen, pystyn katsomaan asioita objektiivisemmin ja olemaan rauhallisempi.”
Majoinen tuo kaikkia koskevia avoimia kysymyksiä esiin yt-ryhmässä, jossa niihin yritetään löytää ratkaisuja. Hänellä on luottamuksellinen asema sekä työnantajan että työntekijöiden suuntaan.
”Jos tyytyväisyys kärsii, myös bisnes kärsii. Kun työntekijöiden vaihtuvuus pienenee, yrityksen kannattavuus paranee.”
Janne Majoinen näkee, että BDO:n haasteena on pysyä yhtä aikaa ketteränä ja samalla luoda yhteiset pelisäännöt noin kahdelle sadalle työntekijälle. Jotkut asiat pitää linjata yhteisinä, jotkut on hyvä pitää esimiehen ja tiimin tai yksittäisen työntekijän välisinä.
Majoisen mielestä BDO:lle on hyötyä siitä, että henkilöstöä kuunnellaan. Työehtojen tasapuolisuus ja niistä viestiminen vaikuttaa yrityksen menestykseen sitä kautta, että työntekijät ovat tyytyväisempiä ja sitoutuneempia.
”Jos tyytyväisyys kärsii, myös bisnes kärsii. Kun työntekijöiden vaihtuvuus pienenee, yrityksen kannattavuus paranee. Asiantuntijat ovat tuottavampia, kun he ovat olleet pidempään talossa ja sisäistäneet toimintatavat.”
Alalla omia erityispiirteitä
Tilintarkastus- ja konsultointialan erityispiirteisiin kuuluu, että työnantaja on itse myös firman omistaja. Kun johto ja omistus ovat samoissa käsissä, esimies on kiinnostunut firman menestyksestä ja jatkuvuudesta myös oman taloudellisen menestyksensä kannalta.
”Jos jotain halutaan muuttaa, on hyvä esittää, mitä se tuottaa tai miten se säästää rahaa”.
”Vastuukysymystenkin näkökulmasta on tärkeää, että henkilöstöllä on joku, jonka kanssa pallotella asioita.”
Majoisen mielestä toimialan omistus- ja johtomalli voi johtaa siihen, että joskus työntekijän saattaa olla vaikea hahmottaa, miten päätöksenteko toimii. Kun pääosakkaat pitävät kokouksia, isokin käytäntö voi mennä uusiksi nopeasti. Toisaalta jonkin asian muuttuminen voi kestää kauan, jos osakkaat eivät ole samaa mieltä. Yrittäjäomistajille on kuitenkin myös leimallista, että he sitoutuvat työntekoon ja yhtiöön pelkkää palkkajohtoa tai kasvotonta omistajakuntaa paremmin.
Alalla on muitakin erityispiirteitä: Tilintarkastajat voivat joutua myös henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuuseen oikeusjutun lopputuloksesta, ääritapauksessa jopa menettää oikeutensa tehdä työtään. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin kouluttaa työntekijöitä tekemään työnsä niin, että he pystyvät välttämään tällaiseen tilanteeseen joutumisen.
”Vastuukysymystenkin näkökulmasta on tärkeää, että henkilöstöllä on joku, jonka kanssa pallotella asioita”, Janne Majoinen pohtii.
”Asioista on jopa helppo sopia”
Työntekijän ja työnantajan välisissä ristiriidoissa on usein kyse väärinkäsityksistä tai asioista, jotka saadaan melko helposti sovittua. Janne Majoisen mukaan moni epäkohtana pidetty asia ratkeaa keskusteluissa eikä niitä tarvitse käsitellä esimiehen tai työnantajan kanssa. Voi selvitä, ettei asiassa ole mitään riitelemistä: se voi olla vaikkapa laissa määritelty, jolloin sille ei voi eikä tarvitse tehdä mitään. Joskus firmassa on sovittuja pelisääntöjä, joista työntekijä ei vain tiedä.
”Usein työntekijä on liian tunteellinen asiassa ja henkilöedustaja pystyy paremmin peilaamaan faktoja. Voin antaa neuvoja työehtoja, palkkatasa-arvoa tai muita pulmia koskevissa kysymyksissä. Usein asioista on jopa helppo sopia. Monta turhaa riitaa on jäänyt syntymättä.”
Palkkaerojen suhteen Majoinen lähtee siitä, että jos tehdään samanlaista työtä, siitä pitäisi saada samansuuruista palkkaa, ainakin jonkin haarukan sisällä.
”Työ on meille kaikille kuitenkin iso osa elämää ja sen muutokset koskettavat paljon.”
Työelämä muuttuu, kun sitä muutetaan. Sitä varten tarvitaan myös henkilöstöedustajia, joita voisi olla enemmänkin.
”Moni ajattelee, että asia on tärkeä, mutta ei jostakin syystä halua itse hakeutua henkilöstöedustajaksi. Minusta sitä pelätään turhaan. Tehtävässä oppii paljon ja pääsee vaikuttamaan asioihin.”
Joskus liiton ja sen antaman tuen merkitys kolahtaa vasta, kun haasteita osuu omalle kohdalle. Majoinen sanoo kokeneensa onnistumisen tunteita erityisesti silloin, kun on voinut auttaa työtovereitaan ongelmatilanteissa.
”Esimerkiksi viime keväänä olisin toivonut voivani käyttää vielä enemmän aikaa tukeakseni kollegaa, jolle tuli iso työhön liittyvä muutos. Työ on meille kaikille kuitenkin iso osa elämää ja sen muutokset koskettavat paljon.”
Teksti Arja Kuittinen