Blogi: Kaupan liiton periaatteellisuus estää työehtojen kehittämisen
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Kaupan alan ylempien toimihenkilöiden tilanne on puhuttanut runsaasti julkisuudessa viime päivinä. Eikä suotta. Olemme jo vuosia pitäneet esillä alan asiantuntijoiden työehtojen kehittämistä ja olleet aloitteellisia työnantajan suuntaan. Työnantajan mielestä hyvinvointia ja tuottavuutta lisäävää sopimusta ei tarvita.
Olemme kiteyttäneet sopimuksen tarpeen kolmeen keskeiseen asiaan:
- Ääni – taataan edellytykset paikalliselle sopimiselle ja asiantuntijoiden äänen kuuluminen yrityksen toiminnan kehittämisessä
- Aika – joustavat työajat, etätyömahdollisuudet ja työaikapankeista sopiminen
- Raha – yhtälaiset oikeudet mm. lomarahaan, vanhempainvapaiden palkallisuuteen ja palkankorotuksiin
Helmikuussa esitimme neuvottelujen aloittamista uudenlaisesta mallista, jolla on mahdollista lisätä paikallista sopimista. Maaliskuussa työnantaja – jälleen kerran – kieltäytyi neuvottelmasta. Sopimusneuvottelujen sijaan meille tarjottiin osallisuutta kaupan alan tulevaisuushankkeessa.
Työantaja on perustellut julkisuudessa kieltäytymistään sopimusneuvottelujen käynnistämisestä seuraavasti:
1. Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt ovat toimialojen ja henkilöstöryhmien palkkakehityksen kirkkaassa kärkijoukossa.
Vuotuisen tutkimuksemme, YTN-Datan mukaan kaupan alan asiantuntijoiden mediaanipalkka on noussut vuodesta 2012 vuoteen 2016 yhteensä 1,7%. Kun ryhmään lisätään myös keskijohto, mediaanipalkka on noussut vuonna 2014-2015 vain 0,2%.
Vertailtaessa ylempien toimihenkilöiden palkkakehitystä eri toimialojen kesken, kauppa jää jalkoihin. Vuosien 2007 ja 2015 välillä ICT- ja finanssialalla ansiot ovat kehittyneet 22,5%, kaupassa puolestaan 16,2%. Kahdella ensin mainitulla alalla ylemmillä toimihenkilöillä on työehtosopimus.
Osa kaupan alan yrityksistä on maksanut ylemmille toimihenkilöille lakia paremmat edut, kuten lomarahan, äitiys- ja isyysloman palkat sekä palkankorotukset. Silti noin puolet ylemmistä toimihenkilöistä on jäänyt jo vuosia yleiskorotusten ulkopuolelle. Viime vuosina yleiskorotus on ollut lähes ainoa syy ansiokehitykselle. Hyvä myös muistaa, että ilman sopimusta nämä kaikki voidaan ottaa pois koska tahansa ylemmiltä toimihenkilöiltä.
2. Ylitöiden korvaamista koskevat kysymykset ratkaistaan työaikalaissa.
Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt tekevät lähes 200 tuntia ylitöitä vuodessa. Luku on kärkipäätä YTN:n kaikista sopimusaloista. Yli 60% kokee jatkuvasti työmääränsä liian suureksi, kaupan alan ylemmät ovat tässäkin palkintosijalla verrattuna muihin toimialoihin. Osassa yrityksiä ei edes ole käytössä lain edellyttämää työajanseurantaa.
Työaikalakia noudatetaan kaupan alalla ylempiin toimihenkilöihin ainoastaan 10,6 prosentin osalta. Tämä luku jo yksin todistaa sen, että yrityksiin tarvitaan luottamusmiehiä valvomaan lain toteutumista.
Asiantuntija- ja esimiestyötä tehdään alati vähenevällä joukolla ja samaan aikaan työkuorma on kasvanut. Meillä on suuri huoli ylempien toimihenkilöiden jaksamisesta tulospaineiden alla. Puhumattakaan siitä, että korvauksettomat ylityöt näkyvät ansiotasossa negatiivisesti – ja pitkällä juoksulla myös eläkekertymässä.
Tarjoamamme malli mahdollistaisi paikallisen sopimisen yrityksissä esimerkiksi työaikapankeista, saldokertymistä sekä korvaustasosta. Lain takana piileskely kertoo omaa kieltään siitä, miksi paikallinen sopiminen ei kiinnosta: tähän saakka ilmaiseksi tehty työ tulisi näkyväksi.
3. Kaupan alan ylemmillä on jo lakiin perustuva oikeus valita oma edustaja, luottamusvaltuutettu, jolla erityissuoja.
Luottamusvaltuutetuilla on huomattavasti rajatummat mahdollisuudet osallistua työehtojen kehittämiseen kuin sopimukseen perustuvalla luottamusmiehellä. Lakiin perustuva luottamusvaltuutettu edustaa varsin tulkinnanvaraisesti henkilöstöryhmäänsä.
Luottamusvaltuutetun tiedonsaantioikeudet, ajankäyttö ja osallistuminen erilaisten työryhmien toimintaan ovat pahimmillaan minimaaliset – kun niistä ei ole yhteisesti sovittu. Myös paikallinen sopiminen luottamusvaltuutettuihin perustuen on lähes mahdotonta.
Kaupan projektimme aikana Stockmann Oyj:lle saatiin valittua luottamusvaltuutetun sijaan talokohtaisen sopimuksen kautta ylemmille toimihenkilöille oma henkilöstöedustaja. Tilanne yrityksessä on parantunut tämän jälkeen merkittävästi. Tätäkin sopimusta Kaupan liitto harasi vastaan. Siitä huolimatta sopimus taloon saatiin, minkä jälkeen yhteistyötä on saatu suurin harppauksin eteenpäin.
4. Kauppa ei ole kieltäytynyt neuvottelemasta. Liittojen välillä solmittu työehtosopimus ei ole ratkaisu YTN ry:n nostamiin kysymyksiin. Pikemminkin tarvitaan yhteisiä toimintatapoja työpaikoilla. Lakoilla uhkailu ei asiaa edistä.
Kaupan liiton tarjoama kehittämisohjelma on lähinnä silmänlumetta. Pelkkä kahvinjuonti työnantajaliiton kokoushuoneessa ei paranna ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Siitä on kaupan alallakin kokemusta usean vuosikymmenen ajalta.
Kaupan liitto on vuosien mittaan ehtinyt kieltäytyä ehdottamistamme neuvotteluista työaikapankki- ja luottamusmiessopimuksista sekä kaikista viime vuosien työmarkkinaratkaisujen soveltamisesta alan ylempiin toimihenkilöihin (mm. raamisopimus, tyka, kiky). Ja nyt siis viimeisimmäksi kieltäytyy paikallisen sopimisen lisäämisestä alalla.
Sopimus nimenomaan ratkaisisi monta asiaa yhdellä kertaa. Tutkimuksemme mukaan ylemmät toimihenkilöt kokevat vuoropuhelun olevan henkilöstön ja johdon välillä heikkoa. Ja tätä on mahdollista parantaa paikallisen sopimisen avulla.
Emme vieläkään ymmärrä miten ja mistä asioista sovitaan yrityksissä ilman, että näillä on olemassa liittotason raami, joka sen mahdollistaa?
Työnantajaliitto on myös syyttänyt meitä vastuuttomuudesta sekä järjestö- ja valtapolitikoinnista. Tästä emme voisi olla enempää eri mieltä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ei ole tilanteessa toteuttamassa järjestö- tai puoluepolitiikkaa vaan toimii jäsentensä tahdon toteuttamiseksi. Kaupan alalla ylempien toimihenkilöiden työehdot vaativat parannusta.
Painostustoimiin on päädytty, kun kaikki muut keinot on jo moneen kertaan käytetty. Lakko johtuu aina jostain todella pitkäkestoisesta ja vakavasta asiasta. Emme uhkaile tai mellakoi, haemme ainoastaan pääsyä neuvottelupöytään, jotta pääsemme keskustelemaan ja sopimaan epäkohdista. Alalla toimivista ylemmistä toimihenkilöistä 90 % haluaa työehtosopimuksen. Julkisuudessa ala paistattelee mielellään vastuullisena toimijana,
mutta vastuullisuus jostain syystä ei ulotu omaan henkilöstöön.
Olemme olleet asiassa erittäin aloitteellisia jo vuosikausia, mutta kerta toisensa jälkeen työnantaja on viitannut kintaalla kokonaiselle avainryhmälle. Näinkö halutaan jatkaa vai olisiko jo aika toimia?
Ville-Veikko Rantamaula, kaupan projektin vetäjä
ville-veikko.rantamaula(at)ytn.fi
***
YTN aloittaa kaupan alalla painostustoimet toukokuun ensimmäisellä viikolla vauhdittaakseen neuvottelujen aloittamista. Ylityö- ja vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen kielto astuvat voimaan 2.5., työnseisaukset 2., 4. ja 5.5. tietyissä alan yrityksissä. Lue lisää täältä.