Energia-ala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä

Joustavat työaikajärjestelyt, muutokset työsuhteessa, energia-alan tulevaisuuden tekijät sekä tes-työryhmien tilanne olivat keskustelun kohteina YTN: energia-alan seminaarissa Tallinnassa 14. -16. marraskuuta.

YTN:n energia-alan lakimies Tiina Kauppila kertoi, että työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ovat työntekijän näkökulmasta lähtökohtia joustaville työaikajärjestelyille. Työnantajan näkökulmasta joustavien työaikojen tavoitteena on työn hinnan alentaminen ja kulujen vähennys.

Kauppilan mukaan liukuvasta työajasta voidaan sopia säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen. Kyseessä on joko toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen sopimus, joka minimissään pitää sisällään kiinteän työajan, työajan vuorokautisen liukumarajan, lepoaikojen sijoittamisen sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymän.

– Laki ei anna suoraa vastausta, milloin liukuvan työajan järjestelmässä alkaa kertyä ylityötä, joten tästäkin on hyvä sopia. Ylityö tapahtuu aina työnantajan aloitteesta, Kauppila muistutti.

Työaikapankki mahdollistaa liukumasaldoja suurempien vapaaerien keräämisen. Työaikapankista on sovittava luottamushenkilön ja työnantajan välillä ja se edellyttää luottamusta osapuolten välillä. YTN suosittaa työaikapankin koskemaan kaikkia yrityksen ylempiä toimihenkilöitä.  

Kauppila kertoo, että joustavien järjestelmien ongelmakohdat liittyvät siihen, että järjestelmien käytöstä ei ole sovittu riittävällä tavalla ja oikeasti ylitöiksi kuuluvia tehtäviä hoidetaan liukumia käyttäen. Joustaminen on usein yksipuolista ja kuormituksen valvominen on puutteellista.

Liukumien pitämisessä erilaisia käytäntöjä

Seminaariin osallistuneet pohtivat ryhmätöissään työaikaan liittyviä haasteita työpaikoillaan ja miettivät, millaisia asioita pitäisi ottaa huomioon liukuvasta työajasta sovittaessa. Keskusteluissa nousi esiin, että työpaikoilla on erilaisia käytäntöjä liukumarajoissa sekä liukumien pitämisessä.

Suhtautuminen leimausjärjestelmiin vaihtelee ylempien keskuudessa. Osa kokee sen rajoittavan, osa kokee sen hyvänä. Joissakin energia-alan työpaikoissa käytetään muuhun kuin leimausjärjestelmään perustuvaa tuntikirjausta.Harmaa ylityö on ongelma myös energia-alalla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Kun liukumatunnit ovat täynnä, ihmiset tekevät töitä omalla ajallaan eikä näistä tunneista jää välttämättä merkintää työajanseurantaan. Työnantajalla ei ole todellista kuvaa tehdyistä työtunneista, jos niitä ei kirjata mihinkään.

Osallistujien mukaan työn kuormittavuutta voidaan helpottaa muun muassa hyödyntämällä tekniikkaa ja vähentämällä matkustamista. Työpaikoilla pitäisi myös ajoissa miettiä työn kuormittavuuden vähentämistä, eikä herätä ongelmaan vasta siinä vaiheessa kun ihminen uupuu.

Keskusteluissa nousi esiin myös se, että työntekijällä pitää olla riittävästi lepoaikaa työmatkan jälkeen. Kun työmatkalta palaa kotiin myöhään illalla, pitäisi olla mahdollisuus levätä kunnolla ennen seuraava työpäivää. Väsyneestä työntekijästä ei ole hyötyä työpaikalla ja hän on jopa vaaraksi liikenteessä.Osallistujien keskuudesta kommentoitiin myös, että sähköposteja ei kannata lukea illalla. Olisi jopa tarpeen miettiä, tarvitseeko sähköposteja välttämättä synkronoida kännykkään.

Energia-ala koetaan vakaaksi ja työ kuormittaa osaa

YTN:n energia-alan taustaryhmän tutkija Jenni Larjomaa esitteli YTN-datan 2013 tutkimustuloksia.  YTN-datan perusotoksessa oli mukana 23 550 kokopäivätoimista vastaajaa, joista 810 työskenteli energia-alalla. 

Asiantuntijan tehtävissä työskentelee 55 prosenttia energia-alan ylemmistä toimihenkilöistä. Alemmassa keskijohdossa työskentelee 13 prosenttia, ylemmässä keskijohdossa 17 prosenttia, johdossa kahdeksan prosenttia, ylimmässä johdossa neljä prosenttia ja toimihenkilötehtävissä kolme prosenttia. Energia-alan ylempien toimihenkilöiden mediaanipalkka on 4510 euroa kuukaudessa ja keskiarvopalkka 4996 euroa kuukaudessa.

Asiantuntijoina työskentelevät tekivät keskimäärin 39,5 tuntia viikossa. Alempaan keskijohtoon kuuluvat työskentelivät 40,7 tuntia. Harmaata ylityötä tehdään ylempien toimihenkilöiden keskuudessa.  Esimerkiksi asiantuntijoilla harmaan ylityön keskiarvo oli 2.6 tuntia viikossa. Matkapäiviä energia-alan ylemmille toimihenkilöille kertyi keskimäärin 28.

Ylemmistä toimihenkilöistä etätyötä voi aina halutessaan tehdä 6 prosenttia, useimmiten 15 prosenttia ja silloin tällöin 49 prosenttia. Lähes viidennes ei voi koskaan tehdä etätöitä. Alalla toimivista ylemmistä toimihenkilöistä oman työtilanteensa vakaaksi koki 44 prosenttia ja melko vakaaksi 42 prosenttia. Työn aiheuttamasta kuormituksesta palautui hyvin 40 prosenttia, kohtalaisesti 51 prosenttia ja huonosti yhdeksän prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä.

Tulevaisuuden tekijät energia-alalla

Uusien työntekijöiden rekrytointi energia-alan yrityksiin on entistä haasteellisempaa tulevaisuudessa. Parhaat osaajat saavat valita, missä ja miten he haluavat työskennellä, Energiateollisuus ry:n asiantuntija Milka Kortet muistutti.

Asiantuntijuuden merkitys painottuu yhä enemmän energia-alan yrityksissä.  Tulevaisuudessa kysyntää on muun muassa energiatehokkuuden, kestävän kehityksen ja uusien energiamuotojen sekä projektihallinnan osaajille, Kortet sanoi.

Vaikka teollisuuden rakennemuutos on helpottanut Energiateollisuuden jäsenyhtiöiden rekrytointiongelmia, 20-25 prosenttia alalla toimivista yrityksistä kokee vuosittain rekrytointivaikeuksia. Työpaikkakohtainen erityisosaamisen puutteet, liian vähäinen alan työkokemus sekä työpaikan sijaintiin ja kulkuyhteyksiin liittyvät haasteet vaikeuttavat uusien työntekijöiden palkkaamista.

Kortet kertoo, että nuoret näkevät työelämän eri tavalla kuin vanhemmat sukupolvet.  Työ on nuorille tärkeää, mutta se ei ole itseisarvo eikä se saa hallita elämää. Mielenkiintoiset työtehtävät ja hyvät työkaverit ja joustava työ ovat nuorten mielestä tärkeitä. Nuorten odotukset työelämästä ovat samoja asioita, joista puhutaan hyvänä työelämänä. ¬¬-

Jotta tulevaisuuden nuoret työntekijät saadaan motivoitumaan työstään, nykyisen henkilöstön työhyvinvointiin, työtehtävien mielekkyyteen, työn ja muun elämän yhteensovittamiseen on panostettava. Työn on oltava pakkopullan sijaan mielekästä, Kortet muistutti.

Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä

 

Energia-alan seminaarin osallistujat tutustuivat Energian Oivalluskeskukseen.

Seminaarilaiset keskustelivat mm. työn kuormittavuudesta

Petri Luostarinen tutustui näyttelysalin laitteisiin,