Hedit laineilla -luottoristeily pureutui palkkoihin ja perhevapaisiin

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Hedit laineilla -seminaari kokosi noin 200 luottamushenkilöä viime viikonloppuna risteilylle Helsingistä Tukholmaan.

Seminaari osui jännittävään saumaan, sillä teknologiateollisuuden kolmella alalla piti saada optioratkaisu 14.10. mennessä tai työehtosopimukset olisi irtisanottu. Lopulta sopimukset irtisanottiin, mutta sitä ei vielä risteilyllä tiedetty.

– Jos sopimukset irtisanotaan, pöydällä on enemmän pelimerkkejä kuin palkka ja perhevapaat, sanoi YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa.

Jos optioratkaisu olisi syntynyt, siinä olisi päätetty ensi vuoden palkankorotuksista. Korotuksista odotetaan korkeita, koska inflaation ennustetaan laukkaavan ensi vuonna ja yritysten tuottavuus näyttää kasvavan.

YTN haluaa uudistaa optioneuvotteluissa myös palkalliset perhevapaat tasa-arvoisiksi vanhempien välillä.

Työnantaja toivoo paikallisia sopimuksia

Työnantajajärjestö Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto toivoi tilaisuudessa lisää paikallisia sopimuksia. Hän pitää paikallisia sopimuksia ketterämpinä kuin alakohtaisia sopimuksia.

– Työpaikalla tilanne, johon työehtosopimuksen muutosta tarvittaisiin, on usein jo ohi, kun se on saatu liittotasolla ratkaistua, hän kritisoi.

Aarto myönsi puheessaan, että myös perinteisiä alakohtaisia sopimuksia tarvitaan. Kaikki yritykset eivät tee omaa sopimustaan, sillä se on työlästä.

Aarto piti tärkeänä yhteisen tilannekuvan luomista neuvotteluihin. YTN:n varapuheenjohtaja Samu Salo huvitti yleisöä kysymällä, kuinka usein työnantajalla on sellainen tilannekuva, että palkkoja voitaisiin nostaa.

– Aina puhutaan, että ei ole oikea aika palkankorotuksille. Olemme kuitenkin kantaneet huolta vientivetoisen palkkamallin säilymisestä. Ajattelen tätä koko kansakunnan kannalta, Aarto vastasi.

Valtakunnalliset sopimukset säilyvät

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, onko työehtosopimusten yleissitovuuden aika jo ohi. Esimerkiksi tietoalan työehtosopimus lakkasi olemasta yleissitova, joten alan villit yritykset voivat tarjota työehtosopimusta huonompia ehtoja työntekijöilleen.

Elinkeinoministerin valtiosihteeri Ann-Mari Kemell piti seminaarissa tärkeänä, että työmarkkinat kehittyvät ja saadaan lisää paikallisia sopimuksia. Hän tyrmäsi kuitenkin pelot, että valtion puolelta olisi tarvetta luopua yleissitovuudesta. Hänestä alakohtaista sopimista tarvitaan edelleen.

– Ei ole syytä arvioida, etteikö valtakunnallisillakin sopimuksilla olisi tulevaisuutta.

Ruotsiin vertaaminen ontuu

Työnantajat ovat nostaneet Ruotsin malliksi, koska siellä työehtosopimukset eivät ole yleissitovia. Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät Nordic INin pääsihteeri Reijo Paananen pitää vertausta onttona, koska naapurimaan työehtosopimusten kattavuus on käytännössä Suomen luokkaa. Suurin osa työnantajista tekee liityntäsopimuksen liittojen neuvottelemiin sopimuksiin.

Ruotsia työnantajat pitävät mallimaana myös siksi, että maassa järjestetään vähiten lakkoja maailmassa. Suomessa sen sijaan on eniten lakkoja Pohjoismaista.

– Suuri osa lakoista on lyhyitä ulosmarsseja, jotka toteutetaan, kun työnantaja ilmoittaa irtisanomisista, Paananen selittää Suomen lukuja.

– Ruotsissa ei ole kulttuuria, että mentäisiin lakkoon. Se pohjaa 90 vuoden historiaan, jossa on keskusteltu asioista niin, ettei lakoille jää tilaa.

Suomen työnantajat kannattavat palkankorotuksissa niin sanottua vientimallia, joka on säädettynä Ruotsissa lakiin. Teollisuusliitot asettavat sopimuksillaan korotuslinjan. Muut liitot voivat teoriassa sopia enemmän, mutta jos neuvottelu päätyy umpikujaan ja sovittelijalle, viranomainen ei saa lain mukaan tehdä korotuslinjaa korkeampaa kompromissiesitystä.

YTN ei halua vientimallia Suomeen vaan lähtee siitä, että jokainen ala neuvottelee palkankorotuksista omista lähtökohdistaan.

Työpajat tarjosivat neuvoja

Puheiden ohella luottamushenkilöt syventyivät työpajoissa eri aiheisiin. Paikallisen sopimisen työpajan tärkein muistutus oli, ettei sopiminen ole koskaan pakollista. Jos mitään ei sovita, noudatetaan alan työehtosopimusta, tai jos sellaista ei ole, lakia. Työehtosopimus ja laki määrittävät minimin, jota paremmin saa aina sopia.

Tyypillisiä aiheita, joista työpaikoilla voidaan sopia, ovat palkankorotukset, työajan joustot ja etätyökäytännöt.

Insinööritoimisto Pontekin ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Eeva Lammenranta aloitti tehtävässään elokuun alusta. Hän kuuli seminaarissa ensi kertaa, mistä voi sopia paikallisesti. Hänen oma työnantajansa ei ole esittänyt paikallista sopimista, eikä hän ole itse nähnyt vielä tarvetta sopia mistään.

– Etätyökäytännöistä täytyy selvittää, mitä niistä voisi sopia, Lammenranta pohti.

Perhevapaauudistuksen pajassa käsiteltiin elokuun alussa voimaan tullutta lakimuutosta, joka takaa vanhemmille tasaiset vapaat. Työehtosopimukset eivät kuitenkaan vielä tarjoa tasapuolisesti palkallisia vanhempainvapaita. Palkallisten vapaiden määrä vaihtelee työehtosopimuksittain. Sopimuksettomilla aloilla työnantajan ei tarvitse maksaa kuin lain vaatiman vähimmäismäärän.

Here Technologiesin ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Sari Turkki piti perhevapaa-asioissa akuuteimpana ongelmana englanninkielisen palvelun puutetta.

– Henkilöstöhallintomme toimii Intiassa, josta käsin perhevapaa-asioita hoidetaan Kelan kanssa, eivätkä intialaiset osaa suomea, hän selitti.

Juttua päivitetty 18.10.: Optioratkaisua ei tullut, ja sopimukset irtisanottiin.

Teksti ja kuva: Janne Luotola, Insinööriliitto
Teksti ja kuva ovat jäsenliittojen käytettävissä, kun tekijä ja liitto mainitaan.

Kuvateksti: Teemu Hankamäki toivotti luottamushenkilöt tervetulleeksi seminaariin.

Lue myös:

• YTN irtisanoo kaksi teknologiateollisuuden työehtosopimusta
• YTN tietoala: Työehtosopimus jälleen katkolla