Skip to content

Mitä tekemistä liiton jäsenyydellä ja hyvän elämän edellytyksillä on keskenään?

Liittojen neuvottelemilla työehtosopimuksilla on keskeinen rooli siinä, onko meillä varaa, aikaa ja energiaa perheelle, ystäville, harrastuksille, rakkaudelle sekä työn ulkopuoliselle elämälle ylipäätään. Ilman ammattiliittojen jäseniä työehtosopimuksia ei olisi olemassa.

Suomessa lainsäädäntö liittyen työntekoon ja työsuhteisiin on melko väljä. Lakien säätäjät ovat antaneet paljon valtaa työntekijöille ja työnantajille neuvotella keskenään työehdoista. Alakohtaisten neuvottelujen tuloksena syntyy sopimuksia, joita kutsutaan työehtosopimuksiksi. Työehtosopimukset ovat usein voimassa 2-3 vuotta eli työehdoista neuvotellaan käytännössä parin vuoden välein.

Seuraavat ja monia muita työntekijän kannalta keskeisiä ehtoja tulee siis työehtosopimuksesta eikä Suomen laista:

  • Lomaraha
  • Sairasloman palkallisuus yli yhdeksän päivän jälkeenkin, yleensä 3 kuukauden ajan
  • Palkan yleiskorotukset
  • Matkakustannusten korvaukset
  • Tuoreen äidin 3 kuukauden palkallinen vapaa
  • Viikon palkallinen isyysloma
  • Mahdollisuus hoitaa sairasta lasta muutama päivä kotona menettämättä palkkaa
  • Työpäivän pituus 7,5 tuntia kahdeksan tunnin sijaan

Liittojen työelämäasiantuntijat edustavat neuvotteluissa jäseniään

Koska työehtosopimuksista neuvotellaan alakohtaisesti, liitot ovat yhdistäneet voimansa muiden liittojen kanssa, joiden jäsenet työskentelevät samoilla aloilla. Yksityisellä sektorilla akavalaisten liittojen jäsenten työehdoista neuvottelee Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Käytännössä neuvottelijat ovat liittojen palkattuja työntekijöitä.

Neuvotteluiden suhteen on tärkeää muistaa, että liittojen työntekijät edustavat työehtosopimusneuvotteluissa jäseniä. Työpaikoilla liittojen jäseniä puolestaan edustaa luottamusmies. Työehtosopimuksista neuvottelevat liittojen työntekijät tekevätkin tiivistä yhteistyötä luottamusmiesten kanssa. Luottamusmiehet toimivat neuvottelijoiden silminä ja korvina työpaikoilla liittyen siihen, miten työehtosopimuksia tulisi kehittää työntekijöiden toiveiden ja edun mukaisesti.

Työntekijäpuolen neuvotteluvoima on täysin riippuvainen siitä, kuinka paljon jäseniä on, mitkä asiat ovat heille tärkeitä sekä kuinka paljon jäsenet ovat valmiita pistämään peliin jonkin tärkeän työehdon puolesta. Jos työnantajapuoli ei esimerkiksi usko työntekijäpuolen olevan valmis menemään tarvittaessa lakkoon, ovat työntekijäpuolen neuvottelijat heikoilla silloin, jos joistain työehdoista tulee vääntöä.

Pelkkien kassojen jäsenet tulevat siivellä

Pelkän kassan tai kassan yhdistyksen jäsenyys ei tue millään tavalla työehtosopimusneuvotteluita. Koko työehtosopimusneuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmä rahoitetaan liittojen jäsentuotoista. Yleissitovuuden vuoksi samat alakohtaiset työehtosopimuksista tulevat ehdot koskevat kuitenkin tällä hetkellä kaikkia työnantajia ja työntekijöitä, jotka toimivat kyseisellä alalla.

Mikäli yhä useampi kuitenkin tyytyy pelkkään kassan jäsenyyteen liiton jäsenyyden sijaan, on työehtosopimusten ja niistä tulevien työehtojen olemassaolo vaarassa. Liitot edustavat aina ensisijaisesti jäseniään. Ilman ammattiliittojen jäseniä ei ole edustettavia, työehtosopimuksia eikä kunnollisia työehtoja.

Mitä yksittäinen työntekijä voi tehdä työehtosopimuksista tulevien ehtojen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi?

  1. Ole oman alasi työehtosopimuksista neuvottelevan ammattiliiton jäsen. YTN-liitot voit tarkistaa täältä ja JUKO-liitot täältä. Myös valtaosa yrityksistä kuuluu työnantajien etua ajavaan työnantajaliittoon eli myös sillä puolen on järjestäydytty.
  2. Huolehtikaa, että työpaikallanne on akavalaisiin liittoihin kuuluvia työntekijöitä edustava aktiivisesti toimiva luottamusmies tai -valtuutettu. Mikäli työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, niin valitkaa sellainen. Voitte myös perustaa akavalaisiin liittoihin kuuluvien kollegoidenne kanssa työpaikkayhdistyksen, joka tukee jäseniä, auttaa luottamusmiestä edunvalvontaroolissaan ja tekee omalta osaltaan työpaikkatason kehittämis- ja edunvalvontatyötä.
  3. Huolehdi myös, että yhteystietosi ja työpaikkatietosi ovat oman liittosi jäsenrekisterissä ajan tasalla. Tämä siksi, jotta liittojen työelämäasiantuntijat tietävät, kuinka paljon jäseniä on kullakin alalla ja missä työpaikoissa he työskentelevät. Saat myös tietoa mm. neuvottelujen edistymisestä sähköpostitse ja mielipidettäsi saatetaan kysyä kyselytutkimuksilla.

Paikallinen sopiminen tarkoittaa yritys- tai työpaikkakohtaista sopimista

Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa on varsin laveat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Sopijana voi työntekijäpuolelta olla sopimuksen tarkoittama luottamusmies, henkilöstö yhdessä tai mahdollisesti myös ylempi toimihenkilö itse. Peruslähtökohta on aina, että noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä, ellei jostakin työehdosta ole nimenomaan toisin sovittu.

Paikallinen sopiminen vaatii molemmilta osapuolilta syvällistä työlainsäädännön ja sopimuksien ymmärrystä ja osaamista. Ilman YTN:n ja liittojen kouluttamaa luottamusmiestä, jolla on tarvittaessa liiton työelämäasiantuntijat tukenaan, on vaarana, että työntekijäpuoli vain joustaa ja hyväksyy työnantajan ”sanelemat” ehdot, sillä neuvotteluasetelma ei lähtökohtaisesti ole työntekijän ja työnantajan välillä aina tasa-arvoinen. Tavoitteenamme on siis, että luottamusmiesverkosto on mahdollisimman kattava ja että paikallisilla sopimuksilla ei romuteta työehtosopimuksista tulevia työntekijöille tärkeitä ehtoja.

Teksti: Tiina Henry-Biabaud, IT-alan työehtosopimuksista neuvottelevan YTN tietoalan viestijä
Kuva: Irina Murza, Unsplash

 

Tutustu myös:

Uutiset ja tiedotteet