Luottamushenkilöt juhlivat 50-vuotiasta YTN:ää

YTN Summit -tapahtuman ohjelmassa painottui työelämän inhimillistäminen.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Merkkipaalua juhlistettiin Bio Rexissä Helsingissä torstaina. Ohjelmassa oli asiaohjelmaa ja viihdettä.

Strategiavalmentaja, tekniikan tohtori Laura Lares puhui työelämän inhimillistämisen tärkeydestä. Asiantuntijat tarvitsevat työssään onnistuakseen kokemuksen siitä, että he pääsevät toteuttamaan itseään. Parhaan työsuorituksen saaminen vaatii, että esihenkilö ja organisaatio antavat työntekijälle vapauksia ja valtuuksia sekä luottamusta ja arvostusta.

Lares piti huolestuttavana, että työelämään otetaan mallia urheilusta. Hänestä töissä ei pidä pyrkiä elämää suurempiin saavutuksiin ja yksittäisiin voittoihin.

– Jos urheilusta haetaan vertailukohtia, työelämä on kuin kymmenottelua. Siinä ei ole yhtä lajia ja yhtä voittoa.

Keskinkertaisuus ja kohtuus ovat työelämän sanastossa liki tuntemattomia, mutta Lares puhuu niiden puolesta. Organisaatiot tekevät tuloksensa kokonaisuutena pitkällä aikavälillä eivätkä lepää yhden yksilön hetkellisten sankaritekojen varassa.

– Niillä organisaatioilla, jotka tekevät keskiviikkona keskellä kuukautta keskimääräisen tuloksen, on kestävä tulevaisuus.

Lares muistutti ylempiä toimihenkilöitä siitä, että työelämää eivät sanele koneet vaan ihmiset. Jokainen voi vaikuttaa työkulttuuriin ja työn ehtoihin.

Tulevaisuuden ammatit

Työelämä muuttuu nopeasti, ja tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Työelämään astuvan on vaikea nähdä, millaista hänen työnsä on vuosikymmenten kuluttua. Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva kehotti luottamushenkilöitä ja työntekijöitä vaikuttamaan itse työelämän kehitykseen.

– Ajatukset tulevaisuudesta tulevat tällä hetkellä aika pieneltä piiriltä, ja voisi toivoa, että se tulisi moniäänisemmältä joukolta.

Dufva esiintyi tänään torstaina YTN Summit -tilaisuudessa Bio Rexissä Helsingissä. Yleisön ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöiltä nousi kysymys, onko tulevaisuus tosiaan niin synkkä kuin julkisuudessa näyttää. Esimerkiksi ilmastonmuutos, luontokato ja sotilaalliset jännitteet herättävät pelkoa.

– Kokonaiskuva on synkkä, mutta siitä ei pidä lamaantua vaan sisuuntua. Tulevaisuuskuva ei tarkoita sitä, että tulevaisuus on vääjäämätön, vaan meidän tulisi miettiä, miten voisimme vaikuttaa siihen niin, että siitä tulisi toisenlainen, Dufva kannusti.

Dufva pyysi miettimään, mikä kaikki on muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana. Moni muutos, kuten internet, oli yllättävä asia. Tuskin sitä osattiin nähdä 1970-luvulla. Yhtä lailla tavalla kaikkea ei voi ennustaa, mitä koittaa vuosikymmenten päässä.

Pikemminkin tulevaisuuden ennustaminen yleensä supistuu nykytilanteessa nähtäviin muutoksiin, kuten teknologian jo toteutuneeseen kehitykseen. Tältä pohjalta Sitra on julkaissut esimerkiksi 144 leikkimielistä tulevaisuuden ammattinimikettä, joihin kuuluvat muun muassa ruokadesigner, ikääntymiskaveri, datan käytön neuvoja ja kulttuuritulkki.

Tällä hetkellä useat työnantajat kokevat, että liiketoiminta on uhattuna, koska esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa luopumaan vanhoista malleista. Tämä herättää myös työntekijöissä huolta työpaikasta ja toimeentulosta.

– Ajatelkaa mieluummin, että miten voin työlläni rakentaa kestävämpää ja reilumpaa maailmaa, Dufva kääntää.

Myönteisellä ajattelulla on helpointa löytää ratkaisuja, joilla syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja.

Työehtosopimusten tulevaisuus

Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö YTN perustettiin vuonna 1973 ja rekisteröitiin virallisesti vuonna 1992. Ensimmäisen ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen se solmi teknologiateollisuuden alalle vuonna 1994.

Tilaisuuden paneelikeskustelussa YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki piti järjestön suurimpana saavutuksena työehtosopimusten kokonaisuutta, jonka se on saanut neuvoteltua eri aloille. Työehtosopimuksia on noin 60, ja valtakunnallisia on 13. Sisältökin on kehittynyt.

– Viime sopimuskierroksella saimme käytännössä kaikkiin työehtosopimuksiin perhevapaa-asiat kuntoon. On tärkeää, että työehtosopimukset kehittyvät matkan varrella, Hankamäki sanoi.

Yksi viime aikojen suurista muutoksista työmarkkinoilla oli tietotekniikan palvelualan sopimuksen yleissitovuuden purkautuminen. Paneelikeskustelun yhteydessä yleisöltä kysyttiin, pitikö se parempana talokohtaisia vai valtakunnallisia sopimuksia. Paikalla olleet luottamushenkilöt kannattivat selvällä enemmistöllä valtakunnallisia työehtosopimuksia.

Hankamäki totesi, että valtaosin tietotekniikan palvelualalla syntyneet talokohtaiset sopimukset ovat parempia kuin alakohtainen työehtosopimus.

– Tietenkin voi olla, että jos paikallinen sopiminen yleistyy niillä aloilla, joilla ei mene taloudellisesti niin hyvin kuin tietoalalla, tilanne voi olla toinen.

Trendi tällä hetkellä on paikallisen sopimisen yleistyminen, ja se kuuluu maan hallituksen tavoitteisiin. Hallitus on muutenkin heikentämässä työlainsäädäntöä, mikä korostaa yleissitovien työehtosopimusten merkitystä.

 

Teksti ja kuvat: Janne Luotola /YTN