Luottamusmiehen vaikutusmahdollisuuksia kehitettävä

Suunnittelualan luottamusmiesseminaarissa ruodittiin viime viikonloppuna muun muassa yhteistoiminnan toimivuutta työpaikoilla. Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi sähköisti keskustelua.

Aihe onkin varsin ajankohtainen, sillä yksi työehtosopimuksen työryhmistä selvittää muun muassa henkilöstön edustuksen organisoinnin perusteita ja toimivuutta sekä henkilöstöedustajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Syksyn aikana työmarkkinajärjestöt kiertävät alan työpaikoilla, ja yhteistoiminnan toimivuutta pohditaan kymmenessä eri yrityksessä.

– Vaikka yhteistoiminnasta on säädetty pykäliä, kyse on kuitenkin tahtotilasta hoitaa se kunnolla. Myös osaamisen taso vaikuttaa yhteistoiminnan onnistumiseen, evästi yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala Tampereelle kokoontuneita luottamusmiehiä.

Luottamusmiesten mielestä työnantajan asenne ei ole aina kohdallaan, mikä vaikeuttaa vaikuttamista työtä ja työpaikkaa koskevaan päätöksentekoon.

Monella työpaikalla työnantajalta on vaikea saada tarvittavia palkkatietoja. Välillä yhteistoimintaan taas tuodaan käsiteltäväksi jo päätettyjä asioita.

Toisaalta työpaikkojen välillä on eroja eivätkä yt-neuvottelut rajoitu vain henkilöstön vähentämiseen. Tällöin henkilöstön edustajat muun muassa saavat säännöllisesti laissa määriteltyjä tietoja sekä pääsevät vaikuttamaan henkilöstö-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen.

“Sopiminen kuuluu suomalaiseen maailmaan”

Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi sähköisti luottamusseminaarin tunnelmaa. Ruohoniemen mielestä työehdoista, palkanmuodostuksesta ja työpaikan pelisäännöistä pitäisi sopia enemmän työpaikkatasolla.

– Tämä vaatii henkilöstöltä ja johdolta uudenlaista ajattelutapaa. Esimerkiksi johto voisi avautua työhyvinvoinnin edistämiselle, sillä näin se saisi uudenlaisia ideoita tuottavuusajatteluun. Liittojen taas tulisi yhdessä edistää yhteistoimintaa ja sopimisen valmiuksia yrityksissä, Ruohoniemi linjasi.

– Parempaa palkkaa pitäisi saada tuottavuuden ja tuloksellisuuden mukaan eikä niin, että kaikille on samat korotukset, hän jatkoi.

Suunnittelualan vastaava asiamies Hanna Huotari huomautti, että jo nykyinen työehtosopimus mahdollistaa monien asioiden sopimisen yritystasolla. Luottamusmiehet puolestaan painottivat, että tällä hetkellä palkkaratkaisuissa ei päästä neuvottelemaan aidosti, sillä työnantajalta on vaikea saada tarvittavia palkkatietoja.

– On paljon työtä siinä, että opastamme sekä johtoa että työntekijöitä paikalliseen yhteistoimintaan, paikalliseen sopimiseen, Ruohoniemi sanoi. Ruohoniemi kuitenkin korosti, että hän ei romuttaisi kokonaan suomalaista järjestelmää.

– Ammattiliittojen kanssa sopiminen sopii suomalaiseen maailmaan. Yhdessä voimme viedä asioita eteenpäin. En ole hakemassa Britannian mallia.

Suunnittelualan paikallinen palkkaratkaisu tulee neuvotella lokakuun loppuun mennessä. Jos asiasta ei saada aikaan ratkaisua, kuukausipalkkoja korotetaan 0,4 prosentin yleiskorotuksella 1.3.2015.

– Korotus on sen verran pieni, että sillä ei palkita työntekijöitä tuottavuudesta ja hyvästä tuloksesta, Huotari kommentoi Ruohoniemen esitystä.

– Olemme sanoneet, että sopikaa ensin kenelle korotukset kohdistetaan, milloin palkkoja korotetaan ja vasta sen jälkeen kuinka paljon siihen pistetään rahaa. Emme ole sanoneet, että sopikaa 0,4 prosentin korotuksesta, vaan että se on avoin palkkamalli. Voitte sopia, että palkkoja ei koroteta yhtään tai niitä korotetaan 4,5 prosenttia, mutta korotukset kohdennetaan tietyllä tavalla, Ruohoniemi vastasi.

Ryhmätöissä suunnittelualan luottamusmiehet pääsivät pohtimaan, millä tavalla osaamisen kehittämistä voitaisiin edistää suunnittelualan työpaikoilla. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tulee päivittää vuoden loppuun mennessä.