Miksi Suomessa ei ole enempää henkilöstöedustajia yritysten hallinnoissa?

Suomessa on ollut jo yli 30 vuoden ajan voimassa laki, jonka mukaan henkilöstöllä on oikeus asettaa edustaja yrityksen tai yhteisön hallintoon, mikäli organisaatiossa työskentelee yli 150 henkilöä. Aiemmin erillisessä hallintoedustuslaissa olleet pykälät siirtyivät vuoden 2022 alussa osaksi uudistettua yhteistoimintalakia. Silti lakia noudatetaan Suomessa edelleen hyvin vaillinaisesti.

On suoraa tutkimusnäyttöä siitä, että henkilöstöedustukseen liittyvien pykälien noudattamisesta on työntekijöiden lisäksi hyötyä myös työnantajille. Hyvänä esimerkkinä tästä on Saksa, missä työntekijöillä on vahva edustus yrityksissä, eikä se ole heidän bisneksiään kaatanut vaan pikemminkin päin vastoin.

Miksi lakia ei sitten noudateta Suomessa kattavasti tai jos noudatetaankin, niin homma ei aina välttämättä toimi?

Osa työntekijöistä tai edes työnantajista ei vieläkään tiedä tällaisen lain olevan olemassa. Tässä me ammattiliittojen edustajat voimme myös katsoa peiliin. Meidän tehtävämme on kertoa työntekijöille heidän oikeuksistaan ja huolehtia siitä, että niistä pidetään myös kiinni.

Luin keväällä Helsingin Sanomista artikkelin yrityksestä, jossa työntekijöiden edustaja oli otettu yrityksen hallitukseen. Työnantaja sai jutussa asiasta kovasti suitsutusta, mikä tuntui hassulta, sillä hehän olivat vain noudattaneet lakia sen noudattamatta jättämisen sijaan.

Myös henkilöstöltä tarvitaan aktiivisuutta. Työnantaja ei voi valita henkilöstölle hallintoedustajaa, se on työntekijöiden itse tehtävä. Henkilöstön hallintoedustuksesta on ensisijaisesti sovittava työnantajan ja henkilöstön välillä. Jos sopimukseen ei päästä, henkilöstön hallintoedustus toteutetaan henkilöstön vaatimuksesta lain pykälän 31 §:n mukaisesti.

Aiemmin henkilöstön valitsema hallintoedustaja on voinut päätyä ns. kahvikerhoon kuulemaan jo tehdyistä päätöksistä ja kokenut koko homman täysin turhaksi. Vaikka työnantaja päättääkin paikan, jossa henkilöstöedustaja on mukana, uuden lain mukaan paikkana pitää olla ”oikea paikka”, joka käsittelee oikeita asioita. Työnantaja päättää lain mukaan mentäessä paikasta, mutta periaatteessa se voi olla vain joko hallitus tai johtoryhmä tai konsernin hallitus tai johtoryhmä, jos siitä sovitaan erikseen. Jos hallintoedustusta varten perustetaan joku näennäinen uusi elin, jolla ei ole mitään päätäntävaltaa, on se suoraan lainvastainen.

Miten Suomeen sitten saataisiin toimiva henkilöstön edustus yritysten hallintoon? Tässä on peiliin katsomisen paikka niin ammattiliitoilla, työntekijöillä kuin työnantajillakin.

• Meidän ammattiliittojen pitää kertoa enemmän oikeudesta hallintoedustajiin.
• Työntekijöiden pitää aktivoitua vaatimaan lain noudattamista ja nimetä edustaja yli 150 hengen yrityksissä.
• Työnantajien tulee nähdä henkilöstön edustajat yrityksen päätöksenteossa arvokkaana resurssina eikä välttämättömänä pahana. Hallintoedustajat tulee ottaa mukaan yrityksen todellisiin päätöksentekoelimiin kuten esimerkiksi hallitukseen tai johtoryhmään.

Lisätietoa: 

Finlex: Henkilöstön edustus työnantajan hallinnossa

Hallintoedustuksesta Yhteistoiminta-asiamiehen sivuilla

Työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa – tehotonta ja turhaa vai kaikille parempi? – Teollisuuden palkansaajien raportti

Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon on kaikkien etu -artikkeli