Miten kilpailukykysopimus (kiky) pidentää työaikaa yksityissektorilla?
Julkaistu
Kategoriat
Kilpailukykysopimukseen perustuen työehtosopimuksissa on sovittu työajan pidentämisestä 24 tunnilla. Miten tämä käytännössä tapahtuu?
Jäsentemme sopimukset yksityissektorilla neuvottelee pääsääntöisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN. YTN:n sopimuksissa työajan 24 tunnin pidennys toteutetaan paikallisesti eli työpaikkatasolla. Pidennys koskee niitä henkilöitä, joita työehtosopimuskin koskee.
Jäseniämme edustavat YTN:n luottamusmiehet pyrkivät neuvottelemaan työnantajan kanssa sellaisen työajan pidentämisratkaisun, joka sopii mahdollisimman hyvin akavalaisten työn luonteeseen. Sopimisen takaraja vaihtelee työehtosopimuksittain.
Työajan pidennyksestä ei ole pakko sopia. Yhdessä työnantajan kanssa voidaan myös todeta, että paikallista tarvetta pidennykselle ei ole, vaan jatketaan ennallaan.
Työajan pidennyksessä on kysymys nimenomaan sopimisesta. Jos työnantaja ei halua keskustelua asiasta, ei pidennystä voi toteuttaa. Sopimuksiin kirjattuun ns. perälautaan päätyminen edellyttää ensin neuvottelua eri vaihtoehdoista. Perälautakirjaus määrittää pidennystavan siinä tapauksessa, että neuvottelu ei tuota tulosta.
Ennen sopimista luottamusmiehet pyytävät itselleen edustamiensa jäsenten työaikaa koskevat seurantatiedot. On hankalaa sopia pidennyksestä, jos ei tiedä miten työajat ovat toteutuneet. Neuvotteluissa kannattaa nostaa esille mm. korvaamattomat ylityöt.
Liukumat ja työaikapankki hyviä keinoja
YTN:n suosittelema malli on, että työajan pidennys toteutetaan liukumien tai työaikapankin avulla. Voi tehdä esimerkiksi niin, että liukumiin lisätään -2 tuntia kuukausittain tai muutetaan liukumarajoja vastaavasti. Työaikapankin kautta ratkaisu voidaan toteuttaa vähentämällä pankista vastaavat tunnit kuukausittain.
Toinen hyvä vaihtoehto on toteuttaa työajan pidennys päivittäisenä tai viikoittaisena työajan lisäyksenä. Tällöin voidaan sopia päivittäistä työaikaa pidennettäväksi 6 minuutilla tai viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Työajan lisäystä voi käyttää myös koulutukseen. Tällöin työajan pidennys hoidetaan koulutustunneilla. Monia muitakin paikalliseen tilanteeseen sopivia ratkaisuja on varmasti olemassa.
Sen sijaan suositeltavina ei pidetä ratkaisuja, joissa kokonaisia päiviä – arkipyhiä tai lauantaipäiviä – käytetään työajan pidennykseen. Keinotekoinen ylempien toimihenkilöiden määrääminen työpaikalle esimerkiksi jonakin lauantaina ei johda työn tuottavuuden lisääntymiseen.
Työajan pidennys ei koske sopimuksettomia
Alat, joilla ei ole työehtosopimusta, eivät ole kilpailukykysopimuksen piirissä. Näillä aloilla ei siis toteuteta esimerkiksi työajan pidennystä.
On käynyt ilmi, että joillakin työpaikoilla tätä on pyritty kiertämään painostamalla yksittäisiä henkilöitä hyväksymään pidennysratkaisut. Tähän ei tietenkään pidä suostua. Tieto tällaisista tapauksista tulisi toimittaa välittömästi omaan liittoon.
Lisätunnit tehokäyttöön!
- Ylemmät toimihenkilöt tekevät palkatontayli- ja lisätyötä enemmän kuin kaksi tuntia viikossa – eli lähes 100 tuntia vuodessa. Vuotuisen työajan pidentäminen 24 tunnilla edellyttää toimivaa työajanseurantajärjestelmää. On mahdollista, että harmaata työaikaa siirtyy pidennyksen myötä kirjanpitoon mikä on hyvä asia.
- Kilpailukykysopimuksen perusteella lisättävät tunnit tulevat tehokkaimmin käytetyiksi, jos jäsenet saavat sijoittaa ne itseohjautuvasti sellaisiin aikoihin, jolloin tarvetta on. Tähän liukumien ja työaikapankin käyttäminen antavat mahdollisuuden.
- Monen jäsenen työtehtävät mahdollistavat työskentelyn muualla kuin varsinaisella työpaikalla. Jotta työajan pidentämisestä olisi tosiasiallista hyötyä yritykselle, kannattaa lisätyön tekemisessä sallia vapaus työskennellä ilman ajan ja paikan rajoitteita. Toimivat etätyökäytännöt mahdollistavat työtehtävien hoitamisen mahdollisimman tehokkaasti.