Artikkeli: Perhevapaajärjestelmä uudistuu kesällä
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Julkaistu alun perin Insinööri-lehdessä 10.2.2022
Teksti: Matti Andström, Insinööriliiton lakimies ja YTN:n juristi
Kuva: Seif Eddin Khayat, Unsplash
Perhevapailla tarkoitetaan äitiysvapaan, erityisäitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempainvapaan ja hoitovapaan muodostamaa kokonaisuutta. Uudistuva järjestelmä tuo mukanaan myös uudet termit.
Työsopimuslaissa säädetään työntekijän oikeudesta saada perhevapaiden aika vapaaksi työstä ja sairausvakuutuslaissa niistä etuuksista, joita työntekijälle vapaiden ajalta maksetaan. Laissa ei säädetä työnantajan velvollisuudesta maksaa vapaiden ajalta työntekijälle palkkaa, vaan maksu perustuu useimmiten työehtosopimusten määräyksiin.
Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.
Sairausvakuutuslain mukaan äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivältä ja isyysrahaa yhteensä 54 arkipäivältä. Äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysrahaa maksetaan enintään 18 arkipäivältä.
Vanhempainrahaa maksetaan 158 arkipäivältä välittömästi äitiysrahakauden päättymisestä lukien. Hoitovapaata voi pitää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Työelämään lisää tasa-arvoa
Perhevapaauudistus astuu voimaan elokuussa 2022. Uudistuksen tarkoituksena on pyrkiä lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa sekä huomioida nykytilaa paremmin erilaiset perhemuodot.
Lain esitöiden mukaan uudistuksella pyritään jakamaan hoitovastuuta perheissä tasaisemmin ja pienentämään sukupuolten välisiä palkkaeroja. Uudistus pyritään toteuttamaan siten, että se huomioi tasa-arvoisesti kaikkia.
Uusi järjestelmä koskee lähinnä lapsia, joiden laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Uudessa perhevapaajärjestelmässä maksetaan raskausrahaa ja vanhempainrahaa sekä annetaan näitä kausia vastaavat vapaat.
Raskausraha korvaa nykyisen äitiysrahan, ja sitä maksetaan raskaana olevalle vanhemmalle. Vanhemmat eivät voi jakaa raskausrahaa keskenään. Etuuskausi alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.
Raskausrahaa maksetaan 40 arkipäivältä, joihin luetaan myös lauantai.
Arkipyhiä ei katsota arkipäiviksi. Äitiysvapaan nimi muuttuu työsopimuslaissa raskausvapaaksi.
Vaikeissa oloissa odottavalle helpotus
Nykyinen erityisäitiysraha korvataan erityisraskausrahalla. Erityisraskausrahaa maksetaan, jos synnyttävä vanhempi joutuu olemaan poissa työstä ennen varsinaisen raskausrahaoikeuden alkamista siitä syystä, että hän altistuisi työssään kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille.
Erityisraskausrahaa maksetaan, jos edellä mainitut vaaratekijät eivät ole vältettävissä eikä työnantaja pysty järjestämään muita työtehtäviä raskauden ajaksi.
Erityisraskausrahaa maksetaan, kunnes varsinainen raskausrahakausi alkaa eikä sen vähennä raskausrahapäivien määrää.
Vanhempainvapaata yhtä paljon
Vanhempainrahaa maksetaan jatkossa yhteensä 320 arkipäivän ajalta lasta kohden. Molemmilla vanhemmilla on käytössään 160 etuuspäivää, joista 0–63 päivää voi luovuttaa toiselle vanhemmalle, puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle.
Puolisolla tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa ja rekisteröityä puolisoa. Vanhempainrahaan on oikeus lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja.
Kaikkien lasten vanhemmilla on yhtäläinen oikeus etuuteen riippumatta sukupuolesta tai siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi.
Hoitovapaa säilyy muutoksessa pääasiassa ennallaan. Hoitovapaaseen on jatkossakin mahdollisuus saada oman lapsen tai muun samassa taloudessa asuvan lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Hoitovapaan voi pitää enintään kahdessa vähintään kuukauden mittaisessa jaksossa, jollei muusta sovita työnantajan kanssa.
Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi pitää kuitenkin yhden jakson hoitovapaata.
Uusi mahdollisuus omaisten hoitoon
Perhevapaauudistuksen yhteydessä työsopimuslakiin lisätään uutena vapaamuotona omaishoitovapaa. Työntekijällä on jatkossa oikeus saada enintään viisi työpäivää kalenterivuodessa vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Tämä edellyttää, että omainen tai läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa sairauden tai vakavan vamman vuoksi.
Omaishoitovapaaseen on oikeus myös omaisen tai muun läheisen saattohoitoon osallistumisen vuoksi.
Omaisella tarkoitetaan laissa työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.
Omaishoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista ja pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa omaishoitovapaan ajalta työntekijälle palkkaa. Vapaan voi pitää useammassa jaksossa kokonaisina työpäivinä.