Ruotsin työmarkkinoilta ei voi poimia rusinoita Suomen pullaan
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Tarkasteleepa Ruotsin työmarkkinoita työnantajan tai työntekijän näkökulmasta, ratkaisut naapurissa saattavat näyttää houkuttelevilta. On neuvotteluvoimaa, vientimallia, paikallista sopimista ja hyvää yhteistyötä.
– Ruotsin työmarkkinasysteemi eroaa perustavanlaatuisesti Suomen järjestelmästä, toteaa Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden pääsihteeri Reijo Paananen.
Suurin ero Suomen ja Ruotsin työmarkkinoilla kiteytyy hänen mukaansa yhteen sanaan.
– Ruotsin järjestelmä perustuu luottamukseen. Luottamus mahdollistaa hyvän yhteistyön ja toimivat neuvottelusuhteet.
Ruotsissa työnantajilla on työpaikoilla neuvotteluvelvoite ihan kaikista työtä koskevista päätöksistä, joihin ay-puoli haluaa vaikuttaa – olipa kyse sitten työjärjestelyistä tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä.
Reijo Paananen
Vaikka lopullisen päätöksen tekee työnantaja, intressi hyviin päätöksiin on molemmilla osapuolilla. Tämän Paananen toteaa johtuvan ruotsalaisesta keskustelukulttuurista. Suomalaisia jatkuva ruotsalainen diskuteeraaminen jopa huvittaa, mutta Paananen kertoo oppineensa arvostamaan asiaa kolmen Ruotsi-vuoden aikana.
– Keskustelulla on Ruotsissa todellista voimaa. Se takaa, että päätökset ymmärretään, niihin voidaan vaikuttaa ja niihin sitoudutaan.
Suomessakin puhuttanut vientimalli on lainaa Ruotsista
Sipilän hallituskaudella puhuttiin Suomen mallista. Sittemmin työmarkkinapöytiin ujuttautui uusi sana, vientimalli, eli vientivetoinen palkkamalli. Idea malliin on lainattu Ruotsista, missä vuodesta 1997 lähtien on noudatettu toimintamallia, jossa ”industriavtalet”, eli teollisuuden palkkaratkaisu toimii palkkakattona muille aloille.
EK on määritellyt vientivetoisen palkkamallin vakiinnuttamisen yhdeksi strategisista tavoitteistaan. Ammattiyhdistykset ovat kritisoineet, että vientimalli estäisi muita aloja nousemasta palkkakuopasta eikä malli huomioi eri alojen suhdannevaihteluita.
– En ota kantaa itse malliin, mutta pidän vaarallisena, jos erilaisesta järjestelmästä napataan yksittäinen asia, tässä tapauksessa pelkkä palkka-asia, ja halutaan istuttaa se sellaisenaan toiseen systeemiin. Koko Ruotsin systeemi perustuu hyvään neuvotteluyhteyteen ja toimivaan yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten välillä. Sanelu Ruotsissa ei toimi.
Neuvottelukierros Ruotsissa on alkamassa
Ruotsissa teollisuuden järjestäytymisaste on huippuluokkaa, yli 90 %. Teollisuus aloittaa työmarkkinoiden neuvottelukierroksen, neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.
– Kiinnostava kierros. Ruotsissa ollaan tällä hetkellä murroskohdassa, Paananen toteaa.
Syksyn 2018 vaaleissa Ruotsidemokraattien nousu rikkoi puolueiden vanhat blokkirajat. Vaalien jälkeen pääministeri Stefan Löfvenin johdolla käytiin neuvottelut, joiden tuloksena syntyi nk. tammikuun sopimus. Sopimus sisältää 73 kohtaa, joihin hallituksen ulkopuoliset tukipuolueet, keskusta ja liberaalit, ovat sitoutuneet.
Kohdista noin 20 koskee työmarkkinoita. Kuten Suomessakin, myös Ruotsissa työmarkkinaosapuolet haluavat sopia asiat omassa pöydässään. Jos osapuolet eivät saavuta sopua, hallitus ottaa asian hoitaakseen.
– Jää nähtäväksi, miten osapuolet pääsevät sopimukseen työsuhdeturvalain uudistuksista. Jatkossa työnantajalla on suurempi mahdollisuus päättää irtisanomisista, mutta toisaalta työnantajien vastuuta työntekijöiden kouluttamisen ja uudelleensijoittamisen suhteen lisätään.
Teksti: Marjukka Kähönen
Haastattelu on tehty YTN-suurwebinaarin 25.9.2020 pohjalta. Webinaariin osallistui noin viisisataa YTN:n henkilöstöedustajaa eri sopimusaloilta.