Työehtosopimus on kuin avioliitto

Kaupan alan projektimme herättää keskustelua ja kiinnostusta niin jäsenistön keskuudessa kuin yritysjohtajissakin. Viimeksi aiheesta kirjoitti työnantajia edustava Kaupan liitto, joka tapansa mukaan vähätteli kollektiivisen sopimisen ts. yleissitovan työehtosopimuksen merkitystä alan ylemmille toimihenkilöille.

Työnantajien ikiaikaisen väitteen mukaan alan ylemmillä toimihenkilöillä asiat ovat paremmin, kun jokainen voi neuvotella yrityskohtaisesti itselleen sopivan palkan ja työsuhteen ehdot.

Mikäli näin olisi, emme varmastikaan tavoittelisi ylemmille toimihenkilöille  omaa työehtosopimusta kaupan alalle. Vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, ettei henkilöstöryhmäämme kohdella tasavertaisesti muiden kanssa. Eikä tilanne ole parantunut toiveita esittämällä. Koulutettujen asiantuntijoiden ja esimiesten sopimushistoria ei ole kovin pitkä: ensimmäiset ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen solmittiin vuonna 1995. Eikä henkilöstöryhmämme ole enää immuuni työelämän muutoksille ja haasteille.

Kaupan liiton työmarkkinajohtajan kirjoitus kuvastaa mielestämme vallitsevaa asennoitumista enemmän kuin hyvin; ylemmät toimihenkilöt ovat heille yhdentekevä ryhmä, vaikka tosiasiallisesti alan tuloksentekijät löytyvät juuri tästä henkilöstöryhmästä. Vaikuttaa siltä, että Kaupan liiton kuplassa henkilöstöllä on kaikki hyvin, vaikka ala elää hyvin vaikeita aikoja. Kun asiaa kysytään alalla työskenteleviltä asiantuntijoilta, saadaan hyvin erilainen kuva tilanteesta.

Samalla peräänkuulutetaan paikallisen sopimisen lisäämistä, jota työehtosopimus Kaupan liiton mielestä estää. On käsittämätön väite, että TES jotenkin estäisi sitä, kun itse asiassa se nimenomaan antaa edellytykset ja raamit paikalliselle sopimiselle. Kun sopiminen tapahtuu paikallisesti, on kaikilla henkilöstöryhmillä oltava omat edustajansa, jotta se olisi tuloksellista. Tätäkin on YTN:n toimesta yritetty kehittää ja toteuttaa, tuloksetta. Työnantajaliitto on vuosien mittaan tyrmännyt kaikki neuvottelut kerta toisensa jälkeen esimerkiksi työaikapankkien hyödyntämisestä alalla –  välillä hyvinkin nöyryyttävällä tavalla. Tätä taustaa vasten tuntuu absurdilta lukea Kaupan liiton edustajan kirjoitusta työaikapankkien puolesta, kun ne eivät vuosien varrella ole heille kelvanneet.

Julkaisimme lokakuussa ns. pelastuslistan, jossa tarjoamme erilaisia keinoja toimialan menestyksen vauhdittamiseksi. Keinovalikoima perustuu alalla työskentelevien näkemyksiin, joita kartoitimme alkusyksystä kyselytutkimuksella. Tulosten perusteella alan yrityksillä on vielä pitkä tie tunnistaa johtamisjärjestelmän merkitys alan muutoksen työkaluna. Esimerkiksi reagointi kuluttajakäyttäytymisen muuttumiseen sekä henkilöstön korkean osaamistason hyödyntämiseen on ollut liian hidasta.

Ylemmistä toimihenkilöstä lähes 80 prosenttia ilmoittaa olevansa sitoutunut työnantajaansa, mutta jopa yli puolet heistä (55%) kokee, ettei heillä ole vaikuttamismahdollisuuksia yrityksensä päätöksentekoon. Olisitko sinä johtajana tyytyväinen, jos oma henkilöstösi ajattelisi näin? Tässäkin avainasemassa ovat henkilöstöedustajat, joita ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimuksen puutteen vuoksi. Yritysjohdon olisi nyt vihdoin tultava alas norsunluutornista ja avata keskustelu työntekijöidensä kanssa!

Palkkakehitys on työnantajien mukaan ylemmillä toimihenkilöillä menestyksekkäämpää ilman työehtosopimusta. Kun kaupan ylempien toimihenkilöiden palkkakehitystä verrataan YTN-Datan perusteella vuosien 2007-2014 ajalta, ovat kaupan palkat kehittyneet 14,1 prosenttia, kun esimerkiksi teknologiateollisuudessa vastaava luku on 17,3 ja ICT-alalla 25,7. Kahdella jälkimmäisellä toimialalla ylemmillä toimihenkilöillä on omat työehtosopimukset. Mainittakoon myös, että tänä vuonna raamisopimuksen mukaiset yleiskorotukset jäivät kaupan alalla – jälleen kerran – saamatta lähes puolelta ylemmistä toimihenkilöistä. Tulostemme mukaan edelleenkin vain vajaa neljännes ilmoittaa palkkauksen olevan tärkein syy työskennellä nykyisessä yrityksessä.

Kaikki edellä kuvattu on johtanut muun muassa siihen, että kokonaisen henkilöstöryhmän työtyytyväisyys on dramaattisella tasolla, jopa lamaantunut osassa yrityksistä. Ylempien toimihenkilöiden odotetaan hiljaisesti hyväksyvän nykytilan ja odottamaan kaukana tulevaisuudesssa siintävää palkintoa. Erityisesti viime vuodet ovat olleet kaupan alalla raskaita ja stressinsietokyky on ollut monella asiantuntijalla koetuksella. Harva heistä uskaltaa tuoda näkemyksiään esille julkisesti. Osassa yrityksistä ongelmakohdat ovat korjaantuneet vasta, kun pöydän ääreen on reilussa neuvotteluhengessä istuneet työnantajan ja ylempien toimihenkilöiden edustajat.

Luottamus on päivän sana ja se saavutettiin keväällä Stockmannilla. Yrityksessä oli merkittäviä henkilöstöongelmia, joita saatiin parannettua yhdessä sopimalla. Stockmann solmi YTN:n kanssa talokohtaisen työehtosopimuksen kesäkuussa 2015. Sopimuksessa vahvistettiin ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmä ja sovittiin henkilöstöedustusjärjestelmästä.

Yrityksen menestykseen tarvitaan kaikkia, myös ylempiä toimihenkilöitä. Huolestuttavaa nykytilassa on se, että yrityksessä on vain yksi ääni ja yhdet korvat, mikä on varsin yleinen tilanne monessa alan yrityksessä. Samalla kun Kaupan liitto tekee kaikkensa sen eteen, ettei sopimusta alalle saataisi, he aiheuttavat valtavaa vahinkoa jäsenyritystensä sisäiseen ilmapiiriin ja liiketoiminnan kehitykseen. On hyvä muistaa, että tänä päivänä on mahdollisuus solmia uudenlaisia työehtosopimuksia, sen ei malliltaan tarvitse olla kankea ja vaikeaselkoinen. 

Työehtosopimus tietyllä tavalla tunnustaa molemmat osapuolet ja sitouttaa toimimaan yhdessä. Vähän samalla tavalla kuin avioliitto ihmisten välisissä suhteissa. Kumpikin arvostaa toistensa ääntä ja mielipiteitä. Tämä tarkoittaa yrityksessä sitä, että johto ja henkilöstö kuuntelevat toisiaan ja puhaltavat yhteen hiileen.

Kollektiivista sopimusta ei kannata pelätä!

Ville-Veikko Rantamaula
YTN kaupan projektin vetäjä
ville-veikko.rantamaula(at)ytn.fi