Työsuojelu: Työaikojen haitallinen kuormitus
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Työajat rinnastetaan työturvallisuuslain muutoksen myötä vaara- ja haittatekijöiksi samaan tapaan kuin työtila, muu työympäristö ja työolosuhteet. Työnantajalla on velvollisuus selvittää ja tunnistaa työaikojen vaaratekijät sekä arvioida niiden vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Henkilöstöedustajana voit viedä tietoa henkilöstön kuormittumisesta työnantajan tietoon.
Työaikojen haitallinen kuormitus selvitettävä
Työturvallisuuslaki muuttui 1.6.2013. Nyt työajat
rinnastetaan laissa samanlaisiksi vaara- ja haittatekijöiksi kuin työtila, muu
työympäristö ja työolosuhteet.
Lakimuutoksen mukaan työnantajan tulee selvittää ja
tunnistaa työajoista aiheutuvat vaaratekijät ja arvioida niiden vaikutus
työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Työturvallisuuslain piiriin
kuuluvat myös esimies- ja johtotehtävissä toimivat.
Akavalaisittain on oleellista, että vaaratekijäksi katsotaan
työnantajan aloitteesta työntekijän työhön sidottuna oleva aika. Näitä ovat
esimerkiksi matkustaminen, jonka ei pääsääntöisesti katsota kuuluvaan työaikaan
ja tilanteet, joissa työnantaja edellyttää työntekijän olevan tavoitettavissa,
kuten vastaavan puhelimeen tai sähköposteihin varsinaisen työaikansa
ulkopuolella.
Henkilöstöedustaja voi kertoa henkilöstön näkemykset
työnantajalle työsuojelutoimikunnassa tai muulla tavoin.
OHJEET HENKILÖSTÖEDUSTAJILLE
1. Tarkista onko työpaikallasi tehty työaikojen vaarojen ja
haittojen
arviointi.
2. Mikäli arviointia ei ole tehty tai siinä ei ole työaikoja
ymmärretty
laajasti, ota asia puheeksi työnantajan kanssa. Työnantajalla on
lakisääteinen velvoite selvittää työajoista johtuvat vaarat ja haitat sekä
eri
henkilöstöryhmien työhön sidottu aika.
3. Selvittäkää ja kirjatkaa nykyiset epäterveet käytännöt:
matkustaminen, työhön sidonnaisuus, jatkuvat ylityöt jne.
- Edellytetäänkö työntekijän vastaavan puhelimeen ja
sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella? - Tekevätkö työntekijät työhön liittyviä matkoja varsinaisen
työaikansa ulkopuolella esimerkiksi viikonloppuisin? - Onko työn määrä suhteessa työaikaan mitoitettu niin, että
työajat ovat ennakoitavissa? - Kuinka paljon työntekijät tekevät ylitöitä?
- Jääkö aikaa palautumiseen?
Työaikojen vaarojen ja haittojen arvioinnissa tulee
huomioida mm.
- työpäivien pituus
- työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta
- kokonaistyöaika
- peräkkäisten työvuorojen toistuvuus
- työvuorojen kiertosuunta
- ylityöt ja niiden määrä
- työn suorittamisajankohta
- työaikojen ennakoitavuus
- työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus (esim.
matka-aika, edellytys vastata työsähköposteihin ja puhelimeen varsinaisen
työajan ulkopuolella) - työntekijän mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän
aikana ja niiden välillä
Tietoa työajoista saa esimerkiksi:
- työaikakirjanpidosta
- työaikakyselyiden avulla
- taloushallinnon matkustusasiakirjoista
4. Pohtikaa konkreettisia keinoja, joilla työajoista aiheutuvaa
kuormitusta voidaan vähentää.
Mahdollisia keinoja ovat mm.
- työn uudelleenorganisointi ja resursointi
- palautumista tukevat arjen käytännöt (sähköpostiliikenteen
aikatauluttaminen, matkojen jälkeisten päivien palautuminen, työsähköpostin
poissaoloviestit) - varsinaisen työajan ulkopuolella teetettävien töiden
kirjaaminen ylitöiksi - säännöllinen työn määrän ja työajan suhteen arviointi
esimerkiksi kehityskeskusteluissa
5. Varmistakaa, että kaikki sitoutuvat yhdessä muutoksiin.
Lisää huomioitavia asioista löytyy lain yksityiskohtaisista
perusteluista:
Hallituksen esitys työturvallisuuslain muutokseksi
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120201
Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää tutkimustietoa