Skip to content

Työtä siirtyy järjestöihin – työpaikoille tarvitaan vakautta

Julkaistu

Kategoriat

Järjestöillä on tärkeä rooli yhteiskunnallisen hyödyn tuottamisessa. Järjestöt työskentelevät lähellä kansalaisten arkea muun muassa eriarvoistumista vastaan sekä hyvin­vointipalvelujen, kuten kulttuurin, liikunnan ja terveyspalveluiden tasa-arvoisen saatavuuden puolesta. Suomessa näiden palvelujen toteutusvastuu on hajautettu ja vastuuta siirretty yhä enemmän järjestöille. Järjestöjen palvelu on usein sellaista, jota julkinen tai yksityinen sektori eivät pysty tarjoa­maan.

Järjestöt ovat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan selkäranka. Ne ovat omalla toiminnallaan rakentaneet Suomea sekä tarjonneet ihmisille mahdollisuuden osallistua Suomen kehittämiseen. Järjestöt ovat läpi historian omalla toiminnallaan tehneet avauksia, jotka kantavat yhä tänä päivänä – esimerkiksi neuvolatoiminta on alun perin järjestöjen kehittämää.

Järjestöjen kasvaneen yhteiskunnallisen vastuun myötä on niiden rooli suomalaisten työllistäjänä kasvanut. Tällä hetkellä järjestöissä työskentelee noin viisi prosenttia kansantalouden työvoimasta. Järjestöissä tehdäänkin noin 70 000 henkilötyövuoden edestä palkkatyötä. Kolmannen sektorin palkkatyö on lisääntynyt noin 70 prosenttia vuosien 1990 ja 2016 välillä.

Kansalaisjärjestöjen toimintaa rahoitetaan pitkälti julkisin varoin – osin valtion budjettivaroin ja kasvavassa määrin veikkausvoittovaroilla. Lisäksi rahoitusta haetaan yksityiseltä sektorilta. Rahoitus voi vaihdella toisaalta poliittisten suhdanteiden ja toisaalta Veikkauksen pelituottojen muuttuessa. Tämä tuo järjestöjen toimintaan epävarmuutta, joka on ristiriidassa niiden kasvavan hyvinvointi- ja työnantajavastuun kanssa. Erityisen rajuna julkisen rahoituksen heittelyt ovat näyttäytyneet kehitysyhteistyösektorilla. Kehitysyhteistyöjärjestöille korvamerkittyä rahoitusta leikattiin vuoden 2015 hallitusneuvottelujen seurauksena 43 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoitti yli sadan hankkeen alasajoa ja isoja henkilöstövähennyksiä.

Tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä on sinänsä tarpeellinen arpajaislain pelihaittoja ehkäisevä uudistus. Uudistus nostaa konkreettisesti esille kolmannen sektorin rahoituksen epävarmuuden: se vähentäisi lähivuosina yleishyödyllisen työn veikkausvoittoavustuksia 2-17 prosentilla eli enimmillään jopa 170 miljoonalla eurolla.

Rahoituksen lisäksi kolmannen sektorin palkansaajien työtä leimaa epävarmuus työelämän muilla osa-alueilla. Keskeinen haaste on työnantajaosaaminen puute etenkin pienissä järjestöissä. Vapaaehtoisista koostuvat hallitukset toimivat työnantaja-asemassa, mutta niillä ei välttämättä ole tietoa työelämän pelisäännöistä eikä vastuuta päivittäisestä työn johtamisesta. Vastuu esimerkiksi työhyvinvointi- tai kuormituskysymyksistä siirtyykin helposti työntekijöille.Akavalaisia yksityissektorilla edustava Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry selvittää vuosittain jäsentensä työehtoja. Viimeisimmän eli vuoden 2017 tutkimuksen mukaan lähes 65 prosenttia järjestöalan palkansaajista koki työmääränsä olevan ajoittain tai jatkuvasti liian suuri. Tulosten mukaan työtahdin on koettu kiristyneen viimeisten vuosien aikana. Huolestuttavinta on se, että lähes joka viides työntekijä ei työpäivän jälkeen palaudu tästä kuormituksesta.

Syksyllä julkaistussa Kirsikka Selanderin väitöskirjassa Työhyvinvoinnin paradoksit kolmannen sektorin palkkatyössä nostetaan esille, kuinka järjestötyöntekijät kokevat oman työhyvinvointinsa puutteellisena. Väitöskirjassa todetaan, että kolmannelle sektorille tarvitaan niin selkeämpää johtamista kuin työn organisointia.

Osin työn organisoinnin ongelmat juontuvat siitä, ettei järjestöalalla ole yhtenäisiä työehtoja. Toisissa järjestöissä noudatetaan työehtosopimusta, toisissa tilanne on villi. Osassa järjestöjä työehdot eivät sovellu lainkaan asiantuntijatyöhön.

Vakaa rahoitus sekä reilut ja selkeät työehdot ovat myös järjestötyössä työhyvinvoin­nin sekä luovan ja tuottavan työn edellytys. Järjestöjen kasvavan roolin on näyttävä myös niin, että ne pystyvät ottamaan entistä ammattimaisemmin haltuun roolinsa työnantajina.

YTN tekee työtä järjestöjen kattavien ja asiantuntijatyöhön soveltuvien työehtosopimusten puolesta. Tavoitteemme on myös lisätä sekä järjestötyöntekijöiden että -työnantajien tietoutta työelämän pelisäännöistä. Valtiolta edellytämme vastuullisuutta, jotta järjestöjen rahoitus olisi vakaalla pohjalla.

***

Lyhennelmä kirjoituksesta on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 2/2019

Uutiset ja tiedotteet