Vastine Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenkirjeeseen
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Ohjelmistoyrittäjät ry on lähettänyt tiistaina 22.11.2016 jäsenyrityksilleen kilpailukykysopimuksen mukaista työajanpidennystä koskevan paimenkirjeen. Kirjeessä Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha kannustaa jäsenyrityksiään toteuttamaan 24 tunnin työajanpidennyksen työaikaa lisäämällä, ja toteaa:
“Ohjelmistoyrittäjät ry näkee kiky-sopimuksen toteuttamisen paikallisesti pienenä askeleena oikeaan suuntaan, jossa ohjelmistoyrittäjien lopullisena tavoitteena on toimialan TES:in yleissitovuuden purkaminen, vapaa paikallinen sopiminen ohjelmistoalalla ja työmarkkinaosapuolien tarpeettomaksi tekeminen.”
Kokemuksiemme mukaan työehtosopimus on yrittäjien itsensäkin kannalta hyvä asia, sillä se vähentää epätervettä kilpailua alan firmojen välillä, ja ennen kaikkea se mahdollistaa pääasiaan, työntekoon keskittymisen, sen sijaan että jouduttaisiin joka paikassa keksimään ns. pyörä uudelleen. Työlainsäädäntöosaaminen ei ole ohjelmistoyritystenkään ydinbisnestä, ja usein varsinkin pienemmistä firmoista puuttuu asialle omistautunut henkilö, minkä joutuu valitettavan usein toteamaan nähdessään alalla työskentelevien työsopimuksia. Näin ollen lienee vain hyvä asia, että ainakin isoimmat linjat on vedetty Ohjelmistoyrittäjien strategiassaan “tarpeettomaksi tehtävien työmarkkinaosapuolien” toimesta. Suutari pysyköön lestissään, sano. Paikallista sopimista tietotekniikan palvelualan työehtosopimus mahdollistaa jo nyt merkittävässä määrin.
Työehtosopimuksessa on toki minimipalkat, mutta niiden taso ei ole sitä luokkaa, että ne muodostaisivat ongelman. Olisikin kiinnostava kuulla mitä sellaista tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksessa on, että se herättää moisen yleissitovuudenpurkamiskiihkon.
Kilpailukykylääkkeeksi Ohjelmistoyrittäjät esittää yksinomaan työajan pidentämistä. Ohjelmistoyrittäjien hienoksi asiaksi hehkuttaman kilpailukykysopimuksen työajanpidennyksen kilpailukykyä lisäävä luonne on kokonaisuudessaankin kyseenalainen. Miten jo työllisten työaikaa lisäämällä luodaan uusia työpaikkoja? Miten työaikaa venyttämällä luodaan tehokkuutta, jos myös työtä ei ole vastaavasti enemmän? Muutenkaan aivotyössä työajan lisääminen tuskin tuo tuottavuutta lineaarisessa suhteessa lisäyksen kanssa.
Sitä paitsi alalla tehdään jo nyt pidempiä päiviä; hyvin tyypillistä on, että liukumat on vedetty tappiin ja maksimin ylittävät tunnit menevät suoraan leikkuriin. Työt kulkevat aina mukana työntekijän päässä. Aamupalapöydässä, suihkussa, matkalla töihin ja töistä, harrastuksissa, lasten kanssa leikkiessä, illalla sängyssä, jopa yöllä herätessä. Asiakkaiden yhteydenottoihin vastataan vaikka yömyöhään, ilman että siitä kirjataan ylös minuutin minuuttia. Ulkomaille suuntautuvat työmatkat hoidetaan ilman matka-ajan korvausta. Miten tällaiselle työntekijäryhmälle voidaan vilpittömästi esittää työajanpidennystä ja vieläpä pitää sitä hyvänä asiana? Voitaisiinko todeta, että tämä porukka antaa (ja on antanut jo pitkään) oman ylimääräisen panoksensa ihan ilmankin tätä kiky-työajanpidennystä?
YTN:n ja Tietoalan toimihenkilöiden näkemyksen mukaan kilpailukykyä ja tehokkuutta saadaan lisättyä työajan pidentämisen sijaan esim. työntekijöiden aidosti itse päätettävissä olevilla työaikajoustoilla, ottamalla työntekijät mukaan päätöksentekoon, liukastamalla prosesseja ja työkäytäntöjä, kehittämällä työympäristöä yhdessä ja yhdessä sopien, ja yleensäkin älyttömyyksiä vältellen. Sopinee kysyä, ovatko
Ohjelmistoyrittäjien kirjeessään esittämät kiky-konstit parhaat mahdolliset alan kilpailukykyä lisäävät ja huipputuloksiin motivoivat keinot, vai toimivatko ne jopa tarkoitustaan vastaan?
Onneksi todella monet alan yrittäjät ja yritykset ovat nähneet, että järkevin tapa toimia on sopia, että työajanpidennystä ei toteuteta. Tai jos toteutetaan, asiaa on pohdittu yhdessä työntekijöiden kanssa. Tällöin on löydetty aidosti tehokkuutta ja kilpailukykyä lisääviä keinoja: kouluttautumista, työhyvinvointia, työssäjaksamista, yhteistoimintaa. Povaammekin näille yrityksille ja yrittäjille valoisaa ja kilpailukyvyllistä tulevaisuutta, sillä ohjelmistoalalla nimenomaan työntekijä ja hänen henkinen panoksensa on se, josta firmojen tehokkuus, kilpailukyky ja tulos syntyvät.
Ylemmät toimihenkilöt YTN
Björn Wiemers, vastaava asiamies, tietotekniikan palveluala
Tietoalan toimihenkilöt
Esa Koskinen, puheenjohtaja
YTN ja Tietoalan toimihenkilöt ovat akavalaisia työntekijöitä edustavia neuvottelujärjestöjä, jotka sopivat tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen työnantajaliitto Teknologiateollisuuden kanssa. Alan työehtosopimuksen piirissä on yli 40 000 työntekijää.