Vuosilomista
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Vuosilomista ja niiden määräytymisestä on perinteisesti sovittu työehtosopimuksissa. Mikäli
sinuun ei sovelleta mitään työehtosopimusta, määräytyvät vuosilomat vuosilomalain mukaisesti.
Loman kertyminen
Vuosilomalain perusteella lomaa kertyy joko kaksi tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä
lomanmääräytymiskuukaudelta. Päivien määrä vaihtelee työsuhteen pituuden
perusteella. Mikäli työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.)
mennessä vähintään vuoden, kertyy lomaa 2,5 arkipäivää kuukaudessa. Jos taas
työsuhde on kestänyt alle vuoden 31.3. mennessä, kertyy lomaa 2 arkipäivää
kuukaudessa.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3. Tämä on se ajanjakso, jonka aikana tietylle
lomavuodelle kuuluvat lomat ansaitaan.
Kuluvan vuoden lomapäivien määrä riippuu siitä, montako täyttä lomanmääräytymiskuukautta
työntekijälle on kertynyt 1.4.2010 – 31.3.2011 välisenä ajanjaksona. Täysi
lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana
työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolopäivän veroista
päivää. Työssäoloon rinnastetaan erilaiset palkalliset vapaat, kuten vuosiloma
ja palkallinen sairausloma sekä eräät palkattomat vapaat tiettyyn rajaan
saakka.
Osa-aikaisen
työntekijän täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään sellaista
kalenterikuukautta, jonka aikana työtä on tehty vähintään 35 tuntia.
Osa-aikaisella tarkoitetaan tässä työntekijää, joka työskentelee vähemmän kuin
14 päivää kuukaudessa.
Loman pituus
Jokaiselta täydeltä
lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan siis kaksi tai kaksi ja puoli arkipäivää.
Täyden lomanmääräytymisvuoden aikana kertyy siis vuosilomaa 24 tai 30
arkipäivää.
Ansaitut
vuosilomapäivät ovat arkipäiviä. Näin myös arkilauantai kuluttaa lomaa, vaikka
se ei normaalisti olisikaan säännönmukainen työpäivä. Jos lomaa siis pidetään
täysi viikko, kuluu vuosilomapäiviä pääsääntöisesti kuusi. Poikkeuksen tähän
muodostaa esim. juhannusviikko, sillä juhannusaattoa ei pidetä arkipäivänä.
Vuosilomalaissa ei
ole määräyksiä siitä, että lomaan tulisi sisältyä jokin tietty minimimäärä
lauantaipäiviä. Työntekijän kannattaisikin tästä näkökulmasta pitää lomansa ns.
irtopäivinä, joista vaikkapa kolme osuisi kesäkuuhun ja kaksi heinäkuuhun.
Työnantaja ei voi tällöin vähentää työntekijältä yhtä ylimääräistä lomapäivää,
vaikka “putkeen” pidettynä kyseiseen jaksoon olisi sisältynyt yksi
lauantai.
Loman ajankohta
Kesäloma annetaan
lomakautena, 2.5. – 30.9. työnantajan määräämänä ajankohtana. Mikäli lomaa on
ansaittu yli 24 päivää, annetaan tämän ylittävä osuus lomapäivistä talvilomana
1.10. – 30.4. Ennen loman ajankohdasta päättämistä työnantajan tulee varata
työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Pääsääntöisesti
sekä kesä- että talviloma tulee antaa yhtäjaksoisina. Työntekijän
suostumuksella tai kun töiden käynnissä pitäminen sitä edellyttää,
työnantajalla on oikeus antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä se osa
kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää. Talviloma voidaan jakaa vain
työntekijän suostumuksella.
Kun työnantajan
määrää loman ajankohdan, siitä tulee ilmoittaa työntekijälle viimeistään
kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman
ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Ilmoituksen on tultava kuitenkin
viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Kun ilmoitus on kerran tehty,
se sitoo työnantajaa.
Sairastuminen
loman aikana tai sitä ennen
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai
aikana sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön, loma on
työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijällä on
vastaava oikeus loman siirtämiseen, mikäli työntekijä ennen loman alkamista
tietää joutuvansa lomansa aikana sairaanhoitoon. Työntekijän on pyydettävä
loman siirtämistä ilman aiheetonta viivästystä. Työntekijän on työnantajan
pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Mikäli lomaa
joudutaan siirtämään, tulisi se kuitenkin pyrkiä pitämään lomakauden aikana.