Ylempien toimihenkilöiden ansiot kasvoivat 1,7 prosenttia

YTN-datan tuloksista käy ilmi, että ylempien toimihenkilöiden mediaanipalkka nousi viime vuonna 1,7 prosenttia ollen 4554 euroa kuukaudessa. Myös juuri työelämään siirtyneiden ansiotaso kasvoi noin 150 euroa verrattuna edellisvuoteen.

– Palkkatasot vaihtelevat toimialoittain ja tehtävittäin. Asiantuntijatyötä tekevät ansaitsevat keskimäärin 4300 euroa kuussa ja keskijohdossa puolestaan 5250 euroa, sanoo tutkija Tuunia Keränen. – Esimerkiksi rahoitusalalla mediaanipalkka on 1630 euroa korkeampi kuin järjestöalalla, jossa palkkataso on matalin sopimusaloistamme, Keränen jatkaa.

Palkka nousi viime vuonna noin 72 prosentilla vastaajista. Aiempien vuosien tapaan tärkein syy ansioiden kehittymiseen oli kaikille maksettava yleiskorotus tai yrityskohtainen korotus, joka maksettiin noin puolelle vastaajista. Henkilökohtaisia meriittikorotuksia sai noin 22 prosenttia.

– Yleiskorotuksen rooli on edelleen merkittävä ansiokehityksen turvaajana, sillä meriittikorotuksia maksetaan varsin harvoille ja ne lisäksi kohdistuvat pääasiallisesti alle 50-vuotiaisiin, huomauttaa puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Ilman yleiskorotusta monella ansiotaso jämähtäisi kokonaan vuosiksi, vaikka työuraa olisi vielä useita vuosia jäljellä.

Koronapandemiasta huolimatta valtaosa vastaajista koki olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Erittäin tai melko tyytyväisiä oli eniten tietoalalla (85 %), melko tai erittäin tyytymättömiä työhönsä puolestaan eniten tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultoinnin alalla (17 %). Oma työkyky arvioitiin pääasiallisesti hyväksi, eikä sen arviointi vaihdellut juurikaan eri ikäryhmissä.

– Vaikka yli puolet vastaajista koki, että työn sirpaleisuus sekä jatkuvat keskeytykset kuormittavat, silti isossa kuvassa työkyky arvioitiin valtaosin hyväksi, Keränen sanoo. – Tähän vaikuttanee myös se, että valtaosa pitää työnsä sisältöä motivoivana ja moni kokee työn imua jatkuvasti omassa työssään, arvioi Keränen.

Työn tekemisen tavat ovat myös ylemmillä toimihenkilöillä muuttuneet koronapandemian aikana. Matkapäivien väheneminen jatkui, sillä enää noin 43 prosenttia ilmoitti matkustavansa keskimäärin 18 päivää vuodessa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Suurin osa vastaajista teki ainakin jonkin verran etätyötä. Vain 11 prosenttia kertoi, ettei tee lainkaan etätyötä. Eniten etätyötä tehdään vakuutus-, tieto- ja ICT- aloilla, vähiten rakennus- ja suunnittelualoilla.

– Kevään aikana on palattu pitkän etätyöjakson jälkeen osin jo perinteisesti toimistoille ja nyt monella työpaikalla mietitään uudestaan etätyön tekemisen edellytyksiä, Hankamäki sanoo. – Jatkossakin asiantuntijalla on oltava laaja oikeus ja mahdollisuus päättää työnsä tekemisen ajasta sekä paikasta. Työskentelypaikasta riippumatta työajanseurannan ja työaikajoustojen on oltava asiantuntijoiden käytettävissä, muistuttaa Hankamäki.

Lisätiedot:
Teemu Hankamäki, puheenjohtaja
p. 040 709 6681

Tuunia Keränen, tutkija
p. 09 2291 2288

Tuore YTN-data julkaistiin uudessa, visuaalisessa muodossa ja siihen voi tutustua tarkemmin täällä. YTN-data kokoaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsenliittojen työmarkkinatutkimukset yksityiseltä sektorilta. Tutkimus tarkastelee asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevien palkkoja ja työoloja.