Skip to content

Ylempien toimihenkilöiden palkkakehitys suotuisaa

Asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevillä keskiarvopalkka nousi kaksi prosenttia viime vuonna ollen 4917 euroa kuukaudessa. Työelämään siirtyneiden mediaanialkupalkka oli 3050 euroa kuukaudessa, jossa kasvua edellisvuodesta oli 30 euroa. Covid-pandemian seurauksena osalla vuosiansiot myös laskivat lomautusten tai irtisanomisten takia.

– Yli 5000 euron palkkoja ansaitaan finanssi- ja metsäalalla, matalimmat palkkatasot ovat ylempien toimihenkilöiden osalta suunnittelu- ja järjestöaloilla, sanoo tutkimusryhmän vetäjä Varpu Multisilta. – Palkka nousi tutkimukseen vastanneista 70 prosentilla ja noin neljällä prosentilla palkat puolestaan laskivat, Multisilta jatkaa.

Yleiskorotuksen tai yrityskohtaisen palkankorotuksen sai hieman yli puolet ylemmistä toimihenkilöistä. Meriittikorotuksia sai 17 prosenttia ja kokonaisuudessaan näitä korotuksia saavien määrä laski edellisvuodesta neljällä prosenttiyksiköllä.

– Yleiskorotuksen merkitys ansiotason kasvuun on ylempien toimihenkilöiden kohdalla edelleen huomattava, kun meriittikorotuksia maksetaan alati vähenevälle joukolle. Tämä kannattaa pitää mielessä nyt, kun työnantajilla näyttää olevan entistä enemmän haluja irrottautua työehtosopimusten yleissitovuudesta ja sen myötä myös yleiskorotuksista, puheenjohtaja Teemu Hankamäki huomauttaa.

Ylempien toimihenkilöiden todellinen työaika on keskimäärin 39,8 tuntia viikossa, vaikka valtaosalla on sovittu 37,5 tunnin viikoista. Yli 40 tunnin työviikkoa tehdään yleisimmin metsäalalla ja tilintarkastus- ja konsultointialalla.

– Pandemian aikana asiantuntijatyön tekeminen on pitkälti irronnut paikasta ja sen seurauksena työajan sijoittuminen vuorokauteen ja viikkoon pirstaloituu entisestään. Jatkossa on syytä seurata entistä tarkemmin, miten muutos vaikuttaa todellisiin työaikoihin, Hankamäki sanoo.

Eniten poikkeustila näkyi työmatkojen selvänä vähenemisenä. Matkapäivien määrä väheni noin 20 prosenttiyksikköä viime vuonna.

– Työasioissa matkustamisen korvaaminen on perinteisesti ollut jäsentemme kohdalla murheenkryyni useilla toimialoilla, muistuttaa Hankamäki. – Jää nähtäväksi, missä määrin matkustaminen palautuu pandemiaa edeltävälle tasolle ja hyödyntävätkö yritykset tulevaisuudessa etäyhteyksiä enemmän tai mikä matkustamisen kuormittavuus jatkossa tulee olemaan, Hankamäki pohtii.

Myös ylemmillä toimihenkilöillä kokemus työpaikan vakaudesta heikkeni aiempaan vuoteen verrattuna. Lomautusten määrä nousi ennätykselliselle tasolle ja vuodenvaihteessa kokoaikaisesti lomautettuna oli kaikkiaan 13 621 korkeakoulutettua. Lomautusuhka koettiin todennäköisemmäksi kuin irtisanomisuhka, sillä viidennes vastaajista piti lomautusta mahdollisena omalla työpaikallaan. Irtisanomisia omalla kohdallaan piti todennäköisinä tai mahdollisina viisi prosenttia vastaajista.

– Eniten lomautusuhkaa arvioitiin toteutuvan teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla. Irtisanomisia puolestaan pidettiin eniten mahdollisina metsä- ja rahoitusalalla, Multisilta kertoo.


YTN dataraportti on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Raportti koostuu YTN-liittojen vuotuisista jäsentutkimusten aineistoista ja ne on kerätty loppusyksystä 2020. Vastaajia aineistossa on 27 183.

Lue myös artikkeli: Yleiskorotukset nostivat palkkoja, mutta korona lisäsi lomautusriskiä

Lisätiedot:

 

Varpu Multisilta, tutkimusryhmän vetäjä
p. 044 552 1111

 

 

Teemu Hankamäki, puheenjohtaja
p. 040 709 6681

Uutiset ja tiedotteet