YTN-data 2024: Mediaanipalkka ylitti 5000 euroa, reaalipalkat nousivat ensi kertaa kahteen vuoteen
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Teksti: Mikko Nikula
Kuvat: Opa Latvala, YTN-data 2024
YTN-liittojen jäsenten mediaanipalkka lokakuussa 2024 oli 5020 euroa kuukaudessa. Se kasvoi 99 euroa eli 2,0 prosenttia edellisvuodesta. Koska inflaatio jäi tätä vähäisemmäksi, myös jäsenten ostovoima kasvoi. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2024 YTN-datasta.
Vuoden 2023 lokakuusta vuoden 2024 lokakuuhun kuluttajahinnat kallistuivat 1,1 prosenttia. Kahtena edellisenä vuonna inflaatiovauhti oli ollut niin hurja, että palkankorotukset eivät pysyneet perässä.
– Parin vuoden tauon jälkeen palkat nousivat enemmän kuin hinnat. Toisin sanoen reaalipalkat nousivat, kun vuoden 2023 ja 2022 YTN-datassa ne laskivat, kertoo tutkija Tuunia Keränen.
Mediaanipalkka nousi ensimmäistä kertaa YTN-datassa yli 5000 euron. Keskiarvopalkka oli 5488 euroa, mikä oli 2,2 % enemmän kuin vuonna 2023. Alkupalkan eli juuri työelämään siirtyneiden palkan mediaani YTN-liittoihin kuuluvilla oli 3 550 euroa, missä on noin 100 euroa lisäystä edelliseen vuoteen.
ISO ENEMMISTÖ JÄÄ ILMAN MERIITTIKOROTUKSIA JA TYÖNANTAJAERIÄ
Vastaajista 79 prosenttia kertoi palkkansa nousseen edellisvuodesta. Selvästi yleisin syy palkankorotukselle oli työehtosopimukseen perustuva yleiskorotus, jonka ilmoitti saaneensa 57 prosenttia kaikista vastaajista.
Henkilökohtaisen palkankorotuksen eli meriittikorotuksen oli saanut 18 prosenttia kaikista vastaajista. 11 prosenttia vastaajista oli saanut työehtosopimuksen mukaisia työnantajaeriä; ne ovat korotuksia, jotka työnantaja voi jakaa paikallisesti itse päättämällään tavalla.
– Tulokset osoittavat taas kerran sen, että työehtosopimuksissa sovitut yleiskorotukset ovat ylempien toimihenkilöiden palkkakehitykselle tärkeitä. Meriittikorotukset kohdistuvat huomattavan pienelle joukolle, tulkitsee Keränen.
Meriittikorotuksia saavien osuus on pitkään ollut noin 20 prosenttia YTN-datan vastaajista ja näyttäisi vieläpä olevan pienentymään päin.
– Vuoden 2022 kyselyaineistossa osuus oli 23 prosenttia, vuonna 2023 21 prosenttia ja nyt siis 18 prosenttia. Nuoremmissa ikäryhmissä meriittikorotuksia saadaan suhteellisesti eniten.
Yleisimpiä meriittikorotukset olivat tilintarkastus- ja konsultointialalla, elintarvikealalla sekä rahoitusalalla, joiden vastaajista niitä oli saanut noin neljäsosa. Järjestöalalla ja ammattikorkeakouluissa meriittikorotuksia sai vain noin joka kymmenes vastaaja.
YLI 26 000 VASTAAJAA – ”AINUTLAATUINEN TUTKIMUSAINEISTO”
YTN-data on vuosittain julkaistava kyselyaineisto, joka koostetaan Ylemmät Toimihenkilöt ry:n jäsenliittojen omista työmarkkinatutkimuksista. Vuoden 2024 YTN-data perustuu yhdeksän liiton tutkimusten tuloksiin.
Kyselyt tehdään syksyisin, tulokset valmistuivat keväällä. Uusimman YTN-datan vastaajien kokonaismäärä on runsaat 26 000.
– Tämä on oikeastaan ainutlaatuinen tutkimusaineisto, jolla saadaan tietoa palkoista ja työoloista. Vastaajajoukko on hyvin suuri. Muutokset eri vuosien välillä ovat useimmiten vähäisiä, mitä voi pitää merkkinä siitä, että tieto on luotettavaa, sanoo Tuunia Keränen.
YTN-datan vastaajista miehiä oli 62 ja naisia 38 prosenttia. Naisten osuus oli suurin järjestöalalla, 73 %. Teollisuus on miesvaltaisempi kuin palvelusektori.
Vastaajien mediaani-ikä oli 43 vuotta, ammattivuosien mediaani oli 14. Asematasokseen 65 % ilmoitti asiantuntijan, keskijohtoon kuului 20 %.
Pienten tai keskisuurten yritysten palkkalistoilla oli 40 %. Noin viidesosalla työnantaja oli yli 3000 hengen organisaatio, ja alle kymmenen hengen organisaatiossa työskenteli 5 % vastaajista. Henkilöstömäärällä mitattuna suurimmat työnantajat olivat metsäalalla, pienimmät järjestöalalla.
RAHOITUSALA JÄLLEEN PALKKAJOHTAJANA
Suurimpia palkkoja maksettiin rahoitusalalla, jonka mediaanipalkka oli 6006 euroa. Rahoitusala on ollut palkkajohtaja myös aiempien vuosien YTN-datoissa. Seuraavaksi korkeimmat mediaanipalkat olivat vakuutusalalla (5900 euroa) sekä metsäalalla (5500 euroa).
Suunnitteluala 4350 euron mediaanipalkallaan edustaa alojen vertailussa palkkatilaston toista päätä. Järjestöalalla mediaanipalkka oli 4452 euroa ja ammattikorkeakouluissa 4460 euroa.
Vastaajista lähes joka toinen koki työmääränsä ainakin toisinaan liian suureksi. 9 prosenttia kertoi tekevänsä jatkuvasti liian paljon töitä, 39 prosenttia ajoittain. Ylityöt korvattiin yleisimmin ilman korotuksia ”yksi yhteen” -periaatteella joko rahana tai vapaa-aikana; ylityöitä tekevistä vastaajista näin kertoi 37 %. Ylityön tekijöistä 28 % sai työaikalain mukaiset korotukset, mutta 23 % jäi vaille erillistä korvausta tai ylityöt sisältyivät heillä peruspalkkaan.
Tulevaisuudennäkymiä YTN-datan vastaajat arvioivat hieman heikommiksi kuin edellisenä syksynä. Esimerkiksi oman työpaikkansa tilannetta piti vakaana tai melko vakaana 67 % vastaajista, kun vuonna 2023 luku oli 70 %.
Alakohtaiset erot olivat huomattavat.
– Kaikista vastaajista 15 prosenttia piti irtisanomisia mahdollisina tai todennäköisinä omalla työpaikallaan, ICT-alalla 38 prosenttia. Lomautusten riski puolestaan koettiin rakennus- ja suunnittelualoilla suuremmaksi kuin muualla, kertoo Tuunia Keränen.