YTN ja JUKO: Ostovoiman kasvu turvattava syksyn sopimuskierroksella
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
JUKOn ja YTN:n johtajat Maria Löfgren ja Heikki Kauppi uskovat, että syksyn neuvottelukierros etenee aikataulussa. Molemmat pitävät ostovoiman turvaamista ja luottamusmiesten aseman vahvistamista tärkeinä.
Näkyykö talouskasvu palkansaajien ostovoimassa? Se nähdään syksyn ja talven neuvottelukierroksen jälkeen.
Kysyimme Akavan neuvottelujärjestöjen johtajilta, millaiset tavoitteet heillä on syksyn sopimuskierrokselle ja millaiset asetelmat ovat. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn toiminnanjohtajan Maria Löfgrenin mielestä sopimuksissa on sitouduttava julkisen sektorin palkkaepäkohtien korjaamiseen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi pitää tärkeänä, ettei liittokierros riistäydy liittojen väliseksi palkankorotuskilpailuksi.
Millaiset neuvotteluiden lähtökohdat ovat?
Maria Löfgren:
“Tilanne on äärimmäisen mielenkiintoinen. Tämä on ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun työehdoista ja korotuksista neuvotellaan ilman niin sanottua keskitettyä sopimusratkaisua. Tuon kymmenen vuoden aikana suomalaiset palkansaajat ovat kannatelleet kansantaloutta ja tukeneet yritysten pärjäämistä ottamalla vastaan ääriniukkoja tai nollalinjan palkankorotuksia. Julkisella sektorilla on tämän lisäksi leikattu lomarahoja. Samanaikaisesti on irtisanottu vuosittain kymmeniätuhansia työntekijöitä, heikennetty työttömyysturvaa ja siirretty työnantajamaksuja palkansaajien maksuosuuksiin.
On selvää, että talouskasvun käynnistyttyä tällä linjalla ei tulla jatkamaan. Suomalaiset palkansaajat ovat osoittaneet vastuullisuutensa ja nyt heitä on palkittava sekä kannustettava tekemään työtä entistäkin innovatiivisemmin ja tuottavammin. Tämän pitää näkyä palkankorotuksina ja työehtojen kehittymisenä.”
Heikki Kauppi:
“Kilpailukykysopimus vaikuttaa edelleen neuvottelukierrokseen. Allekirjoittajat sitoutuivat sopimuksessa siihen, että syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros “toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä”. Talous on tänä vuonna kääntynyt kasvuun, mutta siitä ei kannata innostua niin paljon, että kasvun jatkumisen edellytykset leikattaisiin saman tien pois.
Tässä hengessä YTN tavoittelee vähintään palkansaajien ostovoiman turvaavia palkankorotuksia tai vastaavaa sopimuksen kustannusvaikutusta. Lisäksi kilpailukykysopimuksen mukainen sosiaaliturvamaksujen osittainen siirto palkansaajien maksettavaksi luo edelleen korotuspaineita, sillä kokonaisveroaste nousee maksujen vaikutuksesta vuonna 2019 noin 0,4 prosenttiyksikköä.
On tärkeää, että liittokierros ei riistäydy liittojen väliseksi palkankorotuskilpailuksi sen jälkeen, kun vientiteollisuus on tehnyt omat ratkaisunsa. Kierroshan etenee siten, että ensin tehdään ratkaisut metsässä, teknologiateollisuudessa ja kemiassa, ja palvelualojen ja julkisen sektorin sopimukset umpeutuvat vasta sen jälkeen.”
Millaiset tavoitteet omalla neuvottelujärjestöllänne ja sen sopimusaloilla on syksyn työmarkkinaneuvotteluille?
Maria Löfgren:
“Linjamme on korotusten suhteen selkeä: jokaisen JUKOn sopimusten piirissä olevan palkansaajan on saatava prosentuaalinen vähimmäiskorotus. Lisäksi haluamme pidempiaikaista ja sitovaa näkymää, miten palkkaepäkohtia, kuten vaativien ja vastuullisten tehtävien palkkauksen jälkeenjääneisyyttä saadaan korjattua. Julkisella sektorilla on paljon koulutettuja, kokeneita ja osaavia työntekijöitä, joiden palkkatasossa tehtävän vaativuus ei näy ja joiden ansiokehitys on käytännössä junnannut paikallaan. Julkisella sektorilla ei niin sanottuihin palkkaliukumiin eli sopimuskorostusten ylittäviin korotuksiin juuri törmää.
JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgrenin mielestä sopimuksissa on sitouduttava julkisen sektorin palkkaepäkohtien korjaamiseen.
Julkinen sektori on naisvaltainen, joten palkkataso-ongelmat näkyvät tasa-arvoepäkohtina. Vielä ei ole kuitenkaan aika esittää vaatimuksia numeroina, koska sopimuksemme päättyvät vasta ensi vuoden tammikuun lopussa. Lukuja tarkennetaan, kun nähdään, miten muiden alojen palkankorotukset syksyn mittaan kehittyvät ja miten kasvuennusteet päivittyvät.
Muut työehtotavoitteemme koskevat erityisesti työaikoihin liittyviä järjestelyjä. Nostamme vahvasti esiin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman, ajankäytön, koulutuksen ja toimivaltuuksien parantamisen.”
Heikki Kauppi:
“Niin kauan kuin maassa tehdään yleiskorotuksia, ne kuuluvat myös ylemmille toimihenkilöille. Muutenhan kävisi niin, että enemmistö ylemmistä jäisi ilman korotusta tilanteessa, jossa kaikki muut palkansaajat saisivat korotuksen. Järjestys olisi silloin selkeästi väärä.Haluamme eroon kilpailukykysopimuksen määrittämästä 24 tunnin työajan pidennyksestä vähintään siten, että se sovitaan määräaikaiseksi. Lisäksi sopimuksiin on saatava kirjaukset, joilla annetaan luottamusmiehelle mahdollisuus sopia paikallisesti etätyöjärjestelmän sisällöstä ja käyttöönotosta.
Kilpailukykysopimuksen tuomasta 24 tunnin työajan pidennyksestä on päästävä eroon, sanoo YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.
Matka-ajan korvattavuus on ylemmille toimihenkilöille edelleen ongelma. Toistaiseksi olemme saaneet matka-ajan korvauksen vain muutamiin työehtosopimuksiin, ja luonnollisesti tavoittelemme lisää tällaisia sopimuksia.Lisäksi luottamusmiesten asema kaipaa edelleen vahvistamista. Luottamusmiehen tulee olla kaikin tavoin tasavertaisessa neuvotteluasemassa työnantajaan nähden. Hänellä on esimerkiksi oltava oikeus käyttää ulkopuolista asiantuntijaa.YTN:n sopimusaloilla on myös alakohtaisia kysymyksiä, joita viedään sopimuspöytiin toimialakohtaisen neuvottelukierroksen henkeen sopivasti.”
Millaiselta syksyn aikataulu neuvotteluiden osalta näyttää? Millaiset ovat odotukset neuvotteluiden suhteen?
Maria Löfgren:
“Uskon, että neuvotteluaikataulujen ja sopimuskausien päättymisajankohtien haitaria pyritään kaventamaan eri aikoina päättyvistä työehtosopimuksista huolimatta. Neuvottelut tulevat varmasti olemaan haastavat, mutta olen varma, että pöydissä olevat ammattilaiset pääsevät ratkaisuihin. Toivon, että painostustoimia ei jouduta käyttämään. Niiltä vältytään, jos osapuolten tilannekuva on riittävän samanlainen ja omat vaatimukset suhteutetaan siihen.”
Heikki Kauppi:
“Ainakin tällä hetkellä on olemassa kaikki edellytykset sille, että sopimukset syntyvät aikataulun mukaisesti odotusten mukaisessa järjestyksessä.”
Millaisia vaikutuksia sote- ja maakuntauudistuksella on julkisen sektorin sopimuksiin ja neuvotteluihin?
Maria Löfgren:
“Voi olla, että seuraavista työehtosopimuksista neuvotellaan ilman varmaa tietoa siitä, mitkä tahot neuvottelevat kuntien, maakuntien sekä niiden yhtiöiden tai yksityisten palveluntarjoajien työehdoista tulevaisuudessa. Tulevaisuuden sopimusjärjestelmän rakentamisen tilanne on vielä auki, koska sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu siirtyi vuodella eteenpäin ja uudistus astuu voimaan vasta 1.1.2020. Neuvottelutapojen ja -pöytien lopullista muotoa ei voitane sitovasti päättää ennen kuin soten valinnanvapauden sisältö on selvillä helmikuussa 2018. JUKOn jäsenten kannalta on tietysti keskeistä, että JUKO on mukana tulevissakin neuvottelupöydissä – siitä pidämme kiinni.”
Teksti: Jaana Parkkola (toimi.)
Kuvat: Liisa Takala (Löfgrenin kuva) ja Jari Härkönen (Kaupin kuva)
Artikkeli julkaistu Akavalaisessa 20.9.2017