YTN Summit luotasi tulevaan neuvottelukierrokseen

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari tyrmää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkilan ehdotukset työntekijän aseman heikentämisestä ja nollakorotuksista. Hän korostaa, että monet työelämän epäkohdat kaipaavat pikaista korjaamista.

EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila toisteli YTN Summitissa 19.4. Etelärannan suunnalta tuttua sanomaa. Hänen mielestään talouden ja kilpailukyvyn vuoksi yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa. Hän toivoo, että liitot löytäisivät ennen syksyn liittokierrosta yhteisen maltillisen palkkalinjan.

– Olisi hyvä, että ennen sopimuskauden alkua, pystyisimme pitämään yhteyttä liittojen kesken, jotta kaikki ymmärtäisivät taloustilanteen samalla tavalla. Kauhukuva olisi liittokierros, joka johtaisi lakkoihin.

Ehdotuksestaan huolimatta Kokkila ei haikaile keväällä kariutuneen keskitetyn sopimuksen perään. Hänen mielestään sovun syntyminen kaatui ajan puutteeseen. Myös sopimisen pakko puuttui. Tällä hetkellä liitot valmistautuvat liittokierrokseen.

– Nykyisessä tilanteessa tekstikysymykset tulee neuvotella liittokohtaisesti ennemmin kuin keskitetysti.

Kokkila myös moittii nykyisiä työehtosopimuksia työelämää jäykistäviksi. Hän haluaisi karsia niitä niukemmiksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi työntekijän aseman heikentämistä.

Palkansaajat tiivistävät yhteistyötään

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ei niele Kokkilan ehdotuksia. Muun muassa yritysveron tuntuva alennus ja voittoa tekevien yritysten yt-neuvottelut osoittavat, että yrityksillä on pelivaraa. Lisäksi kalliiksi mainostettu palkkataso on lähellä kilpailijamaita Saksaa ja Ruotsia.

– Yrityksille on leivottu viime aikoina paljon hyvää, joten yhteisestä kakusta pitäisi jakaa myös palkansaajille. He tekevät yrityksen tuloksen.

Porokari korostaa, että perälautaa ei unohdeta tulevissa neuvotteluissa. Paikallinen sopiminen on hyvin ongelmallista. Viime vuosina henkilökohtaisen palkankorotuksen on saanut yhä harvempi työntekijä juuri paikallisten erien vuoksi.

– Yleiskorotus on tarkoitettu siihen, että se paikkaa inflaatiota. Meriittikorotukset ovat erikseen.

Työelämän epäkohdat kaipaavat Porokarin mielestä pikaista korjaamista. Runsasta voittoa tekevien yritysten yt-neuvottelut ovat osoittaneet yt-lain heikkouden. Myös irtisanomissuoja pitäisi saada Suomessa eurooppalaiselle tasolle. Työaikakulttuurin rappiokin tarvitsee ryhtiliikettä. Ylitöiden ja matka-ajan korvaaminen pitää saada kuntoon kaikilla aloilla.

Porokari näkee myönteisenä, että palkansaajajärjestöt ovat tiivistäneet yhteistyötään. Teollisuuden palkansaajat TP on toiminut tämän vuoden alusta alkaen rekisteröityneenä yhdistyksenä.

– Ajamme yhdessä isoja tavoitteita, kuten kilometrikorvauskompensaatiota, työttömyysturva-asioita ja järjestöjen kanneoikeutta.

Työaikarappio kuriin

YTN kampanjoi maalis-huhtikuussa korvauksettomia ylitöitä vastaan. Kampanja huipentui YTN Summitiin. Akavan asiantuntija Tarja Arkion mukaan työturvallisuuslain muutos tuo uutta ryhtiä retuperällä olevaan työaikakulttuuriin.

– Nyt työnantajan on selvitettävä, mikä kaikkien eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Onko työntekijä velvoitettu vastaamaan sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella, joutuuko hän käyttämään vapaa-aikaansa työhön liittyviin matkoihin ja onko työn määrä suhteessa työaikaan kohdallaan.

YTN Summitissa sanottua

• “Toive on, että palkkojen vuotuinen nousu ei ylittäisi 2,5 prosenttia.” Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila

• “Globalisaatio tarkoittaa miljardin kunnianhimoisen ihmisen pääsyä työmarkkinoille.” Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn johtaja Matti Apunen

• “Luova työ merkitsee sitä, että omassa työssä ollaan koko ajan läsnä, sitä kehitetään jatkuvasti ja työhön tuodaan henkilökohtaista lisäarvoa. Näin pärjäämme globaalissa kilpailussa.” EVAn johtaja Matti Apunen

• “Yliopistot saavat seuraavaksi digitaalisesta kumouksesta suoraan vasten taulua.” EVAn johtaja Matti Apunen

• Firmoissa ei ole resursseja uusien asioiden kehittämiseen kuten aiemmin.” Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi

• “Saamme vuoden aikana positiivista palautetta 10 minuuttia ja negatiivista palautetta 2 000-3 000 minuuttia.” Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava