Akava, YTN ja JUKO: Henkilöstöedustus uudistettava ja saatettava ajan tasalle

– Akava edellyttää, että hallintoedustuslain henkilöstöedustusta koskevat säännökset päivitetään yhteistoimintalain uudistamisen yhteydessä. Nykyinen laki sallii vapaamuotoiset järjestelyt, joissa henkilöstön edustajan vaikutusmahdollisuus ei toteudu lain tarkoittamalla tavalla, sanoo Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto.

Hallintoedustus tarkoittaa työntekijöiden edustajan mahdollisuutta osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien kysymysten käsittelyyn yrityksen hallintoelimissä. Nykyinen laki, joka tuli voimaan vuonna 1990, koskee vähintään 150 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Hallintoedustus voidaan toteuttaa yrityksessä joko lain mukaan tai sopimalla.

– Alun perin hallintoedustuspaikka on ollut yrityksen varsinaisessa, muutoinkin olemassa olevassa toimielimessä myös sopimusten perusteella, mutta niitä on alettu kuitenkin sijoittaa yhä enemmän keinotekoisesti muodostettuihin toimielimiin. Uudella lailla tulee puuttua tähän epäkohtaan, Kannisto toteaa.

Hallintoedustus tulisi Akavan mielestä myös sopimusten nojalla järjestää tietynkokoisissa yrityksissä joko hallitukseen, hallintoneuvostoon tai yrityksen kaikki tulosyksiköt kattavaan johtoryhmään. Lisäksi hallintoedustuslain vaatimusta henkilöstön määrästä pitää laskea nykyisestä 150 työntekijästä merkittävästi.

Akava Worksin tuore luottamusmiesbarometri kartoitti keväällä 2019 muun muassa henkilöstöedustusta yritysten hallinnossa, paikallista sopimista ja henkilöstöedustajan tiedonsaantia sekä sopimusongelmia työpaikoilla.

– Barometristä käy ilmi, että luottamusmiehistä 80 prosenttia pitää hallintoedustusta erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Yhteistoimintalain uudistamisen yhteydessä on tärkeää myös luoda oikeasti toimiva hallintoedustus, sillä suomalainen työelämä kaipaa avointa, keskustelevaa ja tuloksellista yhteistoimintaa, toteaa Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Hallintoedustusjärjestelmä kannattaisi ulottaa myös julkiselle sektorille. Henkilöstöllä ja sen edustajilla on oltava mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin päätöksiä tehtäessä ja myös vaikuttaa niihin – kaikilla sektoreilla. Ehdotamme, että yhteistoimintalainsäädäntöä uudistettaessa aletaan valmistella hallintoedustusta vastaavaa järjestelmää myös valtion virastoihin ja laitoksiin, kuntiin, seurakuntiin ja yliopistoihin, sanoo toiminnanjohtaja Maria Löfgren Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOsta.

Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi akavalaisille luottamusmiehille tehtävä kysely. Kyselyyn vastaavat valtion akavalaiset pääluottamusmiehet ja neuvottelijat, kuntien, seurakuntien ja yliopistojen akavalaiset pääluottamusmiehet, sekä yritys- ja järjestösektorin akavalaiset luottamusmiehet. Kysely toteutettiin helmikuussa 2019 kolmatta kertaa.

Tutustu tuloksiin: Luottamusmiesbarometri 2019