Artikkeli: Irtisanomisten helpottaminen loisi monta sudenkuoppaa

“Työllistymisen nostamiseksi löytyy muita keinoja”

Henkilösyistä johtuvien irtisanomisten helpottaminen ei lisää korkeasti koulutettujen työllisyyttä, arvioi Ylemmät toimihenkilöt YTN. Järjestön mukaan siihen löytyy muita keinoja. Hallitus haluaa helpottaa pienten yritysten irtisanomisia työllisyyden nostamiseksi. Esitys koski aiemmin alle 20 hengen työpaikkoja, mutta lokakuun alussa esitystä muutettiin koskemaan alle 10 hengen työpaikkoja. Uudessa esityksessä henkilökohtaisia syitä on rajattu aiemmasta.

YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki sanoo, että uusi esitys ei muuta keskeisintä ongelmaa.

– Juridinen ongelma on edelleen olemassa, eli luodaan kahdet työmarkkinat, joista toisessa työntekijä on tavallaan koko ajan koeajalla. Lakia ajetaan eteenpäin kevyin perustein, sillä tulokset ovat täysin oletusten varassa.

Selvitysten mukaan helpotettu irtisanominen henkilökohtaisista syistä ei ole lisännyt muuallakaan työpaikkoja, vaikkakin henkilöstön vaihtuvuus on kasvanut.

Työministeri Jari Lindström (sin.) vetoaa, että henkilökohtaisista irtisanomissyistä voidaan sopia työehtosopimuksissa toisin kuin lakiesityksessä. YTN:n kaikilla aloilla ei ole työehtosopimuksia.

– Jos työntekijä ja työnantaja haluavat sopia työsopimuksessa tiukemman irtisanomissuojan, se on mahdollista, mutta tapahtuuko niin, Hankamäki kysyy.

Irtisanominen on jo nyt helppoa

Hallitus perustelee esitystään pienten yritysten virheellisten rekrytointien vähentämisellä.

Viime vuoden alusta voimassa ollut kuuden kuukauden koeaika antaa YTN:n lakiryhmän puheenjohtajan Jan Degerlundin mukaan riittävästi aikaa purkaa rekrytointi.

Muutoksia irtisanomissuojaan ei hänen mukaansa tarvita. Työntekijän irtisanominen henkilösyistä on riittävän helppoa jo nyt, kun varoitusmenettelyä noudatetaan.

– Varoitusmenettelyn pitää olla johdonmukaista. Ongelmiin pitää puuttua riittävän ajoissa, ensin huomauttamalla. Kun varoitukset on annettu kirjallisesti eikä työntekijä ole korjannut toimintaansa kohtuullisessa ajassa, työnantaja on Degerlundin mukaan hyvin vahvoilla mahdollisessa riidassa. Irtisanomisen syyksi on esimerkiksi riittänyt yhden päivän luvaton poissaolo, kun työntekijää on varoitettu aiemmin myöhästymisistä.

Degerlund tähdentää, että ylemmän toimihenkilön tekemisiä voidaan tarkastella kriittisemmin kuin tavallisen palkansaajan. Irtisanomisperusteeksi on oikeudessa katsottu myös asiakkaiden tyytymättömyys toimihenkilöön, vaikkei toimihenkilön voitu osoittaa aiheuttaneen tyytymättömyyttä omalla toiminnallaan.

– Laissa mainitaan kokonaisharkinta. Irtisanomisen syytä arvioidessa otetaan huomioon työnantajan olosuhteet kokonaisuudessaan. Yksi näistä tekijöistä on yrityksen koko, joten irtisanomiskynnyksen täyttymiseen vaikuttaa nykyiselläänkin yrityksen pieni koko.

Uudelleensijoitusvelvoite poistuisi

Jos työnantaja harkitsee irtisanomista henkilösyistä, hänen pitää ensin pohtia, voidaanko työntekijä sijoittaa uudelleen toiseen tehtävään. Mikäli sopivaa työtä ei ole tarjolla, työnantajan ei tarvitse noudattaa velvoitetta.

– Tämä on poistumassa lakiesityksestä, vaikka yrityksen ei nykyisinkään tarvitse räätälöidä työntekijälle uutta työpaikkaa, Degerlund kertoo.

– Käytännössä irtisanottavan työntekijän sijoittuminen uuteen tehtävään on harvinaisempaa pienissä yrityksissä jo siitä syystä, että positioita on ylipäätään vähemmän.

Käytäntö vasta oikeustapausten myötä

Jos laki hyväksytään, sen tulkinnat punnitaan vasta oikeudessa. YTN:n asiantuntijat ovat huolissaan työntekijän oikeudellisen aseman heikkenemisestä. Ennen kuin linja on oikeustapauksien myötä löydetty, työnantajat voivat toimia varsin vapaasti.

– Oikeudenkäynnit ovat kalliita. Työntekijä miettii hyvin tarkkaan, ennen kuin lähtee siihen mukaan, Degerlund sanoo. Työntekijän saama korvaus laittomasta irtisanomisesta on keskimäärin 8 – 9 kuukauden palkka, mutta hävitessä maksettaviksi koituvat oikeudenkäyntikulut ovat usein miltei yhtä suuret. Irtisanomisen perusteettomuudesta pitää olla varsin varma.

Kilpailukiellon purku tepsisi paremmin

Mikäli hallitus tosissaan haluaa lisätä pienyritysten rekrytointeja, sitä voi edistää esimerkiksi vähentämällä kilpailukieltosopimuksia, YTN:n varapuheenjohtaja Riku Salokannel sanoo.

Noin joka toisesta uudesta YTN:n jäsenen työsopimuksesta löytyy kilpailukieltosopimus. Se jää voimaan henkilösyistä johtuvasta irtisanomisesta huolimatta.

– Jos irtisanomista henkilösyistä helpotetaan, todellisuudessa tehdään loukku näille ihmisille. Luodaan reitti pitkittyneelle työttömyydelle.

Työvoiman liikkumisen ongelma ei helpottuisi lainkaan. Salokanteleen mukaan parempi vaikuttavuus saataisiin, jos sekä henkilöperusteiset että kollektiiviset irtisanomisperusteet ja kilpailukieltosopimukset käsiteltäisiin yhdessä, sillä yt-lain uudistaminen on vireillä.

– Nämä kaikki liittyvät työsuhteen päättämiseen. Jos halutaan aidosti muuttaa lainsäädäntö vastaamaan tätä päivää, nyt olisi tilaisuus käsitellä nämä kokonaisuutena esimerkiksi laittamalla koko paketti seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Irtisanomisehtojen muuttaminen on hallitukselle koetinkivi, sillä se ei saanut työaikalakiin läpi paikallisia joustoja, joita Suomen Yrittäjät odotti. Järjestö yritetään pitää tyytyväisenä tällä keinoin, Salokannel arvioi.

– Työaikajoustot ja irtisanomissuojan heikentäminen pienissä yrityksissä eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia. Jälkimmäinen asettaa yrityksetkin eriarvoiseen asemaan.
************

“Vähäisempi velvoitteiden rikkominen”

• Työntekijä voidaan irtisanoa alle 10 työntekijän yrityksissä entistä helpommin, jos hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa. Työsopimuslain 7 luvun 2 pykälän muutoksilla alennettaisiin irtisanomissuojaa.
• Nykyisen lain mukaan kyseessä pitää olla vakava velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti tai se, ettei työntekijä enää selviydy työtehtävistään.
• Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
• Vastaisuudessa irtisanomisperusteena voisi pitää myös näitä vähäisempää velvoitteiden rikkomista, laiminlyöntiä tai työntekoedellytysten muuttumista. Samalla poistuisi työnantajan velvollisuus osoittaa korvaavaa työtä mm. pitkäaikaiselta sairauslomalta palaavalle.
• Ehtona on, että yrityksessä on säännöllisesti alle 10 työntekijää.
• Aiemmassa esityksessä mainittiin irtisanomisperusteeksi työvelvoitteen laiminlyönti tai rikkominen “taikka epäasiallinen käyttäytyminen silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa”. Epäasiallinen käyttäytyminen, luottamussuhteen horjuttaminen sekä toiminnan vaikeuttaminen poistettiin esityksetä tulkinnanvaraisina.
• Edelleenkään työntekijää ei saisi irtisanoa mm. poliittisten mielipiteidensä tai yhdistystoiminnan takia.

Teksti: UP-Uutispalvelu/Birgitta Suorsa