Artikkeli: Puheenjohtaja perää asiantuntijoille arvostusta
Julkaistu
Kategoriat
Kuva: YTN:n puheenjohtajiston kokouksessa varapuheenjohtajat Riku Salokannel (vas.), Ville-Veikko Rantamaula ja Teemu Hankamäki sekä puheenjohtaja Samu Salo ja järjestöpäällikkö Katariina Styrman.
YTN:n puheenjohtaja Samu Salo pitää tärkeänä, että ylemmät toimihenkilöt arvostavat itse itseään ja toisia ylempiä toimihenkilöitä. Vain siten he saavuttavat kunnioituksen suomalaisessa työelämässä.
Vuoden vaihteessa neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajana aloittaneen Samu Salon mielestä on riski, että toimihenkilökenttä katoaa. Se ei ole kuitenkaan hänen mielestään ylempien toimihenkilöiden etu eikä sitä kannata edistää.
– Tämä on jo nähty insinöörien tilanteessa, kun teknikkoja ei enää kouluteta. Insinöörien työmarkkina-asema on heikentynyt monin paikoin. Niin voi käydä myös muilla aloilla.
Kun korkeakoulutettujen määrä kasvaa, arvostus yleensä laskee. Suomessa ei ole nähtävissä samanlaista suuntausta kuin Ruotsissa on ollut jo pitkään: siellä työntekijöitä arvostetaan.
– Tämä on suomalaisten ja ruotsalaisten työmarkkinoiden ero. Ruotsissa työnantajapuoli antaa myönteistä palautetta työntekijöille, muuallakin kuin juhlapuheissa. Se näkyy lisäksi tekoina.
Salo muistuttaa kuitenkin, että yritysten arki poikkeaa verrattuna työmarkkinoihin, jotka ovat osa valtakunnan politiikkaa. Hänen mielestään useimmissa yrityksissä tunnistetaan eri henkilöstöryhmien ja niiden jäsenten arvo.
–Toivon, että ylempien toimihenkilöiden määrän kasvaminen johtaa siihen, että saamme nimenomaan työnantajaliitoilta ansaitsemaamme arvostusta ja että ne kohtelevat meitä vähintään kohtuullisesti, Salo sanoo.
– Jos työnantajaliitot haluavat tunnustaa tosiasiat, heidän täytyy ymmärtää, kuinka tärkeitä ylemmät toimihenkilöt ovat suomalaiselle elinkeinoelämälle.
Johtajuus on saatava kuntoon
Jotta suomalaiseen elinkeinoelämään saadaan lisää tuottavuutta, yritysten täytyy investoida muun muassa koneisiin, laitteisiin ja ohjelmistoihin.
– Suomalainen tuottavuus kärsii nykyisin kaikkein eniten siitä, että johtajuus ja työn johtaminen eivät ole kunnossa. Varmaan eniten potentiaalia tuottavuuden kasvattamiseen on työpaikan arjessa, Salo arvioi.
Tavoitteita on syytä kirkastaa henkilöstölle siten, että jokainen ymmärtää, mihin tähdätään: miksi ja miten oma työ liittyy siihen.
Salo on jo usean vuoden ajan puhunut laiskistumisesta 2000-luvulla.
– Pärjäsimme pitkään hyvin ja siitä meille syntyi hyvän olon tunne. Se on vaarallinen tunne eikä ilman siitä irtipääsyä ole mahdollista edetä edellä mainituissa asioissa.
Osaavalle henkilöstölle maksettava
Salon mielestä yksi keskeinen osa tuottavuutta on osaava henkilökunta. Mutta onko näin tulevaisuudessakin?
Toisaalta hän on huolissaan ylempien toimihenkilöiden alhaisista palkoista. Ne vaikuttavat mielikuvaan siitä, mitä heiltä voi odottaa suhteessa kuukausipalkkaan. Se heikentää tuottavuutta.
– Prosessien ja niiden automatisointi parantavat myös kilpailukykyä, sillä emme voi kilpailla palkoilla, mitä olemme jossain määrin tehneet.
Kilpailukykyä nostavana tekijänä Salo painottaa myös motivoituneen henkilökunnan merkitystä.
Bulkkituotteita ei kannata tehdä
YTN:n puheenjohtaja näkee tärkeänä, että Suomessa keskitytään tekemään korkean jalostusarvon tuotteita tai palveluita.
– Palvelupuolella meillä on paljon mahdollisuuksia kasvattaa kakkua kilpailukykyisesti. Suomi on jäänyt Ruotsin jälkeen ennen kaikkea palveluviennissä. Emme ole kuitenkaan sen huonompia kuin ruotsalaiset.
Salon mielestä suomalaiset yritykset voivat kasvattaa valmistamiensa tuotteiden kilpailukykyä yhdistymällä niihin palvelut.
– Suomessa on isoja, menestyneitä yhtiöitä, joissa on oivallettu tämä jo kauan sitten.
Hyvänä esimerkkinä Salo mainitsee metsäkoneyhtiö Ponssen, joka on lanseerannut aikaa sitten tuotteidensa yhteyteen kunnossapito- ja päivityspalveluja.
Työehtosopimuksilla iso merkitys
Lisäarvon tuottamisen näkökulmasta ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessakin ovat Suomen viennin kannalta tärkeimmät. Näin Salo arvioi.
– Suorittavaa työtä tekevä pystyy marginaalisesti vaikuttamaan lisäarvon tuottamiseen, mutta ylempien toimihenkilöiden työ on keskeisessä roolissa. Ero on iso.
Salo perustelee näkemystään tehtävien erilaisuudella ja asiantuntijan työllä. Asiantuntija pystyy työssään tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja asioiden toteuttamiseksi.
– Hän voi ehdottaa asiakkaan tarpeisiin vielä parempia vaihtoehtoja, mistä syntyy lisäarvoa joko asiakkaalle tai loppukäyttäjälle.
Artikkeli on julkaistu alun perin Insinööri-lehdessä.
Teksti: Kirsi Tamminen /YTN
Kuva: Janne Luotola /YTN