Skip to content

Artikkeli: Rahoitusalan työnjohdon tärkein väline on nyt kysymys ”Miten meillä menee?”

Korona muutti kertarysäyksellä työelämää – suomalaistutkijan mukaan kansainvälisistä tutkimuksista piirtyy selvä trendi siitä, mikä korona-ajan etätyössä toimii ja mikä ei. Rahoitusalan työ ei ole erityissaareke. Tuore kyselytutkimus vahvistaa asian.

Vastuu tulevaisuuden työelämän laadusta on jaettu kolmelle: Yhteiskunnalle, työpaikoille ja yksilöille. Syyllisten etsintä ei auta – kaikkien on yhdessä ja erikseen mietittävä, millaiseksi työelämä on jatkossa järjestettävä.

Työntekijöihin on tärkeää säilyttää etäaikana tunneyhteys, sanoo Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö Hertta Vuorenmaa. Koronapandemian työelämään tuomista muutoksista on saatavilla jo ensimmäisiä havaintoja sekä kotimaisista että kansainvälisistä kyselyistä ja tutkimuksista. Niiden perusteella voidaan tunnistaa selkeitä muutostrendejä, jotka koskevat eri aloja.

Tällaisia trendejä ovat:

  • Alustava tuottavuuden parantuminen (kriisi-moodi) voi muuttua väsymykseksi.
  • Projektit vievät enemmän aikaa ja innovointi on vaikeampaa.
  • Sitoutuminen tiimiin ja organisaatioon voi vähentyä.
  • Osa kaipaa ihmisten kohtaamista ja osa ei. Osa haluaisi palata toimistolle ja osa ei.
  • Itsensä johtaminen on vaikeata – loppuunpalamisen riski kasvaa.
  • Organisoidut virtuaalikahvit eivät toimi, kun taas spontaanit puhelut toimivat paremmin.
  • Työmäärän ei koeta jakautuvan tasaisesti.
  • Rekrytointi, perehdytys ja koulutus on vaikeampaa.

”Aina on tietysti poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön. On varmasti organisaatioita, joissa virtuaalikahvit toimivat loistavasti! Se yleensä liittyy siihen, että työpaikalla oli jo ennen koronaa vahva yhdessä tekemisen kulttuuri. Sellainen on helpompi siirtää virtuaaliseen maailmaan. Tyhjästä virtuaalisten asioiden polkaiseminen on vaikeaa. Nuo ovat kuitenkin ylätason suuret linjat”, Hertta Vuorenmaa sanoo.

Tuore rahoitusalalla Finanssityö2030-hankkeessa tehty kyselytutkimus kertoo samoista löydöksistä: Etätöiden huonoimpina puolina nousivat esiin vaikeudet hiljaisen tiedon siirtymisessä sekä työyhteisöön kiinnittymisessä.

Toisaalta etätöistä on myös pidetty paljon: Rahoitusalan henkilöstöstä lähes puolet (42 %) haluaisi työskennellä jatkossa kahdesta kolmeen päivää viikosta etänä. Myös työrauhan on koettu lisääntyneen ja työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on ollut helpompaa.

Millaisen työelämän haluamme? Johtajilla suuri rooli – mutta vastuu jakautuu kaikille

Työelämän tutkijoilla on laaja yhteisymmärrys siitä, että tulevaisuuden työelämän laatua muovataan nyt isolla kädellä. Löydökset ovat saman suuntaisia muun muassa World Economic Forumin ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n tutkimusraporteissa.

Erityisesti johtajilla on suuri vastuu siitä, miten kestävää ja mielekästä työelämä jatkossa on kaikille työntekijöille. Käytännössä johtajat voivat esimerkiksi lähestyä asiaa neljän kysymyksen kautta:

  • Miksi osaajat haluaisivat olla töissä meillä?
  • Miltä muutos näyttää meillä nyt ja jatkossa?
  • Miltä oppiminen näyttää meillä nyt ja jatkossa?
  • Miltä niiden pitäisi näyttää?

Hertta Vuorenmaa muistuttaa, ettei tulevaisuus kuitenkaan ole vain johtajien asia. Vastuu tulevaisuuden työelämän yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä ja laadusta jakautuu yhteiskunnan, organisaatioiden ja niiden johtajien, sekä yksilöiden kesken. ”On kyse siitä, miten kestävää työelämä on sosiaalisesti – eli että työelämässä olevat ihmiset ovat hyvinvoivia ja kestäviä. Syyllisten etsintä ei auta, vaan jokaisen on mietittävä asiaa omasta näkökulmastaan”, Hertta Vuorenmaa sanoo.

Työntekijän vastuulla on itsensä kehittäminen ja johtaminen

”Yksilön tasolla mietittäviä asioita on esimerkiksi se, mitä tarkoittaa elinikäinen oppiminen sinun kannaltasi? Koska opit viimeksi jotain uutta? Kannattaa pohtia, mikä osa omasta työstä on sellaista, jonka kone tekee nopeammin ja paremmin kuin itse ja mitä sen jälkeen jää jäljelle. Millaisia taitoja on opittava, että jäljelle jääneistä töistä selviytyy– eikä vain selviydy, vaan myös nauttii työstään?”, Vuorenmaa avaa ajattelutapaa. ”Elinikäinen oppiminen ei tarkoita enää sitä, että mennään kurssille.”

Niin ikään työntekijän vastuu oman työnsä johtamisesta kasvaa. On myös työntekijän itsensä vastuulla löytää ne työnteon tavat, joilla töistä voi nauttia, niistä selviytyy, muttei uuvu ja kuluta itseään loppuun.

Vuorenmaan mukaan työntekijän kannattaa olla myös itselleen armollinen. Jos on todella vanhanaikaisessa, hierarkkisessa työpaikassa töissä, ei omaehtoiseen kehittymiseen ja itsensä johtamiseen ole välttämättä mahdollisuutta. Yksi asia on kuitenkin varma.
”Työnteon tulevaisuus on juuri niin hyvä tai huono, kuin millaiseksi me kaikki sen teemme!”

Teksti: Jussi Karhunen/FA


Vuorenmaa puhui aiheesta 18.5.2021 Finanssityö2030 -hankkeen webinaarissa.
Finanssityö2030 on rahoitusalan kehityshanke, jolla vahvistetaan yritysten ja niiden henkilöstön edellytyksiä uudistaa toiminta- ja työskentelytapojaan. Hankkeen toteuttavat yhdessä kaikki rahoitusalan sopijaosapuolet.

Kyselytutkimuksen yhteenvetoon voit tutustua YTN finanssialan sivuilla.

Lisätietoja hankkeesta ja finanssialan toiminnasta:
Riikka Sipilä, sopimusalavastaava
riikka.sipila@ytn.fi

Uutiset ja tiedotteet