Artikkeli: Työn ehdoista päätetään EU-pöydissäkin

Asiantuntijatyön arvostuksen pitää näkyä työaikasäännöksissä, matkatyön ehdoissa, osaamisen kehittämisessä ja asiantuntijoiden siirtymisen pelisäännöissä EU-maasta toiseen. Näistä ei päätetä pelkästään kansallisesti, vaan minimitasosta päätetään koko Euroopan unionin tasolla. Siksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN on päättänyt mennä mukaan palkansaajien Brysselin edustustoon FinUnionsiin.

YTN:n puheenjohtajan Heikki Kaupin mukaan järjestön pitää olla
vaikuttamassa siellä, missä ylempien toimihenkilöiden työn reunaehdoista
päätetään.

– Näin voimme vaikuttaa EU:n päätöksentekoon kahta kautta: Suomessa maamme hallituksen kanssa ja FinUnionsin avulla Euroopan parlamenttiin ja komissioon.

YTN:n tarpeita ja toiveita on Kaupin mukaan kuultu FinUnionsin toimintaohjelmassa, vaikka kumppaneina on kaksi keskusjärjestöä eli SAK ja STTK.

– Palkansaajien Eurooppa-tavoitteet ovat lopulta hyvin yhteneväiset. Määrittelimme keväällä FinUnionsin toimintakentän, eli työllisyyden, reilut sisämarkkinat ja reilut kansainväliset markkinat. Jokaisen alla on lista kysymyksistä, joiden kanssa työskennellään. Kauppi ottaa esimerkiksi erityisosaajadirektiivin, jolla halutaan yhtenäistää korkeasti koulutetun väen pääsyä kolmansista maista EU:n alueelle.

– Hanke on sinänsä hyvä, mutta työnteossa tulee noudattaa kunkin maan työehtoja. Eurooppa-tason edunvalvontaa tehdään myös eurooppalaisissa ammattiliitoissa. Kauppi toteaa, että suomalaisten ääni kuuluu suoremmin, kun FinUnions kertoo ongelmista ja toiveista parlamentin kulloisillekin avainhenkilöille ja komission jäsenille.

– Osallistumme Euroopan tason keskusteluun. FinUnionsin tekemä työ maksaa YTN:n jäsentä kohti 0,40 euroa vuodessa. Se ei ole iso hinta edunvalvonnasta. Kauppi toivoo, että Akava ottaisi FinUnionsin toiminnan uudelleen harkintaansa.

Vaikuttamisen paikkoja riittää

Työnteon ehtoihin ei ole tullut unionista pitkään aikaan parannuksia, mutta nyt linja on muuttunut. Komissio on esittänyt parannuksia sosiaalisiin oikeuksiin.

– Tärkeimpiä esityksiä ovat perhevapaadirektiivi ja valmistelussa oleva ns. työsuhteen todentamisdirektiivi. Sen mukaan kaikissa työsuhteissa olisi oikeudet esimerkiksi vähimmäistyöaikaan, YTN:n kansainvälisten asioiden ryhmän vetäjä Jenni Karjalainen kertoo.

YTN aikoo hänen mukaansa olla tiiviisti mukana valmistelutyössä, sillä koko ajan yleistyvä alustatyö tuo ongelmia asiantuntijatyöhönkin. Komissioon yritetään vaikuttaa myös, kun pohditaan työsuhteen aikana saatavaa koulutusta.

– Maailma muuttuu kiivasta tahtia. Tutkinnolla ei pitkälle selviä, vaan vaaditaan lisäkoulutusta.

Edetään asiakysymykset kärjessä

YTN:n kansainvälinen ryhmä perustettiin kaksi vuotta sitten jakamaan tietoa kansainvälisestä toiminnasta.

Karjalainen muistuttaa, että kaikki YTN:n jäsenliitot eivät ole eurooppalaisten kattojärjestöjen jäseniä. TEK ja Insinööriliitto kuuluvat Industriall Europeen, jonka elinkeinopoliittiseen työryhmään Karjalainen kuuluu. YTN:n kansainvälisen työn päälinjoja ollaan paraikaa hahmottelemassa. Karjalaisen mukaan näkökulmaa muutetaan oleellisesti.

– Kärjeksi otetaan jäsenille tärkeät kysymykset, eli ylempiä toimihenkilöitä koskevat lainsäädäntöhankkeet. EU-tasollakin on meneillään satoja lakihankkeita, joista meidän pitää valita oikeat. Ne, jotka vaikuttavat suoraan jäsenten arkeen.

Viesti perille oikeaan paikkaan

– EU:n teollisuuspolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, digitaalisia sisämarkkinoita ja muita ylätason asioita seurataan, mutta valitsemme niistä ylempiä toimihenkilöitä koskevat kysymykset, Karjalainen sanoo.

EU-tason asioiden valmisteluun perehdytään myös kotimaassa. Kansainvälinen työryhmä kutsuu virkamiehiä ja asiantuntijoita kertomaan linjausten perusteluista ja eri kysymysten valmistelusta.

– Sivistymme itse, mutta samalla voimme viedä omaa viestiämme päättäjien pöytiin. Liittojen konkreettiset esimerkit kertovat virkamiehille enemmän kuin keskusjärjestöjen kautta suodattuneet viestit.

Karjalainen mainitsee esimerkkeinä liikkuvan työn ongelmat ja kolmansista maista tulevista erityisasiantuntijoista juontuvat pulmat.

Liittojen yhteistyötä ja koordinaatiota tarvitaan, sillä esimerkiksi komissiolla on koko ajan meneillään lausuntokierros jostain valmistelevasta asiasta. Työryhmässä sovitaan, mikä liitoista vastaa ja mitkä seikat lausuntoon pitää saada mukaan. Lisäksi YTN:llä on selvät tavoitteet, mitä muutoksia eurooppalaiseen lainsäädäntöön pitää saada.

– Työntekijöiden kanneoikeus, EWC:n tiedonantorikkomusten sanktiointi ja työntekijän henkilöllisyyden salassa pysyminen, kun tämä paljastaa esimerkiksi ympäristörikoksen tai kuten Volkswagen-tapauksessa vääristetyt autojen päästötiedot, Karjalainen kertoo.

Koulutusta EWC-toimintaan

Ylemmillä toimihenkilöillä on keskimääräistä paremmat edellytykset toimia eurooppalaisissa yritysneuvostoissa (EWC). Silti luottamuksen rakentamiseen menee aikansa, sanoo YTN:n kansainvälisen työryhmän jäsen Daniel Valtakari.

Hän on ollut pitkään Nokian ja sen edeltäjien EWC-koordinaattorina, eli Nokian EWC:n lainopillisena neuvonantajana ja fasilitaattorina. Hänen tehtävänään on antaa yleispäteviä neuvoja EWC-toimintaan.

Hyvään EWC-toimintaan tarvitaan Valtakarin mukaan oikeat toimintatavat ja oikealla asenteella mukaan lähtevät henkilöt. YTN on järjestänyt viime vuoden syksystä lähtien EWC-koulutusta siten, että mukana on aina myös EWC-konkareita. Yksi koulutusaiheista on luottamuksen rakentaminen.

– Haasteena on, että kuinka aikaisin EWC:lle annetaan relevanttia tietoa. Hyvät ja luottamukselliset suhteet takaavat paremman tiedonkulun, Valtakari sanoo.

– Kun on luottamusta, EWC pystyy johdon kanssa keskustelemaan myös aroista asioista ja saamaan riittävän aikaisin ja riittävän yksityiskohtaista tietoa, hän perustelee. Mitä aikaisemmin tiedon saa esimerkiksi työvoiman vähentämisestä tai uusista strategisista linjauksista sitä paremmin muutoksiin pystyy varautumaan työpaikoilla. Valtakari huomauttaa, että kulttuurien välillä on suuria eroja. Toisissa luottamuksellinen tieto kerrotaan heti muille henkilöstön edustajille.

– Etelä-Euroopassa on äkkiä lakko pystyssä ja työpaikkoja haetaan takaisin oikeudesta asti, turhaan. Viisaasti toimien EWC:ssä saatua tietoa voi käyttää esimerkiksi vaihtoehtojen etsintään. Ylemmillä toimihenkilöillä on Valtakarin mukaan keskimääräistä paremmat mahdollisuudet toimia yritysneuvostoissa.

– Moni toimii globaaleissa yrityksissä. Omassa tiimissä voi olla henkilöitä monista maista, tai henkilö on työnsä takia tekemissä ulkomaiden kanssa. Kielitaito on lähes aina hyvä, englanti sujuu ilman ongelmia ja muutakin kielitaitoa löytyy.

Näitä taitoja voi käyttää hyväksi, jos yritys väittää yt-neuvotteluja paikallisiksi. EWC-verkoston kautta voi saada nopeasti selville, onko sittenkin kyse koko yritystä koskevasta vähennyksestä, josta olisi pitänyt tiedottaa.

EWC

• Eurooppalainen yritysneuvosto (European Work Council) eli EWC voi olla jokaisessa yli tuhannen työntekijän ylikansallisessa yrityksessä ja konsernissa, jos sillä on vähintään 150 työntekijää kahdessa EU-maassa.
• Työntekijöillä on edustus kustakin toimintamaasta. EWC:n työntekijäjäsenet edustavat yrityksen koko eurooppalaista henkilöstöä.
• Yritysneuvostossa jaetaan tietoa yrityksen tilanteesta ja keskustellaan ratkaisuista, mutta ei neuvotella. Päätökset tekee yritys.

Teksti: Birgitta Suorsa / UP