Skip to content

Artikkeli: Vaikea sopimuskierros saatiin maaliin

Ostovoiman turvaavat palkankorotukset ja palkattoman työn poistuminen. Nämä olivat YTN:n näkökulmasta merkittävimmät saavutukset sopimuskierroksella, näkee puheenjohtaja Teemu Hankamäki. Myös suurimpia aloja edustavat ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet pitävät työehtosopimuksia sisällöltään tyydyttävinä. Neuvotteluprosessi kuitenkin oli vaikea ja hidas.

Työehtosopimukset, joissa YTN on osapuolena, on nyt lähes kaikki solmittu. Jäljellä on enää muutamia yrityskohtaisia sopimuksia. Yleislinjana on, että palkkoja korotetaan 25 kuukauden aikana 3,3 prosenttia.

– Niissä oloissa, joissa elettiin maaliskuun alussa, korotuksen pitäisi kattaa olevassa oleva inflaatio, ehkä jopa parantaa ostovoimaa, sanoo YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

Talousnäkymät kuitenkin muuttuivat oleellisesti koronakriisin myötä ja nyt on vaikea ennustaa, miten esimerkiksi inflaatio käyttäytyy ja kuinka paljon edessä olevat lomautukset syövät palkansaajien ostovoimaa. Toinen iso asia on Hankamäen mukaan se, että uusissa työehtosopimuksissa poistuivat kilpailukykysopimukseen kuuluneet 24 palkatonta työtuntia.

– Ilmaisen työn teettäminen päättyy, siltä osin meidän tavoitteet täyttyivät.

Sopimuksissa on kikyn ”perintönä” kirjauksia, joiden mukaan työnantaja voi säännöllisen työajan päälle teettää 24 tuntia esimerkiksi henkilöstön koulutusta ja kehittämistä, mutta tärkeänä erona aiempaan on, että tästä ajasta tulee maksaa normaali palkka.

YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa nostaa sopimuskierroksen saavutuksista esiin myös luottamusmiesten aseman vahvistamisen: – Oli periaatteellisesti merkittävää, että saimme useampaan sopimukseen luottamusmiehen ehdokasaikaisen irtisanomissuojan ja ulotettua suojaa myös varaluottamusmiehiin.

LAKKO AUTTOI AVAAMAAN UMPISOLMUA

Helpolla sopimukset eivät syntyneet. Koko kierrosta vaikeutti ja hidasti kiistely kilpailukykysopimuksen lisätunneista, joiden poistolle työnantajat laskivat kustannusvaikutuksen. Joulukuussa YTN järjesti teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla ylempien toimihenkilöiden työnseisaukset.

– Eihän tie sopimuksiin heti painostustoimien jälkeen auennut. Mutta isoin asia oli näyttää työnantajille, että ylemmät toimihenkilötkin pystyvät järjestämään lakon, sanoo neuvottelupäällikkö Oksa.

Lakko piti hyvin, mitä vastapuoli ei ehkä osannut odottaa.

– En ole ikinä nähnyt niin kauniita valokuvia tyhjistä parkkipaikoista, herkistyy Oksa muistellessaan lakkoyritysten pihoja.

Puheenjohtaja Hankamäkikin uskoo lakkojen vauhdittaneen sopimusten syntyä luomalla työnantajille painetta. Hänen mukaansa on erikoista, että vaikka EK on hylännyt keskitetyt tuloratkaisut, se kuitenkin vahtii alakohtaisen sopimisen korotusprosentteja.

Puheenjohtaja Teemu Hankamäki

– Mitä päänavaaja on sopinut, sitä ei missään saisi ylittää. Sikäli tämä ei ollut aito liittokierros. Keskitetyllä ratkaisulla ei muka voisi ratkaista alakohtaisia ongelmia. Silti kustannustasoa halutaan koordinoida, mutta mitään muuta ei, analysoi Hankamäki työantajien ristiriitaista linjaa.

YTN pitää ongelmana sitä, että ylemmillä toimihenkilöillä ei kaikilla aloilla ole omaa työehtosopimusta. Niitä tavoitellaan tulevilla neuvottelukierroksilla. Hankamäki havainnollistaa tilannetta: – Otetaan kaikki tietyn alan palkansaajat. Kysytään heiltä, kuka teistä ei saanut viime vuonna ollenkaan palkankorotusta. Nousee jokin määrä käsiä. Kaikki viittaajat ovat käytännössä ylempiä toimihenkilöitä. Heidän palkankorotuksensa ovat kokonaan työnantajan harkinnan varassa, kun sopimusta ei ole.

Hankamäki myöntää, että henkilökohtainen palkkakehitys voi yksittäisillä ylemmillä toimihenkilöillä olla hyvä, mutta työehtosopimus takaisi kaikille ainakin jonkin suuruisen yleiskorotuksen.

LOMAUTUKSET PIENEMPI PAHA KORONATAANTUMASSA

Koronavirus on tietenkin mullistanut muun yhteiskunnan ohella myös työmarkkinat. Moni ylempi toimihenkilökin joutuu jännittämään työsuhteensa kohtaloa.

– Kukaan ei vielä tiedä, mihin suuntaan tilanne kehittyy ja miten kauan se kestää, sanoo Hankamäki.

Työmarkkinakeskusjärjestöt reagoivat kriisiin sopimalla nopean toimenpidepaketin. Siihen kuuluu muun muassa yt-neuvottelujen keston ja lomautusten ilmoitusajan lyheneminen, mutta vastapainona työttömyysturvan parannuksia. Toimet kertovat Hankamäen ja Oksan mukaan suomalaisen työmarkkinajärjestelmän joustavuudesta, joka hyödyttää sekä palkansaajia että työnantajia.

Neuvottelupäällikkö Petteri Oksa

– Siihen pyritään, että työllistämisen edellytykset Suomessa säilyisivät. Ja että yritysten ensisijainen keino selviytyä ei olisi irtisanomiset vaan lomautukset. Lomautetut voivat palata nopeasti töihin, jos tilanne muuttuu, mutta uuden henkilöstön rekrytointi on hidasta ja kallista, perustelee Hankamäki.

– Neuvottelusysteemi näytti voimansa. Kun on kriisiaika, niin silloin löytyy kriisiaikoihin sopivia ratkaisuja, sanoo Oksa.

VIESTINTÄ PITI LUOTTAMUSMIEHEN TILANTEEN TASALLA

Sopimusneuvottelujen takkuaminen näkyi syksyllä myös työpaikkatasolle, ylempiä toimihenkilöitä eri sopimusaloilla edustaville luottamusmiehille.

– Vaikeaa selvästi oli. Mutta hyvää oli se, että postia tuli YTN:ltä paljon ja vaikka työnantajaliiton ehdotuksia ei avattu, niin meille kerrottiin, että neuvottelut eivät etene ja vääntämään on jouduttu, sanoo luottamusmies, Technical Support Specialist Sami Mäki-Rahkola Thermo Fisher Scientificilta.

– Siinä vaiheessa, kun alettiin pohjustaa lakkovalmiutta, tuli myös hyvin infoa, vaikka meihin se ei vaikuttanut, kun ei oltu siinä lakkotalojen listassa.

Mäki-Rahkola on tyytyväinen kiky-päivien poistumisesta, mutta työnantajan mahdollisuus määrätä palkalliseen koulutukseen mietityttää Thermolla, joka noudattaa teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta.

– Ne uudet kirjaukset ovat vähän herättäneet keskustelua, että mitä ne meillä käytännössä tarkoittaisivat. Tästä ei ole vielä HR:n kanssa keskusteltu.

”HYVÄ, ETTÄ SAATIIN SOPIMUS”

Rahoitusalalle työehtosopimus syntyi vasta maaliskuun lopussa, kun koronaepidemia jo jylläsi vahvana.

– Tässä tilanteessa varmaan kaikki ovat tyytyväisiä, että sopimus saatiin aikaan, toteaa lakimies, Nordean ylempien toimihenkilöiden pääyhteyshenkilö Jarmo Hyvärinen.
Paikallinen sopiminen on alalla ja Nordeassa ollut laajaa jo aiemmin, mutta uuteen sopimukseen kirjattu jatkuva neuvottelumenettely sopimuskauden aikana saa Hyväriseltä kehuja.

– Usein tuntuu, että vaikeat asiat nousevat pöydälle vasta sitten, kun ollaan tes-neuvotteluissa. Hyvä, että niistä keskustellaan myös niin sanotusti rauhan aikana.

Hän miettii, että tiiviimmästä yhteydenpidosta voisi olla hyötyä myös liittotasolla.

– Tuntuu, että neuvottelukulttuurissa olisi kehittämisen varaa.

Tietoalan työehtosopimukseen tulleet kirjaukset eivät vaikuta suuresti sopimiseen Siili Solutionsilla, arvioi pääluottamusmies, Senior Service Designer Terhi Lukkari-Kymäläinen. Kiky-päivät oli Siilillä hylätty yrityksen omalla päätöksellä.

– Vuoden verran meillä kokeiltiin niitä, mutta ei se ollut toimiva ratkaisu mitenkään. Muuten meillä on ollut paljon joustoja jo aikaisemmin, esimerkiksi etätöitä voi tehdä elämäntilanteen mukaan ja sairaan lapsen hoidosta on sovittu paikallisesti.

Siilin palkkaneuvotteluja jarrutti syksyllä se, että yleiskorotuksen taso ei vielä ollut tiedossa. Mutta kun tieto tuli, korotus jaettiin samansuuruisena kaikille.
Rahoitusalan Hyvärisen tapaan myös Lukkari-Kymäläinen on iloinen siitä, että työehtosopimus on nyt voimassa.

– Tuloshan oli aika hyvä olosuhteisiin nähden. Kunta-alalla ja muualla, missä vielä on sopimukset auki, on nyt varmasti paljon kuumemmat tunnelmat.

Teksti: Mikko Nikula


YTN:n solmimat työehtosopimukset löydät tältä sivulta. Niitä lisätään sivulle sitä mukaa, kun ne ovat julkaisukunnossa.

Jatkuvasti päivittyvän infopaketimme koronaviruksen vaikutuksesta työsuhteiseen löydät etusivultamme. Infopaketti löytyy myös englanniksi.

Uutiset ja tiedotteet