Skip to content

Koronaviruksesta kysyttyä

Read in English here.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on tuonut työelämään haasteita, joihin on yhdessä löydetty toimivia ratkaisuja. Olemme keränneet vastauksia kysymyksiin, joita meille on esitetty. Jos sinulle herää lisäkysymyksiä, otathan yhteyttä oman liittosi työsuhdeneuvontaan.

Lähtökohtaisesti poikkeustilanne ei vaikuta työsuhteen osapuolten velvoitteisiin toisiaan kohtaan. Parhaisiin lopputuloksiin päästään yleensä keskinäisillä neuvotteluilla, joissa jäsenen paikallisena tukena on työpaikan luottamushenkilö.

Luottamushenkilö! Jos organisaatiossasi on alkamassa yhteistoimintaneuvottelut, tee YT-ilmoitus, jotta voimme tukea sinua parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten työntekopaikkani määräytyy poikkeusaikana?

Työntekopaikkaa koskee samat määräykset kuin normaalistikin – olennaista on se, mitä osapuolet ovat keskenään sopineet työntekopaikasta. Usein työnantajalla on viime kädessä oikeus vaatia työtä tehtävän varsinaisella työntekopaikalla. Etätyön tekemisestä on suositeltavaa sopia, jos se on työn suorittamisen kannalta mahdollista. Jos työnantaja edellyttää, että työ tehdään pääosin etätyönä, on tärkeää sopia tarkemmin erilaisista etätyökäytännöistä.

Jos kuulut viranomaisten määrittämään riskiryhmään, kannattaa asiasta keskustella työnantajan kanssa. Työnantajalle kuuluu työturvallisuusvelvoite, jonka mukaan työnantajan tulee huomioida myös yksilöstä johtuvat seikat, joilla on vaikutusta työn turvallisuuteen. Tällaisessa arvioinnissa apua kannattaa pyytää myös työterveyshuollosta.

Työnantaja on ilmoittanut, että minun täytyy lähteä ulkomaille työmatkalle. Mitä teen?

Poikkeustilanteessa matkustamisen tarvetta on syytä harkita painavasti. Jos työntekijän työtehtäviin kuuluu matkustamista, ei työmatkoista voi koronatilanteeseen vedoten lähtökohtaisesti kieltäytyä. Yleinen pääsääntö on se, että työnantajan tulkintaa tilanteesta täytyy noudattaa, ennen kuin asiassa päästään lopulliseen tulokseen.

Matkustamiseen voi poikkeusoloissa liittyä sellaisia ehtoja, jotka eivät ole aikanaan asiasta sovittaessa olleet työntekijän tiedossa. Uudessa tilanteessa voi olla tarpeen pohtia sopimusehtojen kohtuullisuutta työntekijän kannalta. Jos et pääse matkustamiseen liittyvissä asioissa sopuun paikallisesti edes luottamushenkilön avustuksella, sinun kannattaa ottaa yhteyttä oman liittosi asiantuntijoihin.

Jos työnantaja edellyttää matkustamista, tämän tulee huolehtia työntekijän työturvallisuudesta matkan aikana. On suositeltavaa käydä läpi matkaan liittyviä asioita, kuten matkaan ja kohdemaassa toimimiseen liittyviä riskejä, toimintaa matkalla mahdollisesti sattuvissa poikkeustilanteissa sekä toimenpiteitä matkalta palaamisen jälkeen.

Olen palaamassa ulkomailta takaisin Suomeen, miten menettelen?

THL:n verkkosivuilta löytyy tarkempaa tietoa matkustamiseen liittyvistä viranomaissuosituksista. Suosituksiin on syytä suhtautua vakavasti. Jos olet matkustanut työsi puolesta maahan, josta palaamisen jälkeen suositellaan ns. omaehtoista karanteenia, sinun on syytä keskustella tarkemmin työnantajan kanssa työnteon järjestämisestä karanteenin aikana. Jos työtehtävät sallivat etätyöskentelyn, tämä on suositeltava vaihtoehto. Jos etätyö ei ole mahdollista, tulisi työnantajan korvata työstä poissaolo, jos sitä työntekijältä edellytetään.

Koronavilkku-sovellukseni hälyttää altistuksesta, mitä teen?

Koronavilkku-sovelluksen hälytys ohjaa henkilön jäämään omaehtoiseen karanteeniin. Kyse ei siis ole viranomaisen määräämästä karanteenista eikä siihen liity päivärahaoikeutta. Jos et saa erikseen yhteydenottoa terveydenhuoltoviranomaisilta, sinun kannattaa tiedustella työnantajalta tarkempia toimintaohjeita. Yrityksessäsi saattaa olla jo ohjeistus tällaisia tilanteita varten ja ohjeiden tarkemmasta tulkinnasta kannattaa kysyä luottamushenkilöltä.

Mitä jos minut määrätään karanteeniin?

Jos sinut määrätään karanteeniin viranomaisten toimesta, saat joko täyttä palkkaa tai Kelan maksamaa päivärahaa, joka vastaa täyttä ansionmenetystä. Karanteeniin asetetuille toimitetaan asiasta virallinen päätös. Päätöksen sisällöstä riippuu, saako työntekijä palkkaa vai tartuntatautipäivärahaa. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada päivärahaa, jos hän ei pysty tekemään töitään lapsen karanteenin takia.

Jos työnantaja maksaa palkan ja työntekijä on terve, on mahdollista sopia töiden tekemisestä. Työnantajan täytyy tällöin järjestää työntekijälle työvälineet. Jos työnantaja maksaa palkkaa, tulee työntekijän olla karanteenin aikana työnantajan tavoitettavissa. Jos palkkaa ei makseta, menetellään kuten muidenkin palkattomien poissaolojen aikana.

Kela tarvitsee päivärahahakemukseen työnantajan selvityksen ansionmenetyksestä päivärahan maksamiseen ja kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemän päätöksen työntekijän/viranhaltijan/virkamiehen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Lisätietoa tartuntatautipäivärahasta saat Kelan verkkosivuilta.

Lapseni on karanteenissa, voinko jäädä kotiin hoitamaan häntä?

Sinulla on oikeus jäädä kotiin hoitamaan lastasi lapsen hoidon sitä edellyttäessä. Pakottavista perhesyistä kotiin jäämisestä ei työnantajalla kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta. Palkanmaksusta on kuitenkin saatettu sopia toisin esimerkiksi työehtosopimuksessa.

Mahdollisen ansiomenetyksen osalta olennaista on se, onko karanteeni viranomaisten asettama vai ns. omaehtoinen. Kun kyse on viranomaisen asettamasta karanteenista, on tietyin edellytyksin mahdollista saada tartuntatautipäivärahaa (edellytyksistä lisää Kelan verkkosivuilta).

Jos kyse on ns. omaehtoisesta karanteenista eikä työntekijän poissaolo johdu lapsen sairaudesta, ei työnantajalla lähtökohtaisesti ole palkanmaksuvelvoitetta poissaolon ajalta. Tällöin on suositeltavaa sopia mahdollisuuksien mukaan etätöiden tekemisestä. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan osapuolten kesken sopia mm. saldotuntien ja työaikapankin käytöstä.

On mahdollista tulkita työsopimuslakia niin, että tilanne vertautuu tilanteeseen, jossa työnteko estyy yrityksestä tai työntekijästä riippumattomasta syystä. Tällöin yrityksellä olisi palkanmaksuvelvollisuus 14 vuorokauden ajan. Oikeuskäytäntöä tästä ei ole. Ensisijaisesti kannattaa siis pyrkiä sopimaan asiasta työnantajan kanssa.

Työnantajan taloudellinen tilanne on heikentynyt ja lomautukset ovat mahdollisia. Miten lomautukset toteutetaan poikkeustilanteessa?

Työnantaja voi harkita työntekijöiden määräaikaista lomauttamista, jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet. Toistaiseksi voimassa olevaksi ajaksi tehty lomautus edellyttää puolestaan työn tarjoamisedellytysten olennaista ja pysyvää vähentymistä.

Lomauttamista edeltävään yt-neuvotteluvelvoitteeseen sekä mm. lomautusilmoitusaikaan on tehty poikkeustilanteesta johtuvia määräaikaisia muutoksia, jotka ovat voimassa 31.12.2020 asti. Lomautusta edeltävät yhteistoimintaneuvottelut voi käydä viidessä päivässä ja myös lomautusilmoitusaika on lyhennetty viiteen päivään. Moniin työehtosopimuksiin on lisätty vastaavan sisältöisiä, määräaikaisia muutoksia.

Minut on lomautettu, mitä teen?

Jos olet saanut lomautusilmoituksen, sinun on syytä viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Ansiopäivärahaa voit hakea KOKO-kassan sähköisessä asiointipalvelussa kahden viikon kuluttua lomautuksen alusta. Jos lomautus kestää lyhyemmän aikaa, päivärahaa voit hakea aikaisintaan viimeisen lomautuspäivän jälkeen. Lue lisää KOKO-kassan sivuilta.                                         

Millaisia määräaikaisia lakimuutoksia työsopimuslakiin on tehty?

Määräaikaiset muutokset koskevat yksityisen sektorin työnantajia. Alla mainittuja seikkoja siis tulkitaan eri tavoin, jos työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko.

Yksityisen sektorin työnantajalla on oikeus purkaa koeaikana työsopimus tuotannollis-taloudellisella irtisanomisperusteella. Poikkeuksellinen purkuoikeus on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Työnantajalla on määräaikaisen lakimuutoksen voimassa ollessa oikeus lomauttaa laissa ilmenevin perustein myös määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä.

Työnantaja voi käyttää poikkeuksellista viiden päivän lomautusilmoitusaikaa, mikäli tämä ilmoittaa lomauttamisesta vuoden 2020 aikana. Lomautusilmoitusaika itsessään siis voi ulottua myös vuoden 2021 puolelle.

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän vuoden 2020 aikana tuotannollis-taloudellisella perusteella, työnantajalla on työsopimuslaissa määritelty takaisinottovelvoite yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisestä.

Työpaikallamme ei ole henkilöstön edustajia, miten voimme edetä?

Henkilöstöedustajien valinta on nyt erityisen tärkeää henkilöstön ja työnantajan välisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi. Tässä pikaohjeet ja täällä tarkempia ohjeita henkilöstöedustajien valitsemiseksi.

 

Henkilöstön edustaja vastaajana

Poikkeustilanteessa henkilöstön edustaja voi joutua ottamaan työpaikalla kantaa uusiin asioihin. Alle on koottu joitain yleisiä kysymyksiä. Tarvittaessa neuvoa kannattaa aina kysyä oman liiton asiantuntijoilta.

Voiko työnantaja lomauttaa työntekijöitä poikkeustilanteeseen vedoten?

Koronaviruspandemian aiheuttama poikkeustilanne voi johtaa siihen, että työnantajan edellytykset tarjota työtä vähenevät. Lomauttamiseen on kuitenkin oltava työsopimuslaissa ja mahdollisesti työehtosopimuksessa määritellyt perusteet. Työnantajan henkilöstömäärästä riippuen työnantajan pitää käydä yt-neuvottelut ennen lomautuspäätöstä. Työpaikalla on joka tapauksessa syytä keskustella siitä, millaisia vaikutuksia poikkeustilanteella on työnantajan toimintaedellytyksiin. Edustettavien toiveet huomioiden lomautuksen vaihtoehdoksi voi esittää mm. erilaisten vapaiden pitämistä. Oman liiton asiantuntijoita kannattaa hyödyntää tarvittaessa.

Millaiset yt-neuvottelut työpaikalla on käytävä ennen lomautuspäätöksiä?

Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä, tulee ennen lomautuspäätöstä käydä yhteistoimintaneuvottelut. Jos työntekijöitä on säännöllisesti alle 20, ei yt-lakia sovelleta työpaikalla. Tällöinkin toki lomautuksen perusteet tulee selvittää työntekijöille työsopimuslaissa ja mahdollisesti työehtosopimuksessa määritellyllä tavalla.

Yhteistoimintalakiin on tehty määräaikainen muutos, joka mahdollistaa lyhyemmän neuvotteluajan, jos työnantaja harkitsee lomautuksia. Vuoden 2020 loppuun asti voimassa olevan muutoksen mukaan neuvotteluvelvoitteen täyttäminen edellyttää, että neuvotteluja käydään viisi päivää. Jos neuvottelut on ehditty aloittaa määräaikaisen lakimuutoksen voimassa ollessa, voi työnantaja hyödyntää lyhempää neuvotteluaikaa, jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta toisin.

Työnantaja ehdottaa uusia paikallisesti solmittavia sopimuksia tilanteeseen vedoten, miten näihin pitäisi suhtautua?

Poikkeustilanne saattaa aiheuttaa tarvetta tarkastella mm. yrityksen etätyöohjeistusta tai matkustussääntöjä. Jos olet yhtään epävarma ehdotettujen muutosten sisällöstä, ota yhteyttä oman liittosi asiantuntijoihin.


Myös Akavan sivuilta löydät infoa koronaviruksen vaikutuksista työyhteisöihin.

Muistathan myös, että Oma luottamusmies-palvelustamme löydät perustietoa työsuhteen ehdoista sekä mm. yt-menettelyistä ja lomautuksista.

Uutiset ja tiedotteet