Artikkeli: Yleiskorotukset nostivat palkkoja, mutta korona lisäsi lomautusriskiä

Ylempien toimihenkilöiden mediaanipalkka on 4478 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 4340 euroa. Tiedot käyvät ilmi YTN:n työmarkkinatutkimuksesta YTN-datasta, jonka tiedot kerättiin syksyllä 2020. Palkka on noussut 70 prosentilla vastaajista. Koronapandemian seurauksena lomautusten uhka koetaan selvästi aiempaa suurempana: 20 prosenttia vastaajista piti lomautuksia mahdollisina omalla työpaikallaan. Pelko irtisanomisista kuitenkin väheni hieman.

Asiantuntijoilla mediaanipalkka oli noin 4200 euroa kuukaudessa (4130 euroa vuonna 2019), keskijohdolla 5200 euroa (5100). Kaikkien YTN-datan vastaajien mediaanipalkka oli 4478 euroa eli 138 euroa enemmän kuin edellisvuoden vastaavassa tutkimuksessa; kasvua oli siis 3,2 prosenttia. Keskiarvopalkka kaikilla vastaajilla oli 4917 euroa kuukaudessa. Työelämän aloittavilla mediaanipalkka oli 3050 euroa, mikä on 50 euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Ylemmät toimihenkilöt ovat pärjänneet kohtuullisen hyvin, kun heidän ansiokehitystään verrataan muihin palkansaajaryhmiin. Toisaalta vuosituloja ovat leikanneet laajahkot lomautukset, osalla irtisanomisetkin.

– Reilu kolme prosenttia on enemmän kuin valtiolla tai kunnilla ja enemmän kuin yksityisellä sektorilla keskimäärin. Vuoden 2020 ansiotasoindeksissä kaikkien palkkojen nousu verrattuna vuoteen 2019 oli 1,75 prosenttia, valtion työntekijöillä vähän yli 2 prosenttia, kertoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

YTN-data on koostettu yhdistämällä eri YTN-liittojen jäsentutkimusten aineistoja. Vastaajia oli hieman yli 27 000. Heistä 60 prosenttia ilmoitti olevansa asiantuntijatehtävissä; keskijohdossa tai ylemmällä tasolla työskenteli 31 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 42 vuotta, ja 40 prosenttia oli naisia. Työssäkäyntialueena oli 48 prosentilla Uusimaa.

LOMAUTUKSET HUOLETTAVAT ENTISTÄ ENEMMÄN, IRTISANOMISET VÄHEMMÄN

Ylemmät toimihenkilöt kokivat lomautusuhan syksyllä 2020 selvästi suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. 20 prosenttia YTN-datan vastaajista arvioi, että lomautukset omalla työpaikalla ovat mahdollisia, kun syksyllä 2019 vastaava lukema oli 8 prosenttia. Omalla kohdalla lomautusta piti mahdollisena 13 prosenttia, vuotta aiemmin vain 4 prosenttia.

Irtisanomisiin suhtauduttiin päinvastaisella tavalla. Vastaajista 11 prosenttia oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla voi olla odotettavissa irtisanomisia, kun syksyllä 2019 näin uskoi 15 prosenttia. Omaa irtisanomistaan pelkäsi 5 prosenttia, edellisessä tutkimuksessa 7 prosenttia.

– Koronan aikana on lomautuksia ollut niin hirveän paljon, että on luonnollista, jos tämän mahdollisuuden todennäköiseksi kokevia on nyt enemmän. Mutta ehkä koronatilanne kuitenkin mielletään tilapäiseksi, ja siitä syystä irtisanomisiin ei uskota niin vahvasti, arvioi YTN:n tutkimusryhmän vetäjä Varpu Multisilta.

Ylempien toimihenkilöitten odotukset syksyllä 2020 osoittautuivatkin melko realistisiksi siihen nähden, kuinka työllisyystilanne alkuvuodesta 2021 on kehittynyt.

– Lomautettuja oli viime vuoden keväällä enimmillään 164 000, nyt 56 000, eli määrä on pysynyt edelleen korkealla tasolla. Mutta mitään irtisanomisaaltoa ei ole Suomeen tullut. Viime keväänä oli parin kuukauden ikkuna, jolloin irtisanottiin paljon, mutta sen jälkeen irtisanomisten määrä palasi normaalitasolle tai jopa hieman normaalin alle, sanoo pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Vastaajien ajattelu kuulostaakin minusta ihan perustellulta. Lomautus on työnantajalle usein se luontevin ja ensisijainen ratkaisu, jos on tarve vähentää työssä olevien määrää, eikä sen radikaalimpiin ratkaisuihin ole pakko mennä.

YLEISKOROTUS YHÄ TÄRKEÄ ANSIOKEHITYKSELLE

Alakohtaiset palkkaerot YTN-datassa ovat huomattavia. Paras palkkataso oli vakuutus-, rahoitus- ja metsäaloilla, joissa vastaajien mediaanipalkka oli noin 5200 euroa. Pienimpiä palkkoja maksettiin suunnittelualalla, jossa mediaani oli 3850 euroa, sekä järjestöalalla: 3700 euroa.

– Alojen vertailussa on kuitenkin otettava huomioon, että vastaajien asemassa ja kokemusvuosissa voi olla paljon vaihtelua. Toisilla aloilla on enemmän sisäisiä palkkaeroja, esimerkiksi finanssialalla palkkahajonta on suurta ja suunnittelualalla vähäisempää, selvittää Varpu Multisilta tutkimuksen taustoja.

Koronavuotenakin palkat olivat pääsääntöisesti kasvussa. 70 prosenttia vastaajista kertoi palkkansa nousseen, 23 prosentilla palkka oli pysynyt samana ja 4 prosentilla laskenut.

Yleiskorotuksen tai yrityskohtaisen palkankorotuksen sai 55 prosenttia vastaajista, meriittikorotuksen eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen 17 prosenttia. Määrä oli vähentynyt edellisvuodesta, jolloin se oli 21 prosenttia.

– Meriittikorotuksen saajien joukko pysyy vuositolkulla aika pienenä, huomauttaa YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Yleiskorotukset ovat olleet maltillisia, ja mikäänhän ei estäisi yrityksiä palkitsemasta henkilöstöään, mutta käytännössä näin ei mitenkään laajamittaisesti toimita. Joten kyllä työehtosopimusten yleiskorotukset ovat edelleen keskeisessä asemassa ylempien toimihenkilöiden ansiokehityksessä.

KORONA VÄHENSI MATKAPÄIVIÄ – TILAPÄISTÄ VAI PYSYVÄÄ?

Työmatkapäivien määrän vähentyminen oli tutkimuksessa yksi koronapandemian ilmeisimpiä vaikutuksia. Keskimäärin vastaajilla oli 19 matkapäivää vuodessa, kun niitä ennen korona-aikaa tehdyssä edellisvuoden kyselyssä oli 24. Kaikista vastaajista 54 prosenttia matkusti työn takia, vuotta aiemmin 74 prosenttia.

– Olisin ehkä odottanut, että matkapäivät olisivat vähentyneet vielä enemmän. Uskon, että korona muutti työmatkustamisen kulttuuria pysyvästi, mutta saa nähdä, kuinka paljon. Se on kuitenkin huomionarvoista ja oletettavasti koronan vaikutusta, että niiden osuus, jotka eivät matkusta normaalin työajan ulkopuolella, on tässä tutkimuksessa kasvanut, sanoo Varpu Multisilta.

Puheenjohtaja Hankamäki pitää hyvänä sitä, että entistä useampi pystyy matkustamaan normaalin työajan puitteissa. Mutta vaikka etätyöt ovat koronan takia yleistyneet, kaikkea ei voi tehdä etänä.

– Jos jollain on sellainen kuva, että kaikki asiantuntijat ja johtoon kuuluvat tekevät töitä kotona ja matkustaminen on jäänyt kokonaan pois, niin näinhän se ei ole. Esimerkiksi monilla teollisuusaloilla toiminta on luonteeltaan sellaista, että käyntejä työpaikalla tai asiakkaan luona vaaditaan, sanoo Hankamäki.

TYÖ PIRSTALOITUU JA MUUTTAA MUOTOAAN

Enemmistö YTN-datan vastaajista, 53 prosenttia, koki työmääränsä ainakin toisinaan liian isoksi. Tunne oli ajoittainen 42 prosentilla, mutta 11 prosenttia vastaajista kertoi töitä olevan jatkuvasti liian paljon.

Kolme neljäsosaa vastaajista tekee joskus ylitöitä, ja 26 prosenttia kertoi, ettei ylitöitä korvata tai ne sisältyvät heidän peruspalkkaansa. Eniten palkatonta ylityötä tehtiin kaupan alalla, metsäteollisuudessa, rahoitusalalla sekä elintarviketeollisuudessa. Paras tilanne oli järjestöalalla, jossa vain 8 prosenttia vastaajista ei saanut ollenkaan ylityökorvauksia.

– Ylitöitä kuvaavat tunnusluvut ovat pysyneet tutkimusaineistoissa jokseenkin samanlaisina koko 2010-luvun ajan, Varpu Multisilta kertoo.

Keskimääräinen, todellinen työaika vastaajilla oli 39,8 tuntia. Johdon tehtävissä toimivilla se oli 42,7 tuntia. Kymmenen prosenttia vastaajista teki yli 45-tuntista työviikkoa.

– Mitä ylempänä organisaatiossa, sitä pitempi työaika, näinhän se pääsääntöisesti menee, sanoo Teemu Hankamäki.

Hankamäki toteaa, että ylempien toimihenkilöiden työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta pysyvä haaste on työn sirpaloituminen ja liukuminen osaksi vapaa-aikaa.

– Tutkimus kertoo työviikon pituuden mutta ei sitä, kuinka työnteko ajoittuu viikkoon tai vuorokauden sisälle. Oletus on, että työ on korona-aikana pirstaloitunut entisestään, mutta tämä on asia, jota pitää seurata tarkasti. Miten paljon epidemian jäljet näkyvät työnteon uusissa tavoissa ja paikkasidonnaisuuden vähenemisessä?

Teksti: Mikko Nikula
Kuvat: YTN, Akava ja Insinööriliitto

---

Lue myös:
Tiedote: Ylempien toimihenkilöiden palkkakehitys suotuisaa
YTN-data 2020 -raportti
Akavaworks: lomautus- ja työttömyystilastot