Blogi: Henkilöstön kehittämiseen panostaminen edellyttää eurojen lisäksi ajallisia resursseja

Voimme varmasti kaikki allekirjoittaa väitteen, että uudistuminen on edellytys menestyvälle liiketoiminnalle. Tämän myötä on hyvä kyseenalaistaa, miten paljon organisaatiot panostavat henkilöstön jatkuvaan kehittymiseen sekä oman osaamisen ylläpitoon. Parhaat työntekijät yleensä pystyvät tuomaan lisäarvoa yritykselle sekä asiakkaalle ja sisäisille sidosryhmille omalla tietotaidolla. Valmiudet työskennellä vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä muodostuvat muodollisen pohjatutkinnon ja työkokemuksen myötä, kun on ratkaistu useita erilaisia tilanteita työuralla.

Työelämän osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa myös tilintarkastus- ja taloushallintoalan yrityksissä, joissa oppiminen on välttämätöntä muuttuvien standardien vuoksi. Alan yrityksissä on jäsenistön mukaan kuitenkin liian kiire, että voisi allokoida työaikaa oman osaamisen kehittämiseen. Miten kehittää omaa osaamistaan, kun ei ole käytettävissä “ylimääräistä” aikaa tai työnantaja ei tarjoa siihen rahallisia resursseja? Tällä alalla tehdään YTN 2020 datan mukaan toisiksi suurimmat viikkotyötunnit yksityisen sektorin toimialoista.

Sääntöpohjaisuus edellyttää jatkuvaa uusiutumista

Tilintarkastajan ja kirjanpitäjän työssä luovuus ei ole avaintaito vaan asiantuntijuus, sillä ratkaisu mikä ei ole yrittäjälle tai yritykselle oikein voi tulla kalliiksi. Taloushallintoalan tehtävissä korostuu sääntöpohjaisuus (lainsäädäntö, erityyppiset ohjeistukset, oikeuskäytännöt ym.) ja asiakkaiden kysymyksiin vastaaminen edellyttää itsenäistä pulmien ratkomista. Vastaamisessa huomioidaan vastauksen riskit eli voiko tästä tulla taloudellista haittaa asiakkaalle myöhemmässä vaiheessa tulkinnanvaraisuuden vuoksi ja haetaanko ennakkoratkaisua verohallinnolta tai lausuntoa kirjanpitolautakunnalta. Työnkuvana esimerkiksi tilintarkastus on asiantuntijatyötä, ja asiakkaat eli yrittäjät arvostavat asiantuntevaa konsultointia, sillä siitähän he maksavat.

Substanssiosaamisen kehittäminen on luonnollisesti tärkeää, mutta miten konsultointitaitoja voisi oppia muuten kuin opiskelemalla lisää kovaa tietoa? Alan yritysten lisäksi talouden asiantuntijoita työskentelee kaikilla toimialoilla, joten sisäiset asiakkaat nousevat tärkeäksi sidosryhmäksi. Osaavan kollegan rooli korostuu tilanteessa, jossa ei itse pysty hoitamaan sisäisen tai ulkoisen asiakkaan kysymystä, vaan on sparrailtava tiimin sisällä aiheesta pätevän ratkaisun löytämiseksi.

Henkilöstö haluaa kehittää omaa osaamista

Työn ohessa vahvasti tapahtuva oman osaamisen kehittäminen erilaisten ratkottujen keissien myötä on näkyvää ja perusteltavissa työnantajalle. Nopealla vertailulla lähes kaikki taloushallintoalalla ja tilintarkastusalalla toimivat isoimmat yritykset markkinoivat itseään “jatkuvalla yhdessä oppimisella”. Tämä varmasti pitää paikkaansa, erityisesti työuran alkuvaiheessa. Entä työuran jatkuessa pidempään? Selkeät linjaukset yrityksessä voisivat olla ratkaisu tähän. Onko sinun työpaikallasi määritelty vuosibudjetti oman osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen per henkilö? Voitko valita substanssiosaamista tukevien koulutusten lisäksi muiden avaintaitojen kehittämistä tukevia kursseja?

Oma motivaatio tehdä opintoja töiden ohessa täytyy olla luonnollisesti kunnossa. YTN Tilintarkastus- ja liikkeenjohdon toimialan tutkimusten mukaan motivaation puute ei ole pullonkaula. Työn ohessa voidaan sekä halutaan opiskella tutkintopohjaisia opintoja ja varata opintovapaata lopputyön suorittamiseen. Tämän lisäksi markkinoilla on lukuisia ilmaisia ja maksullisia kursseja, joita hyödyntämällä voi opiskella esimerkiksi yleisiä taitoja, kuten johtamista ja palvelumuotoilua.

Argumentoi esihenkilöllesi, että tarvitset resursseja (aikaa ja rahaa) oman osaamisesi kehittämiseen:

• Työntekijän kehittyessä yritys kehittyy ja tämä toimii kilpailuvalttina
• Yritykset tunnetaan tällä alalla osaamisesta ja yhteyshenkilö on käyntikortti palvelualalla
• Asiakkaiden sitoutuminen eli asiakaspidon näkökulma on tärkeää tuoda ilmi
• Yritykset, jotka strategisesti panostavat omien työntekijöiden kehittymiseen, sitouttavat samalla myös henkilöstön liiketoiminnan kehittämiseen
• Tee investointilaskelma ‘’kun panostatte minuun tämän verran tuon tämän verran takaisin’’

Henkilöstön sitoutuminen vähentää myös vaihtuvuudesta aiheutuvia kuluja

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman ammattibarometrin mukaan Suomessa on puutetta kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijoista valtakunnallisesti. Meillä ei riitä osaajat, vaikka korkeakouluista valmistuu esimerkiksi ekonomeja ja tradenomeja vuosittain tuhansia. Työperäisen maahanmuuton näkökulma ei ole pikaratkaisu, jos työpaikkailmoituksessa edellytetään sujuvaa suomen kielen ja lainsäädännön osaamista. Parasta on siis pitää kiinni hyvistä osaajista! Myös YTN Tilintarkastuksen ja liikkeenjohdon 2020 tutkimuksen mukaan kilpailu taloushallintoalan osaajista kiristyy. Tutkimuksessa väitteen kanssa olivat täysin samaa mieltä 40.1 % ja jokseenkin samaa mieltä 39.1 % vastaajista. Johtavissa tilintarkastusalan yrityksissä on suhteellisen kova vaihtuvuus, mistä kertoo alan alhainen mediaani-ikä työuran pituudessa.

Taloushallintoalan henkilökunta on vaihtamassa työtä paremman palkan perässä, mutta myös uralla etenemisen toiveen vuoksi, sillä tutkimuksen mukaan alalla on huonot palkat suhteessa osaamisvaatimuksiin. Monet myös korostavat omaa tahtotilaa kehittyä vaativampiin työtehtäviin pois rutiininomaisesta työstä, mutta tarjotaanko näitä mahdollisuuksia? Pienemmistä yrityksistä puuttuu oma HRD- osasto, missä pohditaan oppimisen keinoja ja urapolkuja, mutta se ei vähennä näiden asioiden ajankohtaisuutta.

Yksi konkreettinen keino, jota YTN:n jäsenliitto Tradenomit ovat esittäneet, on verovapaa henkilöstöetu eli kouluttautumisseteli. Akava-yhteisössä on myös esitetty osaamistiliä ratkaisuna tähän haasteeseen. Tavoitteena olisi mahdollistaa eri kokoisissa työyhteisöissä jatkuva oppiminen henkilöstöedun kautta.