Blogi: Hyvinvoinnista, jaksamisesta ja palautumisesta syntymässä vetovoimatekijöitä

Tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultointialan viimeisimmän palkkatutkimuksen 2018 mukaan työhyvinvointitekijöistä muodostuu jatkossa yhä merkittävämpi rekrytointivaltti tai syy työpaikan vaihtamiselle. 59% alan jäsenistä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä tulevaisuusväitteen kanssa, että vuonna 2025 kiinnitetään enemmän huomiota työhyvinvointikysymyksiin.

Samanaikaisesti 69% vastaajista koki työmääränsä jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi. Viimeisten kolmen kuukauden aikana 18,5% vastaajista koki palautuneensa huonosti – hyvin palautui ainoastaan 25% vastaajista. Alan työvoima on ylikuormittunut.

Tulokset kertovat jatkumoa sikäli, että vuoden 2017 alan jäsentutkimuksessa palkkauksen jälkeen työkuorma sekä kiire koettiin tärkeimmäksi syyksi, miksi harkitaan työpaikan tai työtehtävien vaihtoa. Tuolloin vastaajien mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana 49% vastaajista oli harkinnut siirtoa toiselle alalle ja 18% toimialan sisällä.

YTN Data 2017 -tutkimuksen mukaan eniten kuormitusta kaikista ylempien toimihenkilöiden aloista koetaan juurikin tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultointialalla. Yli 72% alan vastaajista tasapainoilee jatkuvasti liian suuren työmäärän kanssa. Samanaikaisesti ainoastaan 29% kertoi palautuvansa hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen. Ratkaisuiksi työhyvinvoinnin parantamiseen pidettiin työnjaon sekä organisaation tavoitteiden selkeyttämistä ja etenkin työkuorman vähentämistä.

Asiantuntijan työajat – yhteydessä työhön ja hyvinvointiin -tutkimus

Työterveyslaitos toteutti 2016–2017 tutkimuksen asiantuntijatyön työajoista ja palautumisesta. Keskeinen havainto oli se, että mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin lisää hyvinvointia. Lisäksi työpäivän pidentyminen vaikutti palautumiseen ja seuraavan yön unen laatuun, joka taas johti heikompaan vireystasoon aamulla ja pidensi seuraavaa työpäivää. Tämä noidankehä on syytä katkaista.

Hankkeen perusteella Työterveyslaitos suosittaa muun muassa, että

• Työnantaja tarjoaa asiantuntijatyötä tekeville tukea ja koulutusta ajanhallintaan työpaikoilla osana työyhteisöjen toimintaa ja esimiestyötä
• Ajankäytön seurannan parantamiseen panostetaan. Seuranta tukee hyvinvointia ja mahdollistaa työntekijälle työn ja vapaa-ajan välisen rajan havaitsemisen.
• Työpaikoilla huolehditaan siitä, että vapaa-ajalle, palautumiselle ja levolle jää riittävästi aikaa.

Miten ehkäistään haitallista työkuormitusta?

Yllä mainittu tutkimus tuo esiin, että työpaikalle, tai ainakin tiimitasolle, kannattaa luoda yhteiset ja läpinäkyvät tavoitettavuuden pelisäännöt. Kenenkään ei tarvitse olla jatkuvasti saavutettavissa. Sen sijaan on huolehdittava siitä, että vapaa-ajalle, palautumiselle ja levolle jää riittävästi aikaa. Tätä tukee se, että luodaan yhteiset toimintatavat siitä, miten pitkiä työpäiviä tai työmatkojen rasituksia tasataan.

Alan jäsenet saivat palkkatutkimuksessaan 2018 valita enintään kolme vaihtoehtoa, joihin panostamalla työnantaja parhaiten edistäisi työhyvinvointia. Parhaiksi ratkaisuiksi koettiin toimeksiantojen riittävää resursointia (56%) sekä työkuorman tasaisempaa jakautumista eri työntekijöille (48%).

Vuonna 2020 astuu voimaan uusi työaikalaki. Se mahdollistaa jatkossa esimerkiksi työaikapankkien käytön sekä tuo nykyistä laajemmin asiantuntijat työaikalain soveltamisen piiriin. Uusi laki mahdollistaa samalla työajan seurannan entistä paremmin, millä voi olla merkitystä työhyvinvointikäytänteitä kehitettäessä.

Työhyvinvoinnista muodostumassa alan vetovoimatekijä

Alan yritysten tulisi huolehtia entistä paremmin henkilöstön hyvinvoinnista, jaksamisesta ja palautumisesta. Kaiken edellä mainitun johdosta tämä korostuu tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultointialalla, koska YTN:n vuosittaisen YTN Data -tutkimuksen mukaan alalla on verratuista 14 eri alasta eniten alle 30-vuotiaita ja matalin mediaani-ikä.

Etunojan työhyvinvointiasioissa ottavat yritykset kasvattavat samalla vetovoimaansa työyhteisönä. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on lisäksi mahdollisuuksia vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä, millä on huomattavaa merkitystä eri organisaatioiden ja lopulta koko yhteiskunnan kokonaiskustannuksille.

Ted Apter
YTN Tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultointialan vastuullinen asiamies

Lue lisää Työterveyslaitoksen tutkimuksesta