Blogi: Joustotyö – uhka vai mahdollisuus?
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Uuden työaikalain voimaantulo alkaa olla käsillä. Uusi laki tuo 1.1.2020 mukanaan monia uudistuksia. Ehkä merkittävin niistä on mahdollisuus sopia ns. joustotyöajasta.
Joustotyöaika on luotu erityisesti tietotyötä eli vaativia asiantuntijatöitä silmällä pitäen. Tällaisia tehtäviä varmasti löytyy myös tilintarkastus- ja johdon konsultointialalta. Alaa koskevan vuoden 2018 palkkatutkimuksen vastaukset osoittivat, että erilaisiin työaikajärjestelyihin panostamista pidetään yhtenä hyvänä keinona vaikuttaa työhyvinvointiin. Avovastauksissa nostettiin esiin tarve joustavampiin etätyökäytäntöihin.
Joustotyö on mahdollista tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja tekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Toisen puolen osalta voidaan sopia työntekijän läsnäolosta tai tavoitettavuudesta tiettyinä ajankohtina, esimerkiksi osan päivästä tai tiettynä viikonpäivänä.
Työajan voi sijoitella vapaammin
Oikein käytettynä joustotyö voi olla molempia osapuolia hyödyttävä ratkaisu, mutta sitä koskeva sopimus on syytä tehdä huolellisesti. Laki edellyttää aina kirjallista sopimusta. Joustotyö ei lisää työntekijän säännöllistä työaikaa, vaan mahdollistaa työajan vapaamman sijoittelun tasoittumisjakson aikana.
Myös joustotyössä hyvä lähtökohta on sopia vain arkipäivinä tehtävästä työstä. Tarpeen vaatiessa on kuitenkin mahdollista sopia, että työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa tai vastaavasti, että tehdään vain esimerkiksi nelipäiväistä työviikkoa.
Lisä- ja ylityöstä sovittava
Lisä- ja ylityön tekemisestä on joustotyössä nimenomaisesti sovittava. Joustotyössä on mahdollista sopia myös ylityötä koskevasta erillisestä kuukausikorvauksesta. Jos työntekijällä on oikeus tehdä joustotyötä myös sunnuntaisin, korvaus määräytyy sen mukaan, voiko työntekijä päättää vapaasti työajan sijoittelusta sunnuntaille. Jos työntekijällä on vapaus valita, tekeekö hän kyseisen työn arkipäivänä vai sunnuntaina, sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lähtökohtaisesti normaali palkka. Jos työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, sunnuntaina tehdystä työstä tulee maksaa sunnuntaityökorvaus.
Työntekijän vastuu seurannasta lisääntyy
Työaikojen seuraamisen osalta työntekijän oma vastuu lisääntyy joustotyössä, kun taas työnantajan työaikakirjanpitoa koskeva velvollisuus on muita työaikamuotoja kevyempi. Työntekijä ilmoittaa palkanmaksukausittain työnantajalle työtuntinsa, jotka työnantaja vie työaikakirjanpitoon. Työntekijän lepoaikojen ja enimmäistyöaikojen valvonta toteutuu tässä yhteydessä, sillä työnantaja on velvollinen huolehtimaan, että työntekijä toimittaa myös niitä koskevat tiedot.
Joustotyösopimus on irtisanottavissa työsopimuksesta erillisenä sopimuksena, eli se on aidosti oma sopimuksensa. Aika näyttää, millaisen vastaanoton tämä uusi työaikamuoto työpaikoilla saa ja minkälaisia kokemuksia työntekijöille ja työnantajille kertyy. Näihin asioihin palataan luultavasti vielä monta kertaa.
Jaana Meklin
työelämäasioiden päällikkö, Lakimiesliitto
Joustotyöaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin:
1) päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa
2) viikkolevon sijoittamisesta
3) mahdollisesta kiinteästä työajasta, ei kuitenkaan sen sijoittumisesta kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle
4) sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen.
Joustotyösopimus kannattaa luetuttaa liiton juristilla ennen allekirjoittamista!