Blogi: Poikkeustilassa henkilöstön edustajan tärkeys kasvaa
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Poikkeustila on muuttanut työelämää jo tovin. Se tulee muuttamaan työelämää vielä pitkään, ellei jopa pysyvästi joiltain osin. Työmarkkinajärjestöt sopivat keväällä yt-neuvottelujen nopeutetusta menettelystä, ja nyt näiden määräaikaisten lakimuutosten jatkamisesta käydään keskustelua.
Yt-neuvotteluja on käyty mittava määrä ja niitä tullaan vielä käymään lisää. Työntekijöitä on lomautettuna satojatuhansia. Jo ennestään henkilöstön edustajan tehtävä on helposti mielletty vain yt-neuvottelujen edustajaksi, kun henkilöstöä on päätetty vähentää, lomauttaa tai muuten ryhtyä organisaation muutoksiin.
Henkilöstön edustajalla monipuolinen rooli yrityksessä
Henkilöstön edustaja onkin poikkeustilan aikana kieltämättä näyttäytynyt pääosin juuri tämän negatiivisen kuvan kautta nähtynä luottamustoimena. Täytyy kuitenkin muistaa, että henkilöstön edustaja on työntekijöiden ääni näissä neuvotteluissa. Hän on ollut ja on työntekijöiden etua ajatteleva ja työntekijöiden kannalta parhaimpien ratkaisujen esittäjä.
Työnantajalle ei välttämättä ole esimerkiksi merkitystä, toteutetaanko lomautukset kuukausi kerrallaan, vuoroviikoin, muutama päivä viikossa tai lyhennettynä päivänä. Juuri näissä henkilöstön edustaja on se henkilö, joka tuo esille henkilöstön kannalta parhaimmat vaihtoehdot kuitenkin saavuttaen neuvottelujen tavoitteiden mukaiset säästötoimet. Henkilöstön edustaja voi neuvotteluissa tuoda esille henkilöstölle parhaiten sopivia lomajärjestelyjä, lomarahan vaihtamisia tai saldotuntien käyttämistä osana ratkaisua. Ja tietenkin varmistaa esitettyjen säästöjen todellisen tarpeen.
Poikkeustilan jälkeen henkilöstön edustajan rooli tulee korostumaan entistä enemmän. Etätöitä on tehty poikkeuksellisen suuressa mittakaavassa ja niihin liittyviä ohjeistuksia ja sääntöjä on hyvä päivittää. Etätöitä voidaan jatkossa mahdollisesti tehdä enemmän kuin ennen ja myös tehtävissä, joissa se ei aiemmin ollut mahdollista. Etätyöt ovat voineet tuoda esille osaamisen kehittämisen tarpeita, joista on hyvä käydä työnantajan kanssa keskustelua, jotta voitaisiin tarjota henkilöstölle hyvin kohdennettua osaamisen kehittämistä.
Sairausloman ilmoittamisessa on mahdollisesti käytetty poikkeustilan aikana eri sääntöjä, jotka ovat voineet olla toimivia ja otettavissa pysyväksi yrityksen pelisääntöihin. Poikkeustilan aikana on melkein kaikissa yrityksissä ollut jonkinlaisia käytäntöjä, joista on hyvä käydä keskustelu työnantajan kanssa ja ottaa hyväksi todetut asiat pysyväksi. Tietenkään unohtamatta työhyvinvoinnillisia asioita, joiden tarve on viimeistään syksyllä äärimmillään, etenkin henkisen hyvinvoinnin osalta. Muun muassa kaikkien näiden asioiden edistämisessä ja kehittämisessä henkilöstön edustajalla on tärkeä rooli. Tehtävänsä kautta hänellä on myös toimiva keskusteluyhteys työnantajan suuntaan.
Luottamusvaltuutetun tai luottamusmiehen valitseminen
Henkilöstön edustajasta puhuttaessa voi kyseessä olla muutama eri luottamustehtävä. Yleisimmin henkilöstön edustajasta puhuttaessa tarkoitetaan luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua. Erona näillä kahdella on, että luottamusmies perustuu työehtosopimukseen tai muuhun yrityksessä sovittuun erilliseen sopimukseen.
Luottamusvaltuutettu perustuu työsopimuslakiin, ja valitaan yleensä siis niillä aloilla tai henkilöstöryhmien keskuudessa, joihin ei työehtosopimusta sovelleta.
Ennen vaalien järjestämistä tuleekin varmistaa, noudatetaanko työehtosopimusta vai toimitaanko työsopimuslain pohjalta. Noudatettavasta työehtosopimuksesta pitäisi olla maininta työsopimuksessa. Asiaa voi myös tiedustella suoraan työnantajalta tai vaikka omasta liitosta.
Työehtosopimuksissa sovitaan muun muassa luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnasta ja vaaleista. Niissä määritellään esimerkiksi, kuka voi asettua ehdolle ja ketkä voivat äänestää. Työsopimuslaissa ei määritellä luottamusvaltuutetun valintamenettelystä, vaan henkilöstöryhmä voi käytännössä järjestää vaalit parhaaksi katsomallaan tavalla. Henkilöstöryhmiä ovat henkilöstön edustuksen osalta työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt.
Luottamusvaltuutetun vaaleissa ehdolle voi asettua kuka vain kyseisen henkilöstöryhmän työntekijä ja vaaleissa saavat äänestää kaikki henkilöstöryhmän työntekijät. Joissakin tilanteissa voi olla perusteltua, että yhtiölle valitaan vain yksi luottamusvaltuutettu ja tämä edustaa kaikkia henkilöstöryhmiä, jos esimerkiksi muita kuin ylempiä toimihenkilöitä ei juurikaan ole yrityksessä.
Työsopimuslaissa ei käsitellä luottamusvaltuutetun toimikauden pituutta, vaan se on täysin henkilöstöryhmän päätettävissä vaalien yhteydessä. Yleisesti käytetty toimikausi on kaksi vuotta.
Kaupan alalla ja tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultointialalla voidaan valita luottamusvaltuutettu ylempien toimihenkilöiden keskuudesta. Tällöin ehdolle voivat asettua ja vaaleissa voivat äänestää kaikki yrityksen ylemmät toimihenkilöt.
Luottamusvaltuutettu myös edustaa tällöin yrityksen ylempiä toimihenkilöitä. Vaihtoehtona tälle on tilanne, jossa esimerkiksi valitaan yksi luottamusvaltuutettu edustamaan koko henkilöstöä. Tällöin myös kaikki yrityksen työntekijät voivat äänestää vaaleissa.
Askelmerkkejä eteenpäin
On myös työnantajan etu, että henkilöstön edustaja valitaan. Viime kädessä, jos henkilöstön edustajaa ei ole valittu, työnantaja joutuu käymään yhteistoimintaneuvottelut yksitellen kaikkien työntekijöiden kanssa.
Vieläkin parempi ratkaisu kuin luottamusvaltuutetun valinta on laatia yrityskohtainen luottamusmiessopimus yhtiön ja YTN:n välillä. Tämä vakiinnuttaisi henkilöstön edustajan toimintaa yrityksessä sekä edistäisi vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Tarkennukset luottamusmiehen oikeuksista ja velvollisuuksista sovittaisiin suoraan työnantajan kanssa. Jos tällaiseen on kiinnostusta, olkaa ihmeessä meihin yhteydessä.
Kuten sanottua, henkilöstön edustajan olemassaolo on erityisen tärkeää poikkeustilan aikaisissa ja niiden jälkeisissä yt-neuvotteluissa sekä työelämän kehittämisessä. Jos yrityksessänne ei vielä ole luottamusvaltuutettua, keskustelkaa asiasta avoimesti kollegoiden kesken. Luottamusvaltuutettu kannattaa joka tapauksessa valita vielä ennen kesälomien alkamista.
Jos tarvitsette apua luottamusvaltuutetun valinnassa tai vaikka ihan vain mallitekstin vaali-ilmoitukseen, olemme mielellämme apuna. Ole rohkeasti yhteydessä!
Joonas Kopra, YTN Kaupan alan vastuullinen asiamies
Ted Apter, YTN Tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultointialan vastuullinen asiamies
Luottamusvaltuutetun valinnan stepit
- Perustakaa vaalitoimikunta (2−3 henkilöä riittää mainiosti) ja kertokaa työnantajalle tulevista vaaleista. Pyytäkää samalla työnantajalta tieto, ketkä kaikki ovat ylempiä toimihenkilöitä.
- Lähettäkää vaalitoimikunnan toimesta ilmoitus vaaleista ylemmille toimihenkilöille. Ilmoituksessa tulee kertoa, mitä ollaan valitsemassa ja mille ajalle, ehdolle asettumisaika ja -tapa sekä äänestystilaisuuden ajankohta, tapa ja paikka. Äänestyksen voi järjestää myös sähköisesti, esimerkiksi käytössä olevalla kyselyohjelmalla.
- Ilmoittakaa ehdokkaat ehdolle asettumisajan päätyttyä tai julkistakaa vaalien tulos, jos ehdokkaita on tullut vain yksi.
- Pitäkää äänestystilaisuus ja julkistakaa tulos ääntenlaskennan jälkeen.
- Ilmoittakaa tulos työnantajalle, edustettaville sekä YTN:lle.
Ehdolle asettumisajaksi riittää mainiosti 1−2 viikkoa ja ehdokkaiden julkistamisesta itse vaalitilaisuuteen riittää yksi viikko.
YTN järjestää vuosittain kattavasti koulutuksia henkilöstön edustajille.
Lisätietoa henkilöstön edustajan valinnasta löytyy esimerkiksi täältä.
Täällä on hyvä tietopankki luottamusvaltuutetulle.
Kannattaa lukea myös alan luottamusvaltuutetun kokemuksista tämä juttu.