Blogi: Tasa-arvo tehdään teoilla, ei julistuksilla
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Viime keväänä solmituissa YTN:n työehtosopimuksissa sovittiin perhevapaiden palkallisuudesta. Saavutus oli merkittävä ja konkreettinen uusi etu. Ylempien toimihenkilöiden sopimukset edistävät nyt lain perimmäistä tavoitetta, perhevapaiden jakautumista tasaisemmin molempien vanhempien kesken.
Tämä on tärkeää lapsen ja perheen kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti tasa-arvon edistämiseksi. Perhevapaiden ja hoivavastuun tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken on yksi askel mm. naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventumiseen. Askeleita tulee ottaa kuitenkin vielä paljon lisää, kun haluamme saavuttaa työelämän paremman tasa-arvon niin palkkauksessa kuin uramahdollisuuksissa.
Maan uudessa hallitusohjelmassa, Vahva ja välittävä Suomi, on kirjattu, että hallitus aikoo panostaa hyvään työelämään ja vahvistaa työhyvinvointia, työn ja perheen yhteensovittamista sekä edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hallitus lupaa myös kitkeä kaikenlaisen syrjinnän työelämästä. Upeita kirjauksia, jotka jäävät julistuksen ja toiveiden tasolle, mikäli näihin ei ole tarjolla rahoitusta ja selkeitä suunnitelmia toimista.
Hallitusohjelman myönteiset kirjaukset ovat myös vakavassa ristiriidassa hallitusohjelman muiden kirjausten kanssa. Työsuhteiden määräaikaisuuksille ei enää jatkossa tarvittaisi erillistä syytä ja perusteluita, kun on kysymys enintään vuoden määräaikaisuudesta. Tämä huomioiden on nostettava esille esimerkiksi raskaussyrjintä, joka on Suomessa edelleen varsin yleistä. Sitä pitäisi ehkäistä tehokkailla toimilla ja tarvittavalla lainsäädännöllä, eikä mahdollistaa näkymättömämmäksi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös mittava työttömyysturvauudistus. Näin perustavanlaatuinen uudistus pitäisi tehdä huolellisesti ja arvioiden sen sukupuoli-, lapsi- ja perhevaikutukset. Etenkin, kun esityksessä on jo todettu esimerkiksi lapsikorotusten poistamisen vaikuttavan erityisesti naisten taloudelliseen asemaan. Uudistettavan työttömyysturvan happotesti tehdään myös pätkätyöläisten kohdalla, kun sekä ansaintaehdon pidentäminen 12 kuukauteen, lapsikorotusten poistaminen, että työttömyysturvan porrastaminen osuvat tähän ryhmään.
Suuri kysymysmerkki hallitusohjelmassa on sopien tuleva tai lakiin kirjattava vientimalli palkanmuodostuksen näkökulmasta. Tällä voi olla merkittävä vaikutus naisvaltaisen alojen palkanmuodostukseen ja jämähtävään palkkakuoppaan.
Suomea pidetään tasa-arvon vaalimisessa maailman kärkiluokassa. Tasa-arvolla on myös taloudellinen ulottuvuus, kun kaikkien työpanos saadaan sen myötä yhteiskunnan käyttöön. Vahva ja välittävä Suomi ei voi vain julistaa tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Näiden myönteinen edistäminen edellyttää edellä todettua konkreettisempia tekoja, joilla heikentämisen sijasta myös käytännössä toteutetaan tasa-arvoa.
Lue myös:
Keskustelu työmarkkinamallista käynnistyi
Blogi: Marraskuun kihlaus vai haulikkohäät?
Suomi ansaitsee kestävän ja toimivan työmarkkinamallin
Artikkeli: Hallitusohjelma muuttaa suomalaista työelämää hivuttamalla
Lisätiedot blogista:
Salla Luomanmäki
varapuheenjohtaja
salla.luomanmaki@ytn.fi