Foster Wheeler panostaa parempaan työelämään teknon hankkeessa

Varkautelainen Foster Wheeler on päässyt mukaan teknologiateollisuudessa käynnistyvän Hyvä työ, pidempi työura -hankkeen pilottivaiheeseen. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kimmo Koskinen odottaa hankkeelta paljon.

Kimmo Koskinen on hyvillään siitä, että Foster Wheeler pääsi mukaan teknologiateollisuuden hankkeeseen jo ensi vaiheessa.

Yrityksessä on ollut menossa omakin parempaan työpaikkaan tähtäävä hanke, joten myös henkilöstöpuoli piti tärkeänä osallistumista koko teollisuuden alan projektiin.

– Meillä on ollut tapana kehitellä asioita, mutta usein niitä ei ole saatu vietyä loppuun. Tavallisesti syy on ollut resurssien puutteessa, mutta nyt tähän laajempaan hankkeeseen panostetaan myös lisäresursseja, Koskinen sanoo.

Hän toivoo, että hanke loisi jatkuvat edellytykset paremmalle työympäristölle ja antaisi uutta uskoa yhdessä tekemiseen.

– Lisäksi toivon, että aiemmin esille ottamani työaikakysymykset, esimiesongelmat ja työtapaongelmat todella ymmärrettäisiin ja niille ryhdyttäisiin tekemäänkin jotain.

Koskisen mielestä työelämä on koventunut monella tavalla. Hän näkee ja kuulee siitä luottamusmiespäivillä, yritysyhdistystapaamisissa, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n alan taustaryhmän kokouksissa ja monissa muissa tilaisuuksissa, joissa puhutaan työelämän muutoksista.

– Ihmisillä ei ole aikaa keskittyä töihinsä kunnolla, ei ole aikaa kouluttautumiseen eikä aikaa sosiaaliseen kanssakäymiseen työpaikalla.

Myöskään väkeä ei ole tarpeeksi ja se näkyy esimiesten käyttäytymisessä.

– Hommat on kuitenkin saatava tehtyä ja siksi alaisia painostetaan. Projektista siirrytään toiseen ilman luvattua hengähdystaukoa. Sekä kaikkensa tekeminen että rajojensa ymmärtäminen tuntuu olevan huono asia, Koskinen pohtii ajan henkeä.

Työnantajat seuraavat kyllä sairauspoissaoloja, mutta eivät näe pahoinvointia työpaikalla; uupumistapauksia tulee esille säännöllisesti, mutta ne havaitaan liian myöhään.

– Satsaukset työpaikalla painottuvat pääasiassa ergonomiaan ja työajan ulkopuolisen virkistystoiminnan mahdollisuuksien luomiseen. Se ei vielä riitä, Koskinen toteaa.

Hanke vaatii sitoutumista

Pilottivaiheeseen halukkaita yrityksiä ilmoittautui runsaasti, peräti 30. Joukossa oli sekä isoja että pieniä yrityksiä.

Ilmoittautuneista ensivaiheeseen valittiin alustavasti 20 yritystä. Ne edustavat kattavasti teknologiateollisuuden kaikkia päätoimialoja ja ovat sekä toiminnoiltaan että kooltaan erilaisia.

Teknologiateollisuus ry:ssä hankkeesta vastaava apulaisjohtaja Ari Sipilä kertoo, että jokaisen yrityksen kanssa käydään läpi, miten yritys aikoo esimerkiksi resursoida hankkeen. Sekä johdon että henkilöstön on sitouduttava koko pilottivaiheen läpiviemiseen.

Yritysten kanssa on myös neuvoteltu hankkeen aloittamisen ajankohdasta. Ne lähtevät mukaan porrastetusti, ja ensimmäiset aloittavat jo tänä vuonna.

Hankkeen on tarkoitus edetä lopulta koko teknologiateollisuuteen.

Yritykset vastaavat itse kustannuksista, mutta ne voivat hakea työyhteisönsä kehittämiseen tukea esimerkiksi työsuojelurahastolta ja eläkeyhtiöiltä. (MH)