Blogi: Hyvin menee, mutta kuinka pitkään
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Ekonomistien mielestä Suomen talouskasvu on entistä kestävämmällä pohjalla. Viesti tuntuu olevan kohtuullisen yhteneväinen riippumatta siitä, kuka maksaa ekonomistin palkan.
Vienti on päässyt vauhtiin ja ostopäällikköindeksien mukaan maailmantalouden kasvu jatkuu, vaikka kovimman kasvupiikin arvellaan osuneen kuluvan vuoden alkupuolelle. Olosuhteet neuvottelukierrokseen valmistautumiselle näyttävät siis olevan suotuisat.
Teknologiateollisuuden ekonomistit kokoontuivat elokuun puolivälissä ja kaikki perinteiset mittarit sojottivat hyvään suuntaan, oli kyseessä sitten liikevaihdon kehitys, uudet tilaukset, tilauskanta tai alan henkilöstön määrä. Myös kaikki alatoimialat ovat plussalla, mikä oli ryhmän tuoreille ja nuoremmille ekonomisteille ennennäkemätöntä.
Teollisuudessa huoli kasvun jatkumisesta on vahva
Työnantajapuolikin siis viestittää, että ihan hyvin menee, mutta toisaalta kalvomateriaalista näkyy jälleen neuvottelukierroksen läheisyys: rumpua hyvistä näkymistä ei ole syytä lyödä yhtään enempää kuin pakko, pikemminkin päinvastoin. Selvimmin tämä näkyy jo totutusti vertailuvuoden valinnassa, joka on tietenkin huippuvuosi 2008 (kalvoon ei kuulemma mahdu enempää vuosia).
Varovaisuuteen löytyy perusteluja paitsi neuvottelutaktisista syistä myös muuten. Ekonomistina asian voi kiteyttää yhteen lauseeseen: hyvin menee, mutta kuinka pitkään? Teollisuudessa huoli kasvun jatkumisesta on vahva. Syitä on monia: kapasiteettirajat ovat monessa yrityksessä tulossa jo nyt vastaan. Ja mikä on yritysten investointikyky ja -halu? Epäselvää myös on, tulevatko investoinnit Suomeen vai muualle maailmaan. Tämän kysymyksen suhteen Suomi on samassa veneessä muun Länsi-Euroopan kanssa.
Kaikesta tästä seuraa se, että tulevaisuuteen varovaisesti suhtautuvat tähdentävät, kuinka tärkeää on satsata parantuneen kilpailukyvyn säilymiseen. Työnantajien mielestä Suomen tulee satsata siihen vielä kilpailijamaitamme painokkaammin, koska “takamatkamme on niin suuri”.
Propagandaa vai ei, mutta tulevalla työmarkkinaratkaisulla on vaikutusta talouteen, investointeihin, kilpailukykyyn ja niin edelleen. Niin on aina ollut ja on vastakin: Kuten teknon ekonomistien tapaamisen slogan kuului, “työmarkkinoilla eletään suunnitelmataloudessa, ei markkinataloudessa”.
Ostovoimasta huolehtiminen ei ole epärealistista
Mittarit näyttävät siis oikeaan ja suotuisaan suuntaan, mutta tulevaisuuden ennustaminen on aina yhtä vaikeaa. Kun puhutaan neuvottelukierroksen kynnyksellä taloudesta ja sen ennustamisesta, todennäköisesti pessimismi alkaa jälleen nostaa päätään etenkin työnantajien keskuudessa.
Talouden kasvun vahvistaminen on varmasti kaikkien osapuolten tavoitteena. Keinojen valinta ja niiden mitoittaminen jää neuvottelijoiden tehtäväksi, mutta talouslukujen valossa jo ääneen sanottu huoli palkansaajien ostovoimasta on perusteltu ja realistinen lähtökohta neuvottelukierrokselle.
Aila Tähtitanner, tutkija, YTN Teknologiateollisuus