Työn ja muun elämän yhteensovittaminen sujuu yksityissektorin
akavalaisilta kohtalaisen hyvin. Monella työ kuitenkin pyörii vapaa-aikanakin
mielessä ja useilla on vaikeuksia palautua. Järjestösektorilla tiukka sidos
työhön on erityisen tyypillistä. 

Näin kertoo tuore YTN:n jäsentutkimus, jonka teemana oli tällä
kertaa työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen.

Järjstösektorilla koetaan myös aikapaineita enemmän kuin muilla
YTN-aloilla. 35 prosenttia järjestösektorin vastaajista kokee joutuvansa tekemään enemmän ylitöitä kuin
itse haluaisi. Osuus on selkeästi koko YTN:n keskitasoa korkeampi. Vastaavalla
tavalla tarkasteltuna jopa 53 prosenttia ilmoittaa joutuvansa usein venyttämään
työpäiväänsä saadakseen työnsä tehdyksi. 47 prosenttia toteaa kokevansa jatkuvia
aikapaineita työmääränsä vuoksi ja 74 prosenttia ilmoittaa ajattelevansa usein
työasioita kotona tai vapaa-aikana.

35 prosenttia myös tuntee laiminlyövänsä kotiasioita työnsä
vuoksi; vastaava osuus on myös sitä mieltä, että heidän läheistensä mukaan he
uhraavat työlleen liikaa.

Aina tavoitettavissa?

Kun yksityissektorin akavalaisilta kysyttiin, tuleeko heidän olla
tavoitettavissa myös päivittäisen työajan ulkopuolella, 54 prosenttia kaikista
ja 59 prosenttia järjestösektorin vastaajista kertoi, ettei tarvitse. Kuitenkin
järjestöissä 27 prosenttia ilmoittaa, että heidän tulee olla tavoitettavissa
töiden sujumisen takia. 14 prosentin kohdalla tästä on jopa sovittu erikseen
tai sitä edellytetään muuten.

Noin 38 prosenttia yksityissektorin akavalaisista kokee
palautuvansa hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen. 11 prosenttia kuitenkin kokee
palautuvansa huonosti. Selvästi heikointa palautuminen on juuri
järjestösektorilla, jossa 16 prosenttia palautuu huonosti työstä ja vain 24 prosenttia
hyvin.

Pätkätyöt tyypillisiä

Määräaikaisten osuus järjestösektorilla oli selkeästi suurempi
kuin Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenliittojen jäsenistössä keskimäärin: 22
prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa määräaikaisessa työsuhteessa, kun
vastaava osuus koko YTN:n tasolla oli vain 5 prosenttia.

Järjestösektorin vastaajaprofiili on poikkeava myös
asematasonäkökulmasta katsoen: jopa joka neljäs vastaaja toimii johdon tai
ylimmän johdon tehtävissä, kun yleisesti vastaava osuus on vain 12 prosenttia.
Taustalla on hyvä muistaa se, että joka toinen järjestösektorin vastaaja
työskentelee alle 30 henkilön organisaatioissa ja keskimääräinen
organisaatiokoko on varsin pieni.

Uudellamaalla työskentelee 70 prosenttia järjestösektorin
vastaajista, toisin sanoen yli 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaava osuus
kaikista YTN-vastaajista.

Tulospalkkio melko tuntematon

Vastaajien mediaanikuukausipalkka (peruspalkka mahdollisine
luontoisetuineen ilman tulospalkkioita / bonuksia) oli 3 919 euroa ja vastaava
keskiarvopalkka 4 437 euroa. Molemmilla tunnusluvuilla koko YTN:n keskitaso on
runsaat 350 euroa korkeampi. Verrattaessa lukuja tilanteeseen vuosi aiemmin oli
järjestösektorin vastaajilla mediaani noussut 3,1 ja keskiarvo 5,2 prosenttia.
Järjestöissä 69 prosenttia vastaajista ilmoitti palkkansa nousseen suhteessa
tilanteeseen vuosi aiemmin. Mikäli palkka oli noussut, asian taustalla oli
vajaassa puolessa tapauksista ollut yleiskorotus tai organisaatiokohtainen
korotus; henkilökohtaisen ns. meriittikorotuksen oli saanut 15 prosenttia
palkan muutoksen kokeneista vastaajista. Meriitin saaneiden osuus väheni vuoden
takaisesta kaikilla YTN-aloilla. Järjestösektorilla myös työnantajan vaihto
palkankorotuksen taustana on keskimääräistä selvästi tyypillisempää.

Myös tulospalkkausta tarkastellaan YTN-datassa. Tämän teeman
kohdalla järjestösektori poikkeaa muista erittäin selvästi: vain 15 prosenttia
ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä, kun vastaava osuus koko YTN:n
tasolla oli 57 prosenttia.

Jo pitkään on YTN-datassa tarkasteltu vastaajien mielikuvaa
työsuhteen varmuudesta omalla ja työpaikan yleisellä tasolla. Syksyn 2013
tilanteessa oman tilanteessa vakaaksi tai melko vakaaksi koki viisi kuudesta
järjestösektorin vastaajista. Irtisanomisia mahdollisina tai todennäköisinä
piti 8 prosenttia vastaajista. Tilanne työpaikan tasolla yleisesti nähtiin
hieman pessimistisemmin, mutta yhä vain
11 prosenttia näki irtisanomisten olevan vähintään todennäköisiä.
Molemmilla tasoilla järjestösektorin vastaajat olivat keskimäärin
luottavaisempia kuin koko YTN-vastaajajoukko. Kokemus
oman tilanteen vakaudesta heikkenee asematason mukaisesti ylhäältä alaspäin
tultaessa.

Vastaajien ilmoittama keskimääräinen todellinen työaika viikossa
oli järjestösektorilla 40,6 tuntia. Taso oli sama koko YTN-aineistossa. Se
vaihtelee voimakkaasti asematason mukaan. Johdossa taso on 43 tunnin pinnassa,
kun taas asiantuntijoilla keskiarvo oli 39,4 tuntia. Kun lukuja suhteutetaan
tyypilliseen sopimuksessa sovittuun tuntimäärään 37,5 niin ns. ylimääräistä
työtä kertyy vuodessa huomattava määrä.

Vastaajat arvioivat tekevänsä ns. harmaata työtä keskimäärin 3,9
tuntia, järjestösektorilla luku oli 3,4 tuntia. Harmaalla työllä tarkoitetaan
sitä aikaa, jota ei kirjata työaikakirjanpitoon, esim. työsähköposteihin
vastaaminen kotoa käsin. Tuntimäärät laskevat tasaisesti organisaatiotason
mukana.

Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan sekä kotimaassa että ulkomailla
tehtävien matkapäivien lukumäärät. Näin tarkasteltuna työssään matkustavia on
noin 66 prosenttia (järjestösektorilla 65 prosenttia) vastaajista;
osuus laski viisi prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Koti- ja ulkomaan matkapäivien yhteenlaskettu määrä
vuodessa on mediaanilla kuvattuna 15 päivää ja keskiarvona 27 päivää.
Järjestösektorilla keskiarvo, 22 päivää, on yleisestä tasosta poikkeava.

….

Laaja jäsentutkimus luotaa jäsenten työoloja

 

YTN-data 2013 on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenliittojen
vuoden 2013 työmarkkinatutkimuksista koottu tietoaineisto. Aineisto koostuu 13
eri liiton jäsenten vastauksista liittojen omiin työmarkkinatutkimuksiin ja se
kerättiin loppusyksystä 2013. YTN-dataan on otettu mukaan 50 prosentin otannan
perusteella vastaajat, jotka työskentelevät yksityisellä sektorilla
kokopäivätoimisesti palkansaaja-asemassa. Vastaajia oli yhteensä 23 550. Määrä nousi edellisvuodesta runsaalla
tuhannella.

Aineistosta löytyvät tiedot mm. palkkauksesta, työajoista ja
tulospalkkioista. Vuosittain vaihtuva erityisteema oli tällä kertaa työn ja
yksityiselämän yhteensovittaminen. Järjestösektorilla vastaajia oli 591 ja sen
osuus koko YTN-datasta oli kolme prosenttia. Järjestösektorin vastaajista kaksi
kolmesta oli miehiä kun koko YTN:n tasolla osuus oli vain kolmannes. Vastaajien
mediaani-ikä oli 42 vuotta, kolme vuotta YTN:n keskitasoa korkeampi.

Teksti: tutkija Juha Oksanen, juha.oksanen@ytn.fi