Kansainvälistyminen suunnittelualan tulevaisuutta
Julkaistu
Kategoriat
Suunnittelu-
ja konsulttialan kasvua on jatkossa haettava entistä enemmän
ulkomailta. Kansainvälistyminen edellyttää myös uutta osaamista,
selviää alan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä luotaavan hankkeen
loppuraportista
Lataa raportti
Hankeen
loppuseminaarissa todettiin, että insinöörityössä suomalaisilla on
kaikki edellytykset olla maailman johtavia valitsemillaan sektoreilla.
Suomen kansallisessa intressissä pitääkin olla voimakas
insinööriosaamisen ylläpito ja kansainvälisen liiketoiminnan parempi
ymmärrys.
– Etumatkaa on, mutta sitä hävitään koko ajan, raportin julkistamistilaisuudessa kuultiin.
YTN:n
puheenjohtaja ja TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi painotti
tekniikan alan koulutukseen panostamisen tärkeyttä. Tekniikan
korkeakoulutuksen rahoitus ja resurssit eivät ole sillä tasolla, jota
menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttäisi.
Nyt
hävitään mennen tullen muun muassa siinä, montako opiskelijaa
teknillisissä yliopistoissa on opettajaa kohden. Pudotus vuoden 1983
tilanteesta “yksi opettaja 12 opiskelijaa kohden” vuoden 2009
tilanteeseen “yksi opettaja 25 opiskelijaa kohden” kuvaa suomalaisen
koulutuksen resurssien alamäkeä.
Loppuraportti sisältää koko joukon
toimenpiteitä alan kilpailukyvyn kohentamiseksi. Henkilöstön osaamisen
ja valmiuksien kohentamisen lisäksi menestyvä kansainvälinen
liiketoiminta vaatii vankkaa osaamista yritysjohdolta, tehokkaita
toimintamalleja ja pitkäjänteistä tuote- ja palvelutarjontaa sekä
uusien osaamisalueiden kehittämistä kansallisten toimijoiden tukemana.
Hankkeen
kakkososassa pilottiyrityksinä olivat mukana Deltamarin, Elomatic,
Etteplan, Pöyry ja Sweco. Ne miettivät omaa asemaansa vaihtoehtoisissa
tulevaisuuden kehitysmalleissa ja määrittelivät niiden pohjalta
liiketoimintamahdollisuuksiaan, kilpailukykytekijöitä ja
osaamistarpeitaan.
Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin, Uusi
Insinööriliitto UIL:n ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto
SKOLin yhteisen, reilu kaksi vuotta sitten käynnistämän
tulevaisuushankkeen lähtökohtana oli yhteinen huoli suomalaisen
suunnittelualan tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä, kun asiakkaat ja
toimiala globalisoituvat voimakkaasti.
Liittojen ja yritysten ohella rahoittajana oli myös Tekes.
Hankkeen
ensimmäisen osan toteutuksesta vastasi Turun kauppakorkeakoulun
Tulevaisuuden tutkimuskeskus. PricewaterhouseCoopers toteutti
tulevaisuushankkeen toisen osan ja kokosi hankkeen loppuraportin.