KKO: Ylemmät toimihenkilöt saavat luottamusvaltuutetun

“Päätös ei koske kaikkia järjestäytymättömiä”

Korkein oikeus (KKO) päätti antaa vakuutusyhtiön ylemmille toimihenkilöille oikeuden valita oma luottamusvaltuutettu. Päätös on iso periaatteellinen voitto ylemmille toimihenkilöille. Riita koski tilannetta, jossa ylemmät toimihenkilöt eivät päässeet vaikuttamaan työpaikkansa yt-neuvotteluihin eivätkä saaneet niistä tietoa, koska neuvotteluihin osallistui toisen ammattiliiton luottamusmies. Työnantaja ei tunnustanut ylempien toimihenkilöiden valitsemaa luottamusvaltuutettua.

Ylempien Toimihenkilöiden YTN:n puheenjohtajan Heikki Kauppi tähdentää, että päätös koskee vain vakuutusalaa, ei muita sopimuksettomia aloja.

Vakuutusala on ollut poikkeus

Vakuutusalalla työskentelee noin 3 000 ylempää toimihenkilöä, muun muassa ekonomeja, lakimiehiä, yhteiskuntatieteilijöitä, tradenomeja ja insinöörejä.

– Saamme vihdoinkin heille oman edunvalvojan työpaikalle, iloitsee finanssialan vastuullinen asiamies Riikka Sipilä YTN:stä. – Moni on tottunut muilla aloilla työskennellessään, että työpaikalla on luottamusmies, tähän rinnastettava yhteyshenkilö tai luottamusvaltuutettu. Vakuutusala on ollut poikkeus.

Sipilä toivoo, että luottamusvaltuutetut valittaisiin viimeistään heti lomien jälkeen. Ongelmana on ollut, että esimerkiksi yt-neuvotteluissa ylemmillä toimihenkilöillä ei ole ollut omaa henkilöstöedustajaa.

– Ei ollut kanavaa viedä omia ideoita neuvottelupöytään tai josta saada tietoa neuvotteluista. Luottamusvaltuutettu voi myös auttaa, jos tulee ongelmia omassa työsuhteessa. Aiemmin on pitänyt neuvotella itse, toki liitosta on saanut tukea.

Päätöstä tulkittu liian reippaasti

Luottamusvaltuutetun aseman tunnustaminen sai Suomen Yrittäjät (SY) vetämään mutkat suoriksi. Sen mukaan KKO:n päätös koskee myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja sitä kautta paikallista sopimista.

– KKO:n päätöshän koskee tarkasti rajattua tilannetta, jossa järjestäytynyt henkilöstöryhmä ei saanut osallistua luottamusmiehen valintaan, koska oli väärässä liitossa. Päätös ei koske paikallista sopimista, vaan yhden yrityksen yt-neuvottelutilannetta, Kauppi täsmentää. Hänen mukaansa päätös ei vaikuta järjestäytymättömien työntekijöiden asemaan muilla aloilla.

– Suomen Yrittäjät riemastui tästä vähän liikaa, Kauppi toteaa.

Paikallinen sopiminen pykälien mukaan

SY on vaatinut pitkään, että myös työnantajaliittojen ulkopuoliset yritykset voisivat käyttää työehtosopimusten mahdollisuuksia sopia työehdoista paikallisesti toisin. Kauppi muistuttaa, että ministeri Jari Lindström tarjosi paikallisen sopimisen laajentamista, kunhan paikallinen sopimus tehdään luottamusmiesten kanssa.

– SY:lle oli tarjolla tarkalleen samat oikeudet kuin muillekin. Jos paikallisesti tehdään kollektiivinen sopimus, ei työntekijäpuolella oikein voi olla muuta sopijapuolta kuin se luottamusmies. Tätä Yrittäjät ei halunnut tunnustaa, Kauppi muistuttaa.

YTN:n sopimuksiin on kirjattu melko laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Lisäksi uudistettavaan työaikalakiin on mitä ilmeisimmin tulossa mahdollisuus sopia työaikapankeista paikallisesti. YTN suunnittelee parhaillaan luottamusmiesten kouluttamista paikalliseen sopimiseen.

Lainoppineet erimielisiä tulkinnasta

Työoikeuden professorit ja tutkijat ovat erimielisiä, mitä KKO:n päätös tarkalleen ottaen tarkoittaa. Joidenkin mukaan oikeuden päätös merkitsee, että luottamusvaltuutetun voivat valita kaikki ne, jotka eivät saa osallistua luottamusmiehen valintaan.

Tradenomiliitto TRAL:n johtava lakimies Esa Schön painottaa Kaupin tavoin, että päätös koskee vain vakuutusalaa. Schönin mukaan vastaavia tilanteita ei löydy muilta YTN:n aloilta.

Tähän saakka työsopimuslakia on tulkittu siten, että luottamusmies edustaa työpaikan kaikkia työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä. Luottamusmiehen valitsevat työehtosopimuksen tehneen liiton jäsenet. Tästä lähin toiseen liittoon kuuluvilla ja järjestäytymättömillä työntekijöillä on tietyin edellytyksin oikeus valita edustajakseen luottamusvaltuutettu.

– Luottamusmiehen olemassaolo ei estä luottamusvaltuutetun valintaa sellaisille henkilöstöryhmille, joilla ei ole omaa työehtosopimusta, Schön sanoo. Myös tulkinta henkilöstöryhmästä askarruttaa oikeusoppineita, sillä yleensä puhutaan työntekijäryhmistä. Schönin mukaan asia on selvä.

– Henkilöstöryhmät muodostuvat vastaisuudessa ensisijaisesti tosiasiallisten työtehtäviensä eikä työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan.

Enää ei voi pitää pimennossa

TRAL on seurannut luottamusvaltuutettua koskevan riidan etenemistä käräjäoikeudesta korkeimpaan oikeuteen. Riita alkoi lokakuussa 2011.

– Ylempiä toimihenkilöitä pidettiin yt-neuvottelujen aikana pimennossa. Toisen liiton luottamusmies kieltäytyi antamasta tietoja neuvotteluista. Jutussa oli kirjallisena todisteena sähköposti, jossa luottamusmies kertoi antavansa tietoja vain oman liittonsa jäsenille, Schön kertoo.

– Meidän jäsenillä ei ollut tosiasiallisesti luottamusmiestä. Ylemmät toimihenkilöt valitsivat joukostaan luottamusvaltuutetun, mutta työnantaja ei tunnustanut tämän asemaa. Kolme oikeusastetta ja liki kuusi vuotta myöhemmin riita kääntyi ylempien toimihenkilöiden ja heidän luottamusvaltuutettunsa eduksi.

– Päätettiin hankkia korkeimman oikeuden ratkaisu ajatuksella, että olipa ratkaisu mikä hyvänsä, niin asia on ainakin selvä, Schön sanoo.

– Erityisesti pitää kiittää jutussa kantajana ollutta henkilöä kansalaisrohkeudesta. Vaikka YTN on maksanut kustannukset, hän on ollut tulilinjalla.

Ylempi toimihenkilö vs. vakuutusyhtiö

• Riita: Vakuutusyhtiö LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö aloitti lokakuussa 2011 yt-neuvottelut 230 työntekijän irtisanomiseksi. Ylempi toimihenkilö A valittiin Tapiola-ryhmän Esimiehet ja Asiantuntijat TEA ry:n luottamusvaltuutetuksi. Kun yhtiö sai ilmoituksen A:n valinnasta, se ilmoitti, ettei pidä A:ta työsopimuslain mukaisena luottamusvaltuutettuna, koska työpaikalla oli jo Vakuutusväen Liiton VvL ry:n valitsema luottamusmies. A kanteli asiasta.
• Käräjäoikeuden päätös: Kanne hylätään työtuomioistuimen lausuman perusteella. A:n henkilöstöryhmällä ei ollut omaa työehtosopimusta eikä A:n tehtäviä ollut rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Työehtosopimuksen perusteella VvL:n luottamusmies edusti myös A:ta.
• Hovioikeuden päätös: Käräjäoikeuden päätöstä ei ole syytä muuttaa.
• Korkeimman oikeuden päätös: Korkein oikeus tutki asiaa työsopimuslain, perustuslain ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten perusteella. Oikeuden mukaan ILO:n sopimus ei estä luottamusvaltuutetun ja luottamusmiehen yhteistoimintaa, jos kumpikin edustaa omia valitsijoitaan. ILO:n sopimuksen mukaan luottamusvaltuutettua ei saa käyttää heikentämään ammattiyhdistysten tai niiden edustajien asemaa. (UP/BS)Lähde: Korkeimman oikeuden päätös 2017:29

  Teksti: Birgitta Suorsa ja Mika Peltonen, UP-uutispalvelu